Kirjoittaja Aihe: Sataa kymmenettä päivää | S, ficlet (Raiti/Silma)  (Luettu 420 kertaa)

Parris

  • menteur artistique
  • ***
  • Viestejä: 3 023
sataa kymmenettä päivää
S, Raiti/Silma

Ficlet300 (sanalla 265. Sade)
Fluffy10 #4 (sanalla 'varhain')
Sana/kuva/lause10 #2 (tällä kuvalla)
Väripaletti 2 (värillä ecru)


hyvää (myöhästynyttä) syntymäpäivää Waulishille <3
tämä teksti lojui keskeneräisenä työpöydälläni, kunnes toiveesi inspiroivat kirjoittamaan sen valmiiksi
parin nimet saivat inspiraation eräästä näkemästäni kyltistä, joten hope you forgive my bad pun :'D



Helsingissä sataa kymmenettä päivää putkeen. Töölönlahden puiston kellertäväksi muuttuneet nurmikot ovat lehahtaneet uudestaan vihreään loistoonsa. Kaivokadulla tulvii ja kaupunkiympäristön miehet pelkäävät, että Rautatientorin metroaseman juuri korjatut hissit hajoavat taas.

Taka-Töölössä Silma herää kattopelteihin osuviin pisaroihin ja huomaa, että Raiti ei olekaan hänen vieressään pellavalakanoiden välissä. Unisessa hätäännyksessään hän nousee istumaan ja näkee Raitin nököttävän parvekkeella juomassa aamukahvia vaaleansinisestä pastellimukista. Raiti on kääriytynyt Silman neulomaan peittoon – sen tekemisessä oli kestänyt ikuisuus, sillä Silma oli halunnut taiteilla siihen ristiin rastiin palmikkokuviota. C-rapun lapset leikkivät sisäpihalla niin, että kiljahdukset ja lätäkköihin osuvien saappaiden loiskahdukset kaikuvat kuuluvasti kaikkialle. Silma nappaa ylleen nuhjuisen vaalean T-paidan ja käpsöttelee parvekkeen oviaukkoon.

”Sopiiko miun tulla viereen?”
”Tuu tuu vaan.”

Raiti tekee tilaa koripenkille viereensä ja Silma istuu alas. Raiti painaa päänsä hänen olalleen ja hymisee tyytyväisenä. Vastaeleenä Silma hamuaa Raitin käden omaansa heidän välistään ja puristaa kolmesti – heidän merkkinsä, tunnistus sille tosiasialle että kaikki on hyvin.

”Ootkos kauankin ollut jo hereil?”
”En mää, keitin aamukahvin ja tulin tänne kuuntelemaan sadetta. Haukkaamaan vähän happea, et jaksaa kirjottaa.”

Raiti tekee väitöskirjaa yliopistolla elinikäisen oppimisen ratkaisusta teollisuusyrityksissä ja Silma on päässyt seuraamaan kirjoitusprosessia lähietäisyydeltä, ollut henkisenä tukena kaikkina vaikeina hetkinä ja vienyt Raitin ajatukset muualle silloin kun on ollut tarve tauolle. Hänen täytyy ihailla Raitin päättäväisyyttä. Ei Silmasta itsestään koskaan olisi akateemiseen tutkimustyöhön, hän tietää sen, mutta onkin täysin tyytyväinen olemaan antikvariaatin myyjä.

”Mitä sää aattelit tänään tehä?”
”Miun pittää ainakin käyä kirjastos hakemas varaukset. Lähetkö sie mukkaan?”

Silma nyplää palmikkoa peiton reunassa ja nostaa katseensa Raitin kirkkaisiin silmiin.

”Ehkä myöhemmin, jos sää et oo liian kiireinen.”
”Enhän mie.”

Raiti naurahtaa ääneti ja painaa huulensa Silman kaulakuoppaan. Iho on lämmin ja tuoksuu siltä saippualta, jolla pellavapetivaatteet oli pesty edellisviikonloppuna. Raiti sulkee silmänsä ja antaa muiden aistiensa värähdellä: kuuntelee sateen melodiaa nyt muutoin hiljentyneellä sisäpihalla, antaa tuoksumuistin viedä mukanaan Silman mummilaan ja sen rauhaan pellon ja metsän rajalla, tuntee lämpimässä kädessään Silman kämmenselässä olevan arven.

”Mää oon tässä. Tässä pysyn. Kaikki hyvin?”
”On.”

Silma nostaa varovasti Raitin leukaa ylöspäin ja antaa kepeän suudelman suoraan amorinkaarelle. Siinä Raiti pysyy, ei ole hätää. Hän puristaa Raitin kättä vielä uudestaan kolme kertaa. Topeliuksenkadullakin tulvii, mutta Raiti ja Silma ovat omissa korkeuksissaan, kelluvat kuutoskerroksessa.

sugared

  • kunoichi
  • ***
  • Viestejä: 1 350
Vs: Sataa kymmenettä päivää | S, ficlet (Raiti/Silma)
« Vastaus #1 : 31.08.2020 10:01:56 »
Ooh, mikä ihana arjen tunnelmapala! :)

Pidin tästä tosi paljon. Rautatientorin hissit, väitöskirja ja kirjastossa odottavat kirjat juurruttivat tekstin tuttuun ja arkiseen, kun kielen kauneus ja kaksikon välinen suloinen hetki puolestaan nostivat sen arjen yläpuolelle. Syksyisissä sadepäivissä on jotakin taianomaista ja lohdullista minusta (paitsi sitten marraskuussa, ja joulukuussa, ja tammikuussa, ja helmikuussa, ja...), ja sellainen tunnelma oli tässäkin tekstissä. Kolme puristusta on eleenä todella hellyyttävä ja tuntuu kantavan sisällään tarinaa ajasta, jolloin kaikki ei ollut hyvin - se toi tekstiin myös lisää syvyyttä.

Lainaus
Topeliuksenkadullakin tulvii, mutta Raiti ja Silma ovat omissa korkeuksissaan, kelluvat kuutoskerroksessa.
Tämä oli todella kaunis lopetus, ja tykkään tämän kaltaisista kielikuvista. Ylipäätään pidän kovasti kirjoitustyylistäsi!

Kiitos lukukokemuksesta!

Ps. Raiti ja Silma ovat kauniin kuuloisia nimiä ja nauratti, kun tajusin tuon punin. :--D

her shaking shaking
glittering bones

Seila

  • Vieras
Vs: Sataa kymmenettä päivää | S, ficlet (Raiti/Silma)
« Vastaus #2 : 07.01.2021 12:31:50 »
Kommenttikampanjasta päivää (jälleen)!

Tämäkin oli oikein ihanan arkinen, mutta silti tunnelmallinen teksti. Kamalaa kun sataa noin monta päivää perätysten! Tykkäsin jotenkin tosi paljon kun tuossa alussa kuvattiin tuota sadetta ja kuinka pelätään hissien menevän rikki jälleen ja sitten siirryttiin varsinaisesti Raitin ja Silman (mikä pun! :D) luokse. Tykkäsin myös tosi paljon tuosta kappaleesta, jossa Silma herää ja näkee Raitin olevan parvekkeella. Neulottu peitto oli siinä kiva yksityiskohta palmikkokuvioineen.

Ihanaa että naisilla on tuollainen oma ele, jolla kertoa että kaikki on hyvin. Silmasta tuli tässä jotenkin hieman herkkä ja ehkä hauraskin kuva. Jotenkin kun hän hätääntyy herättyään, kun Raiti ei olekaan vieressä, tuo käden puristaminen kolme kertaa ja näin. Raiti taas vaikutti sellaiselta itsevarmemmalta ja hyvin lämpimältä ihmiseltä.

Tykkäsin myös näiden kahden puhetyylistä. Kiva myös, että lopussa palattiin tuohon sateeseen mainitsemalla kuinka kadulla tulvii. Kiitos paljon tästä sateisen arkisesta tunnelmointipätkästä :3

kaaos

  • ***
  • Viestejä: 665
Vs: Sataa kymmenettä päivää | S, ficlet (Raiti/Silma)
« Vastaus #3 : 26.01.2021 23:07:46 »
Kommenttikampanjasta fluffy10:n tuomana heippu!

Upean arkinen ja iih helsinki-ikävä iski! Oon paljasjalkainen helsinkiläinen, joka muutti maalle pari vuotta sitten ja tää oli vaan ihana hetkellinen retki synnyin - ja sydämenkaupunkiini <3 teitpä sateesta romanttisen! Ainakin silloin voi kuunnella sen laulua peiton alta <’3

Tuli mieleen, että kumpikin sekä raiti, että silma (hihihi OLI hauska juttu! En oo vastaavaan vitsiin edes törmännytkään!) ovat ehkä muuttaneet muualta, murteiden perusteella siis, toinen opiskelujen perässä.. toinen kuka ties sitten vaikka rakkauden perässä.

Pidin siitä ettei hahmojen sukupuolia suoraan taidettu sanoa? Vaikka naisoletettuina heidät molemmat otinkin vastaan... mutta miksei heitä olisi voinut lukea toisinkin.

Kiitos! Oli kiva ja kaunis ja hyvinkirjoitettu lukukokemus!

Kaaos
words make worlds