Kliseistä peliä, Fred Weasley/Roger Davies, S, tuplaraapale

[Thelina]

Ficin nimi: Kliseistä peliä
Kirjoittaja: Thelina
Tyylilaji: Salainen tapaaminen tähtitornissa
Ikäraja: S
Paritus: Fred Weasley/Roger Davies
Yhteenveto: Syy, miksi olemme täällä, jollain tavalla tarvitsee kliseiset puitteet.
Vastuunvapaus: Kunnia kaikesta J.K. Rowlingin luomasta kuuluu hänelle
A/N: Hyvää syntymäpäivää, ruttopoika! Toivoit rarempaa slashia, ja koska minulla oli pyörinyt Arvaa kuka? -ficistä (S) lähtien mielessä tällainen paritus, niin kirjoittelin sinulle tällaisen pienen tuplaraapaleen.


Kliseistä peliä

”Aika kliseinen paikka tapaamiselle, Weasley.”

Fred käännähtää ympäri ennen seuraavaa sydämenlyöntiään. Davies seisoo tähtitornin tasanteella pitkien kiviportaiden yläpäässä. Soihdun valo piirtää korpinkynnen ääriviivat selkeinä pimeyteen: täydellisesti levenevät hartiat, pitkän ja ryhdikkään huispaajanvartalon, aavistuksen laineikkaat hiukset.

Fred nielaisee. Hänen tavallisesti niin kerkeä kielensä tuntuu jotenkin juuttuneen kitalakeen. Pahuksen Davies.

”Ainakaan en raahannut sinua luutakomeroon”, Fred lopulta tokaisee. ”Vaikka toisaalta…”

”Mitä?” Davies kysyy. Hän on kävellyt lähemmäksi, ja näyttää siltä, kuin aikoisi pian kuroa umpeen viimeisetkin tuumat heidän välillään.

”Minä luulen”, Fred sanoo, ”että syy, miksi olemme täällä, jollain tavalla tarvitsee kliseiset puitteet. Ainakin näin aluksi. Sitä paitsi: et voi väittää, etteikö kuka tahansa huispaaja tuntisi oloaan kotoisaksi taivasalla. Ja kapteenina varmasti tiedät, miten viihtyisä valvojaoppilaiden kylpyhuone on. Täydellinen aivan tietynlaisiin hetkiin. Kuten myös luutakomerot.”

”Ja mitä sinä valvojaoppilaiden kylpyhuoneesta tiedät?” Davies kysyy. Hän on niin lähellä, että Fred pystyy haistamaan hammasvälilankamintun ja sitruunaruoholta tuoksuvan deodorantin. Fred nojautuu tornin kivistä kaidetta vasten.

”Sanotaanko, että kävin tarkastamassa paikan ihan vain seuraavaa tapaamistamme ajatellen”, Fred henkäisee, Daviesin huulten hipoessa hänen kaulaansa.

”Seuraavaa?”

”Niin.”

”Olen otettu, että suunnittelet jo seuraavaa tapaamistamme, vaikka ensimmäinenkin on vielä alkutekijöissään”, Davies sanoo.

”Minun puolestani voimme hyvin siirtyä alkupeleistä varsinaiseen otteluun”, Fred vastaa.

Davies virnistää leveästi ja tekee työtä käskettyä.

[hiddenben]

Aaaa! Uutta huispaus-slashia sinulta! Ja spin-off Arvaa kuka -ficillesi! Mikä onnenpäivä! Hauskaa, että kirjoitit tämän ruttopojalle synttärificiksi (synttärionnittelut!) niin minäkin pääsin nauttimaan tällaisesta kohtaamisesta tähtitornissa

Tämä oli jotenkin todella erilainen tunnelmaltaan, luultavasti siksi, että tässä kohtaavat kaksi melko tuntematonta henkilöä. Yleensä Fred on mielestäni sivuun jäävä henkilö tai esiintyy lähinnä yhdessä Georgen kanssa, mutta kun hän tällä tavoin pääsee olemaan yksin ja tapaa Daviesin... Niin, kai tämä asetelma on itselleni niin vieras, että se saa ficinkin tuntumaan erilaiselta Pääsin kuitenkin nopeasti tunnelmaan kiinni ja mielestäni tämä vain parani loppua kohden. Pidin tuosta kaksikon sananvaihdosta, kuinka Fred yrittää pitää itsensä sanavalmiina, vaikka Davies harhauttaa häntä juuri niin kuin pitääkin En tiedä, näenkö näille kahdelle tulevaisuutta, mutta pieni romanssi Tylypahkassa ei olisi Fredille ollenkaan pahaksi!

Ihanaa, että Tylypahkan huispaajaspojat saavat toisensa (Olivedric on edelleen suosikkini)! Kiitos ihanasta kesäpiristeestä!

[ruttotohtori]

OijoiJOI! Ensinnä: kiitos aivan hirmuisesti! Jo se että miulle on kirjoitettu jotain on ihan mieletöntä ja sit tää oli vielä ihan tajuttoman namskis-settiä! Kummastakaan hahmosta ei tuu ihan hirveesti luettua (Roger Daviesista en oo lukenut varmaan koskaan) joten oli oikein ilahduttavaa lukea vaihteeksi jotain erilaista ja no, rareparit ylipäätään on rakkautta (etenkin slash koska hehehöhö olen homo ja sillee). Ja tää oli vielä ihan pirun hyväkin, ei kauhee, en tiiä mitä oon elämässä tehnyt oikein kun saan tällaista herkkua, ihan itkettää, oot aivan ihana ja paras nyyh ;__; <3

Ai että mää niin kyllä elän näille kliseille ja sille että Fred vähän rikkoo neljättä seinää ja hellästi piikittelee ficcaajia. Luutakomerokin mainittu, torilla tavataan jne. Raren varjopuoli on usein siinä, et varsinkin lyhyissä teksteissä asioita harvemmin selitetään, tai siis, mun ei tarvii tietää miksi ja miten, mut mua kiinnostaa se millainen kemia hahmoilla on jos on shippi jota en oo ennen lukenut, ja tän sudenkuopan yli hyppäsit kyl kunnialla, koska tästä välittyi oikein hyvä kuva näiden kahden suhteesta että hatunnostot sinne! Ja hmm, HMM, enpä tiennyt et koskaan tulisin näin sanomaan mut damn, Fred tässä ficissä oli aika läähpuuh material, ihan oma itsensä kyllä, mut jotenkin se et hän oli tässä se vähän ehkä dominoivampi, haastavampi osapuoli oli aika nams. Lmao, en selkeestikään lue hahmosta tarpeeks kun tää tuli mulle yllätyksenä, ehkä pitäis haha. Tykkään kans kuinka tästä ei ihan voinut päätellä onko kyseessä romanssi vai vaan, no, yhteinen stressinlievitys, jotenkin tuli vibat että ehkä jälkimmäinen, mikä ei miuta yhtään haittais koska oishan se nyt luonnollista et kaks hyvännäköistä huispaajapoikaa... No niin.

Tää oli kyllä ihanan hyväntuulinen ja mukavan suorasukainen, ettei jääty kiertelemään mitä varten tuolla ollaan. Tykkäsin myös hirveästi pienistä yksityiskohdista jotka oot saanut mahdutettua tekstiin, kuten nuo tuoksut ja Daviesin ulkonäön kuvailu. Tää vois kyllä olla enemmän Asia tämä shippi, ihan jo tän ficin perusteella oon ihan inessä, kirjoitit nää sopimaan niin hyvin toisilleen jotenkin! En miä osaa mitään järkevämpää sanoa, mutta kiitos vielä, KIITOS, tämä on sitä hyvää ja ai että oli ihanaa tulla kotiin ja päästä lukemaan tämä. Oot vallan ihana, tää piristi mieltä kovasti ja ja. Kiitos. <3

[Thelina]

hiddenben: Hih, ihanaa, että huispauspojat maistuu (tajusin juuri, että Drarry ja Rarrykin menevät tuohon kategoriaan, joten Tylypahkan huispaajapojat todellakin saavat toisensa ). Olet oikeassa, että tunnelmasta tuli jotenkin erilainen, kun kirjoittaa harvinaisemmilla hahmoilla. Fred ja George niputetaan liian usein yhteen pakettiin, joten on toisaalta hyvä haastekin kirjoittaa vain toisesta! Daviesista ei kukaan tiedä juuri mitään, paitsi että hän on komea ja huispaaja, ja sehän riittääkin tässä tapauksessa mainiosti minäkään en ehkä näe heille yhteistä tulevaisuutta (toisin kuin vaikka Olivedricille ♥), mutta ehkä tämä on vain pieni romanttinen seikkailu Tylypahkan yössä kiitos kommentista ♥

ruttopoika: Olen otettu, että tykkäsit tästä lahjasta! Enpä muista itsekään lukeneeni Daviesista mitään, ja koko tämä paritus tuntui aika randomilta alkuun, mutta miksipä kaksi komeaa huispaajapoikaa ei voisi vähän nauttia toistensa seurasta Fredin repliikkejä oli hauska (mutta ei ihan helppo) keksiä, joten tosi kivaa, että tykkäsit Fredistä! Kiitos paljon ihanasta kommentista, tosi mukavaa kuulla, että lahja ilahdutti ja minä ilahduin kovasti, kun kommentoit

[Angelina]

Mun piti ennen lukemisen aloittamista tarkistaa, että olihan Davies Korpinkynsi ja onneks en sitten ihan kujalla ollut kuitenkaan, että kenestä on kyse :'D Valkkasin tämän kommenttikampanjasta koska Fred ja tää paritus oli täysin tuntematon, niin pakko oli tulla katsomaan miten se toimii :3

Ja toimihan se! Oli tosin jännä lukea Fredistä epävarmana osapuolena - jotenkin olisin odottanut, että hän on tässä se joka ottaa ohjat ja Davies olisi se, joka jännittää ja ujostelee. Mutta oikeastaan tää oli kiva ylläri, en siis yhtään tiennyt mitä odottaa ja silti yllätyin Tähtitorni on maailman kliseisin ja siksi ehdottomasti paras kohtaamispaikka - siinä on ihan oma fiilis ja mä rakastan kliseitä ♥

Mä en oo lukenut tuota Arvaa kuka? -tekstiä, mutta mulla on sellanen fiilis että tän jälkeen mun on pakko! Kiitos kuitenkin jo tästä, tykkäsin :3

[Thelina]

Angelina: Tämä paritusidea syntyi ihan randomilla, mutta osoittautui yllättävän toimivaksi. Davies ei ole erityisen suosittu hahmo, vaikka hänestähän voisi saada paljonkin irti. Ajattelin, että Fredillä saattaisikin tällaisessa ihastusjutussa mennä kieli solmuun - ihan kaikkea ei voikaan lyödä leikiksi, kun tilanteessa ollaan kuitenkin mukana ihan vakavissaan Eiköhän jokaisen itseään kunnioittavan ficcaajan ole joskus pakko kirjoittaa tähtitornista, mutta minkäs teet, kun usein se toimii! Kiitos paljon kommentista ♥

[Vuorna]

No olipahan sympaattinen! En ikänäni oo kyllä tästä parituksesta lukenut, onhan kyseessä sentään varsinainen rarepari, mutta huispauspojista oon enemmänkin lukenut ja sinänsä dynamiikasta tykännyt. Senkin takia tää oli varsin toimiva yhdistelmä ja olit tosi hyvin tavoittanut hahmot, vaikka nyt Daviesista ei juuri mitään tiedetä.

Erityisesti tykkäsin siitä, miten juuri Fred oli se epävarma osapuoli. Hän on kuitenkin canonissa sukkela ja sanavalmis (toki myös tässäkin), joten oli kiva vaihtelun vuoksi lukea myös vähän epävarmemmastakin Fredistä. Poikien välien sanailu oli oikein mukavaa ja koko ficin tunnelma oli tosi miellyttävä! Juuri se suorasukaisuus, josta aiemmat kommentoijatkin on maininneet, teki tästä kivan ja tosi aidonoloisen. Rareparin saaminen uskottavaksi näinkin lyhyessä tekstissä on haaste, jossa sä onnistuit tosi hyvin. Hetken olin tosi kiinnostunut Roger Daviesista, ei oo aiemmin kyllä tapahtunut

Dialogipainotteiseksi tekstiksi tässä oli myös kivoja yksityiskohtia, kuten nyt vaikka luutakomerot ja hammasvälilankaminttu (mun uus lempiyhdyssana!). Kaiken kaikkiaan tykkäsin tästä tekstistä tosi paljon ja aion nyt ehdottomasti tutustua lähemmin sun muuhun huispauspoikatuotantoon kun sellaista näytti löytyvän, jee. Kiitos tosi paljon tästä tekstistä.

[Thelina]

Vuorna: huispauspojat ovat kyllä parhaita! Fred taisi hieman jännittää komean korpinkynsikapteenin tapaamista, mutta onneksi häneltä ei täysin mennyt sanat suusta Daviesissa voisi kyllä olla ainesta vaikka mihin, kun hänelle voisi aika vapaasti kehitellä tausta- ja muita tarinoita canonia täydentämään. Tässä ei nyt ehditty pureutua sellaisiin, mutta kivaa kuulla, että tykkäsit tästä pikku kohtaamisesta ja yksityiskohdista! Hammasvälilankaminttuhan on mainittu myös kirjoissa, kun Hermione ostaa sitä vanhemmilleen joululahjaksi Kiitos kommentista ja ihanaa, jos tulet lukeneeksi muistakin huispauspojistani!

[Salem]

Olipas mainio. Hienosti tämä teksti tasapainoili suloisen ja kuuman välissä ennen keikahdusta sinne kuuman puolelle 

Tämä oli poikamainen, hyvällä tavalla perinteinen. Virnistelin tyytyväisesti läpi tekstin, ja tässä oli pieniä asioita, jotka kiinnittivät huomioni.

Hänen tavallisesti niin kerkeä kielensä tuntuu jotenkin juuttuneen kitalakeen.

Kerkeä on minusta mukavasti valittu adjektiivi tuonne väliin. Lukijana jäin sitä maistelemaan ja jäi kyllä mieleen.

Fred pystyy haistamaan hammasvälilankamintun ja sitruunaruoholta tuoksuvan deodorantin

Myös tuo hammasvälilankaminttu oli hieno, persoonallinen yksityiskohta tekstissä.

Fred oli vähän hermostunut alussa, mutta pidin siitä, miten hän sai itsevarmuutensa takaisin ja pystyi vastaamaan Daviesille. Kiitos kovasti. Oikein miellyttävä makupala ♥

[Vendela]

Kävin juuri lukemassa tuon "Arvaa kuka?"-ficin ja tietenkin piti tulla tämäkin vilkaisemaan Olipa mukava pieni spin off tuolle alkuperäiselle tarinalle ja tästäkin voisi vielä jatkaa...

Hahmot olivat tosiaan kivan raret, mutta heidän välinen sanailu toimi kivasti. Varsin kliseisiä on Fredin mielessä olevat paikat, mutta jos yrittäisi löytää Tylypahkasta paikan joka ei olisi kliseinen niin aikamoinen velho saisi olla Onneksi nämä siirtyivät siihen tärkeämpään toimintaan kuin juttelemiseen ja tapaamisesta muodostuu varmasti oikein miellyttävä kummallekin.

Vendela

[Thelina]

Salem: Mukavaa kuulla noista yksityiskohdista, joista pidit! Ja oi mikä kehu, että tämä oli mukavan poikamainen ja tasapainoili söpön ja kuuman välillä, mutta hyvä jos kallistui kuuman puoleen, vaikka ikärajakin oli sallittu Kiitos kovasti kommentista, kiva kun luit tämän! ♥

Vendela: Kiva, että luit tämänkin Ihan totta tuo, että se joka löytää Tylypahkasta ei-kliseisen paikan, on kyllä melkoinen velho Varmaankin kaikki vähänkään kiinnostavat paikat on jo moneen kertaan koluttu, mutta mikäs sen parempaa Kiitos kommentista ♥

[carrowfan]

Taisin lukea tämän omaksi ilokseni ja kieltämättä pidin tästä. Tämä oli kliseinen, mutta samaan aikaan todella uniikki,harvoin tulee luettua vain toisesta Weasleyn pennusta.

[Thelina]

carrowfan, kivaa että tulit lukemaan ja kommentoimaan! Aika hyvä kuvaus, että kliseinen mutta samaan aikaan uniikki Se on kyllä totta, että Fred ja George esiintyvät harvemmin yksinään ficeissäkään. Kiva että tykkäsit, kiitos kommentista

[Waulish]

Oi voi mitä täältä löytyikään: slashia huispaajista! Kaikenlainen urheiluslash on aina mieleeni, olipa kyse sitten originaalista tai RPF:stä tai vaikka HP:stä, joten otsikkoon törmättyäni oli pakko tulla kurkkaamaan, mitä täältä oikein löytyy. Tuota toista alkutiedoissa mainittua tekstiä en ole lukenut, mutta täytyypä tsekata sekin, koska tämä ainakin on oikein makoisa!

Pidän siitä, kuinka kiusoitteleva tunnelma tässä salatapaamisessa on molempien osalta, mikä sopii mainiosti eri tupien edustajiin ja toistensa huispauskilpakumppaneihin. Davies piikittelee kliseisestä pelistä ja Fredin edesottamuksista ja leikkii vaikeasti saavutettavaa, ja Fredinkin kieli on juuttumisestaan huolimatta aika kerkeä. Vastustamatonta flirttailua, joka saa oikein pidättämään hengitystään ja miettimään, miten vastapuoli seuraavaksi reagoi ja mihin kaikki johtaa. Hiljattainen fyysinen lähentyminen on hekumallista luettavaa, ja alkupeleistä varsinaiseen otteluun siirtyminen on ihana, lupaava päätös tälle tarinalle.

Ihana teksti yllättävällä mutta todella toimivalla parituksella, kiitos iltani piristämisestä! -Walle

[Thelina]

Walle, ihanaa, että sait näin paljon irti tästä lyhyestä raapaleesta! Tämä oli aika hauska paritus kirjoittaa, vaikka hyvin rare onkin. Kiitos kovasti hymyilyttävästä kommentista ♥