Kirjoittaja Aihe: Sanaton kaipaus, Sirius/Remus, S (haikea romance, hurt/comfort, Lie Low at Lupin’s)  (Luettu 219 kertaa)

Thelina

  • Unelias luihuinen
  • ***
  • Viestejä: 975
Ficin nimi: Sanaton kaipaus
Kirjoittaja: Thelina
Tyylilaji: Haikea romance, hurt/comfort, Lie Low at Lupin’s
Ikäraja: S
Paritus: Sirius/Remus
Yhteenveto: “En kestäisi menettää sinua enää toista kertaa.”
Vastuunvapaus: Kunnia kaikesta J.K. Rowlingin luomasta kuuluu hänelle.

A/N: Hyvää syntymäpäivää Sanderra! Toivoit muun muassa angstia, haikeutta ja söpöilyä, ja mihinpä muuhunkaan nuo sopisivat paremmin kuin Sirius/Remukseen. Ajattelin tämän olevan tällainen pieni Lie Low at Lupin’s -raapale (250 sanaa), eli Sirius on juuri saapunut Remuksen luo Liekehtivän pikarin tapahtumien jälkeen, kun Dumbledore on käskenyt heidän pysytellä vähin äänin Lupinin luona.



Sanaton kaipaus


Remuksen sydäntä särkee nähdä Sirius tällaisena.

Sirius on heikossa kunnossa, paljon heikommassa kuin Remus on olettanut. Luonnon armoilla eläminen ja kosteissa luolissa nukkuminen eivät ole tehneet hänelle hyvää. Vankeuden varjo häilyy edelleen Siriuksen riutuneilla kasvoilla ja elottomissa hiuksissa, vaikka osa taakasta onkin jo väistynyt, hukkunut kylmiin metsälampiin ja kirjeisiin. Sirius on Dumbledoren kielloista huolimatta lähettänyt niitä säännöllisesti sekä hänelle että Harrylle, eikä Remus ole voinut olla viesteistä vihainen. Hän ei luultavasti olisi selvinnyt kuluneesta vuodesta järjissään, ellei olisi välillä kuullut Siriuksesta ja tiennyt tämän olevan yhä elossa.

Remus kuorii likaisen kaavun Siriuksen päältä, jättää sen olohuoneen lattialle ja johdattaa Siriuksen kylpyhuoneeseen. Hän on laskenut kylpyveden valmiiksi ja lisännyt siihen reilusti havuntuoksuista saippuaa. Osa vaahdosta on jo haihtunut, mutta vesi on edelleen miltei polttavan kuumaa. 

“Sinun olisi pitänyt tulla tänne heti”, Remus sanoo hiljaa. Hän sulkee hetkeksi silmänsä, kun Sirius riisuu alushousut ja pujahtaa ammeeseen. “Tuskin ne olisivat täältä osanneet etsiä. Ilmeisintä piilopaikkaa pidetään harvoin todennäköisimpänä.”

“Se olisi ollut liian vaarallista”, Sirius vastaa. Hän vajoaa alemmaksi, nojaten ammeen takareunaan. “En olisi mitenkään voinut ottaa sellaista riskiä. Ne olisivat vieneet sinutkin Azkabaniin.”

Remus katselee Siriusta vaieten. Sirius ojentaa hänelle kättään ja Remus tarttuu siihen hellästi. Se on märkä ja saippuasta liukas.

“En kestäisi menettää sinua enää toista kertaa”, Sirius sanoo tukahtuneesti. “Kuutamo, kai sinä tiedät, että minä...”

Remus puristaa Siriuksen kättä lujemmin. Kurkkua kuristaa, mutta hän tietää katseensa kertovan enemmän kuin tuhat sanaa.

Kun Sirius peseydyttyään sulkee hänet syleilyynsä, Remus painaa kätensä vasten tämän kosteaa selkää ja antaa varovaisten suudelmien puhua puolestaan.
Kurkista matka-arkkuun

Avatar Ingridiltä ♥

Waulish

  • rohkupuusku Nedric ♡
  • Administrator
  • *****
  • Viestejä: 4 843
  • ”Mutta totta kai sitä munnaaki pittää olla.” #50
Kurkistin listaustasi etsiäkseni itselleni jotain kivaa iltalukemista ja huomasin sinun julkaisseen uutta Sirius/Remusta. Niinpä luontaisena jatkumona päädyin tämän tekstin pariin, koska sinä, tämä paritus ja hurt/comfort on vastustamaton yhdistelmä. :-*

Lie Low at Lupin's, ah. Tässä kaanonin ajanjaksossa on jotain vetoavaa ja inspiroivaa niin kuin minusta aina sellaisessa piilottelussa, matalan profiilin pitämisessä ja suojautumisessa. Tuntuu hyvältä ajatella, että kaikkien kurjien koettelemusten ja luonnon helmassa selviytymisen jälkeen Sirius pääsee vihdoin suojaan ja lämpimään. On vaikea edes kuvitella, miltä tuntuu kuuma kylpy kylmien metsälampien jälkeen. Minusta on ihanaa, miten Remus on osannut laittaa kylvyn valmiiksi. Se kertoo ehkä miesten välisestä luottamuksesta ja ymmärryksestä ja myös siitä, että Remus tajuaa, mitä kaikkea Sirius on joutunut käymään läpi, ja haluaa tarjota tälle edes hetkeksi kodin.

Miesten välinen kaipaus ja rakkaus välittyy elävästi heidän kanssakäymisestään ja kosketuksistaan, nimen mukaisesti sanattomasti. Jotenkin Sirius/Remukseen sopii hillittömän hyvin juuri tällainen asetelma, ettei syvimpiä tunteita välttämättä koskaan tunnusteta ääneen, mutta silti niiden olemassaolo on selvää niin molemmille hahmoille kuin lukijoillekin. Voi että, nautin!

Nautin myös levollisuuden ja huojennuksen tunteista, joilla tämä pieni tarina minut ympäröi. Tämän lukemisesta tuli sellainen luottavainen fiilis, että kaikki on hyvin tai vähintäänkin järjestymässä, ja jotenkin kaipasinkin sellaista tunnetta tähän hetkeen.

Kiitos kovasti! :-* Ja pahoittelut mahdollisista häröistä, näperrän puhelimella. -Walle
« Viimeksi muokattu: 28.07.2020 23:59:19 kirjoittanut Waulish »

Crys

  • Taivaanrannanmaalari
  • ***
  • Viestejä: 3 776
  • inFINIty
    • Listaukseni
Oi, sanatonta kaipausta tosiaan :3 Tai no, kyllähän siinä vähän sanojakin vaihdettiin, juuri tarpeeksi! Angstihaikailusöpöily on aina ihanaa, varsinkin kun kohteena on kaksi niin paljon ylä- ja alamäkiä kivunneita kuin Sirius ja Remus!

Lainaus
vaikka osa taakasta onkin jo väistynyt, hukkunut kylmiin metsälampiin ja kirjeisiin.
Tämä oli ehkä lempikohtani, tosi nätisti ilmaistu. Ja tuo hukkunut kylmiin metsälampiin varsinkin aiheutti tosi elävän mielikuvan viileästä metsälammesta, ihana!

Ah, Remus on ihanan huolehtivainen ja havuntuoksuinen kylpy varsinkin saa sydämeni :) Siriuksen sanoista välittyy niin vahva kaipuu, kun hän selvästi olisi halunnut tulla Remuksen luokse jo aikaisemmin, muttei halunnut saattaa tätä vaaraan. Onneksi miehet saivat kuitenkin viimein toisensa ja pystyivät sen näyttämään toisilleen kylpyhetken jälkeen :)

Kiitos tästä :3
-Crys

Never underestimate the power of fanfiction

Thelina

  • Unelias luihuinen
  • ***
  • Viestejä: 975
Walle: Kommenttisi oli ihana yllätys! Minusta on niin ihanaa, että minun lisäkseni joku muukin vielä pitää tällaisesta Sirius/Remuksesta ♥ Tämän parituksen parhaimpia juttuja ovat juuri hurt/comfort, Lie Low at Lupin's sekä tuo mainitsemasi asetelma, jossa tunteita ei välttämättä sanota ääneen, mutta ne tulevat ilmi kaksikon toiminnasta. Tykkään näköjään myös laittaa heidät kylpemään, Hehku -ficissäni tosin kylpijä oli Remus :) mutta siinä on jotenkin erityisen syvää välittämistä, että laittaa toiselle kylvyn silloin, kun tämä sitä kipeimmin tarvitsee, ja istuu vierellä ♥ Kiitos kommentista, se ilahdutti kovasti!

Crys: Kivaa, että poimit tämän kommenttikampanjasta! Angstihaikailusöpöily on ehdottomasti parasta, varsinkin Sirius/Remuksella ♥ On aina ihanaa kuulla lempparikohtia tekstistä! Minullekin tuli hyvin elävä mielikuva lammesta, eikä Siriuksella juuri muita peseytymismahdollisuuksia varmaan ollut karkumatkansa aikana, ellei sitten taikonut itselleen suihkua :D Näen Remuksen usein tuollaisena lempeänä ja huolehtivana, niin tässäkin. Ja vaikka Siriuksen on ehkä vaikea sanoittaa syvimpiä tuntojaan, Remus ymmärtää kyllä. Kiitos sinullekin kommentista!
Kurkista matka-arkkuun

Avatar Ingridiltä ♥