Ficin nimi: Ikävähkö selliseuralainen
Kirjoittaja: Satunnainen raapustelija
Beta: Maissinaksu
Fandom: Fullmetal Alchemist
Ikäraja: S
Mukana: Ed, Ling & Roy
Genre: kepeä draama
Summary: Erinäisten toilailujen seurauksena Ed ja Ling päätyvät vertailemaan Amestrisin ja Xingin oikeusjärjestelmien eroja.
A/N: Nämä kaksi ovat niin koominen kaksikko, että pakko oli jotain kirjoittaa
“Tämä on vain ja ainoastaan sinun vikasi.”
“Miten niin?”
“Miten niin miten niin? Sinä se aloit haastamaan riitaa sen kaupustelijan kanssa!”
“Mistä minä olisin voinut tietää, että hän oli peitetehtäviin soluttautunut poliisi?”
“Et mistään. Siksi sinun ei pitäisikään alkaa haastamaan riitaa
kenenkään kanssa.”
“Katsopa kuka puhuu, pavunvarsi.”
“
Ketä sinä kutsut pavunvarreksi!”
Ling työnsi kätensä kaltereiden välistä ja katseli tyhjiä käytäviä. “Amestrilaiset vankilat ovat surkeita. Vartijat ovat epäkohteliaita, ruokana on pelkkää vettä ja leipää...”
“Vettä ja leipää? Sen jälkeen kun vartija kuuli että sinä olet xingiläinen prinssi, hän toi sinulle kerrosvoileivän ja kannullisen sitruunamehua!”
“Niin kuin sanoin, vettä ja leipää. Meillä Xingissä asiat ovat paljon paremmin.”
“Mitä te sitten syötätte vangeille?” Ed hylkäsi sellin ainoan laverin ja tuli Lingin luo. Kaikki muut sellit olivat tyhjiä. Ed ei tiennyt johtuiko se siitä että hän oli valtionalkemisti vai siitä, että Ling oli prinssi, mutta hän oli joka tapauksessa kiitollinen. Jos joku aukoisi nyt hänelle päätään, hän voisi menettää malttinsa ja siitä seuraisi
paljon paperitöitä, kuten Mustang jatkuvasti hänelle teroitti.
“Emme me vangeille mitään syötä. Me leikkaamme heiltä pään poikki.”
“Haluaisitko sitten, että sinulta leikattaisiin pää poikki?”
“Jos me olisimme Xingissä, ei kukaan uneksisikaan laittavansa minua selliin -”
Ovi käytävän päässä kolahti auki ja he jähmettyivät paikoilleen. Raskaat askeleet lähestyivät heidän selliään, askeleet jotka Ed tunnisti jo äänestä. Hän yritti piiloutua Lingin selän taakse, mutta liian myöhään.
Mustang pysähtyi heidän sellinsä kohdalle ja pudisteli päätään. “Teräs. Olen vihainen ja pettynyt, mutta enimmäkseen kyllästynyt.” Hän nyökkäsi Lingille. “Teidän korkeutenne.”
“Eversti”, Ling tervehti iloisesti. “Oletteko tullut päästämään meidät pois?”
“Pelkäänpä, että vain Teräksen. Teidän täytyy odottaa Xingin suurlähettilästä.”
Ed katseli hetken heitä kumpaakin ja kääntyi sitten Mustangin puoleen. “Mennään sitten.”
“Voi, en tiedä, Teräs”, eversti sanoi nauttien selvästi tilanteesta suunnattomasti. “Voisin tietysti jättää sinut tänne yöksi miettimään tekojasi. Ja olisi ikävä riistää prinssiltä juttukaveri.”
“Everstinpask -” Ed nielaisi sanan lopun. “Mennään nyt. Ihan totta. Lupaan tehdä raportin vielä tänään.”
“Mitä kuulenkaan? Teräs lupaa tehdä vapaaehtoisesti paperitöitä? Hyvänen aika, kuulen varmaan harhoja. Minun on paras mennä kotiin ja paneutua pitkäkseni.”
“Mustang! Ihan totta!”
Mustang veti taskustaan avainrenkaan. “Teetkö tästä raportin?”
Ed puri hampaansa yhteen. “Teen.”
Hymy levisi Mustangin kasvoille. “Teetkö myös raportin siitä, mitä teit viime kuussa East Cityssä? Et koskaan raportoinut siitä.”
“Teen. Mennään nyt jo -”
“Ja otat sen West Cityn tehtävän?”
“Otan otan, avaa nyt jo se ovi!”
“Hyvä on.” Mustang työnsi avaimen lukkoon ja ovi naksahti auki. Ed kiiruhti ulos ennen kuin Mustang ehtisi muuttaa mielensä.
“Hei sitten!” Ling vilkutti Edille, kun Mustang lukitsi oven uudelleen. “Nähdään taas pian, alkemisti!”
“Toivottavasti ei”, Ed murahti ja lähti kulkemaan Mustangin perässä pitkin vankilan käytävää. Sisimmässään hän epäili, että näkisi prinssintolvanan uudelleen paljon aikaisemmin kuin olisi toivonut.