Kirjoittaja Aihe: Kaze ga Tsuyoku Fuiteiru: Hersyvät heinät (S, Musa & Yuki, oneshot)  (Luettu 2067 kertaa)

Larjus

  • ألف ليلة وليلة
  • ***
  • Viestejä: 7 040
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Title: Hersyvät heinät
Author: Larjus
Chapters: Lyhykäinen oneshot
Fandom: Kaze ga Tsuyoku Fuiteiru
Characters: Musa Camara, Iwakura Yukihiko
Genre: Slice of life
Rating: S
Disclaimer: Alkuperäisteos hahmoineen on Miura Shionin kynästä. Minulla ei ole oikeuksia kuin vain itse tähän tekstiin, joka sekin on kirjoitettu omaksi ilokseni ilman rahallista korvausta.
Summary: Twiitin perässä on kanji, jonka olemassaololle Musa ei löydä logiikkaa.

A/N: Osallistuu haasteisiin Multifandom IV sekä Kielimuuri ja sen murtajat, kielinä japani ja swahili.
Siitä tosin ei ainakaan minulla ole canontietoa, että onko swahili Musan äidinkieli, mutta ainakin se on Tansanian puhutuin kieli, ja olenkin varma siitä, että se on vähintään Musan toinen kieli.

Tää nyt ei ihan sijoitu samoihin vuosiin kuin alkuperäinen kirja (jota en ole kyllä lukenut nyyh :( koska sitä ei tietääkseni ole käännetty, enkä osaa japania juurikaan), koska tarvitsin vähän kehittyneemmän somen tätä ficiä varten ;D Anime on mulle versioista tutuin ja rakkain (vaikka Nakamura Yuuichi olikin live action -leffassa), joten siihen mä aika lailla pohjaan.

Oon kans vaivannut mieltäni miettiessäni, miten Musan sukunimi oikein pitäis kirjoittaa länsimaalaisilla aakkosilla (koska hyvä pelkistä katakanoista カマラsanoo, mikä on oikee tapa + oon nähny siitä niin monta eri romanisoitua versiota), mut Camara on lukenut virallisessa merchissä, joten sillä mennään. (Ei sil kyl oikeesti oo tän ficin kannalta mitään merkitystä, ku laitoin sen vain alkutietoihin, mut pakkohan tommosilla yksityiskohdilla on vaivattava päätään :D)



Hersyvät heinät


Ennen Japaniin muuttamista Musa ei ollut ajatellutkaan Twitteriin rekisteröitymistä; Facebook oli riittänyt hänen sometarpeisiinsa varsin hyvin. Mutta sen jälkeen, kun hän oli Twitteriin tilin luonut, hän ei voinut olla ihmettelemättä, miksei ollut tehnyt niin jo aiemmin. Twitterissä olivat kaikki, ja sieltä löysi mielenkiintoisten artikkeleiden ja ajankohtaisten uutisten lisäksi julkkiksia jakamassa mietteitään sekä söpöjä videoita kissanpennuista. Lisäksi se oli Musalle taas yksi paikka oppia lisää japania.

Vaikka muut Chikusei-soun asukkaat eivät koskaan olleet vihjaisseetkaan siihen suuntaan, että Musa ei osannut japania ”tarpeeksi” tai ”kunnolla” – pikemminkin päinvastoin – Musa kyllä itse tiesi, ettei ollut natiivipuhujan tasolla. Ja vaikkei hän koskaan todennäköisesti sille tasolle pääsisikään, hän halusi ainakin yrittää. Helppoa se ei ollut, erosihan japani kielenä suuresti swahilista ja englannista, joita Musa oli kotopuolessa käyttänyt. Ja ne kanjit… vaikka hän osasikin lukea niitä jo satoja – ainakin periaatteessa, sillä huomasi unohtelevansa niitä yhtä tiuhaan tahtiin kuin oppikin – ne pohjimmiltaan pysyivät hänelle pelkkänä mysteerinä. Kuin pieniä hieroglyfejä tai kuva-arvoituksia keskellä kirjoitettua tekstiä. Miten niitä saattoikaan edes ymmärtää.

Twitterkin oli täynnä kanjeja. Niiltä ei tietenkään voinut välttyä japaninkielisessä tekstissä (paitsi ehkä lasten kuvakirjoissa, ja Musa oli jo aikapäiviä sitten ohittanut sen tason), mutta oli niiden jäsentely helpompaa Twitterin lyhyissä postauksissa kuin pitkissä lehtiartikkeleissa tai kokonaisissa kirjoissa. Tai niin Musa ainakin oli luullut. Nyt hän nimittäin taas kerran pääsi toteamaan, että kanjeissa ja niiden käytössä ei ollut mitään mieltä edes Twitterissä.

Videolla oli kirjavaturkkinen kissa, joka yritti pyydystää karppia altaasta mutta lopulta tipahtikin itse veteen kalojen sekaan. Videoklipin saatetekstissä puhuttiin vuoden kalastajan palkinnosta, sen verran Musa ymmärsi, mutta… Tekstin lopussa oli vielä yksittäinen kanji, joka näytti kyllä todella tutulta, mutta Musa ei millään saanut palautettua mieleensä, mitä se tarkoitti, ja miten se edes liittyisi kissaan, jolla on huono kalaonni. Lopulta hänen oli pakko tarkistaa mysteerimerkin merkitys sanakirjasta.

Ruoho. Merkki tarkoitti ruohoa. Mutta mitä se tarkoitti kissavideossa? Sitä Musa ei edelleenkään tiennyt. Oliko se vahingossa mukaan tullut ylimääräinen merkki? Väärin valittu kanji? Jokin sanaleikki, johon hänen japanin kielen taitonsa ei ylettynyt? Sitä Musa ei saisi kysymättä selville. Mutta Musahan aikoi kysyä, tietenkin.

Puhelin kädessään Musa avasi huoneensa oven ja kurkisti käytävään. Sillä ei kai periaatteessa ollut väliä, keneltä hän kanjin merkityksestä kysyisi, sillä hän luotti siihen, että saisi vastauksensa keneltä tahansa. Hän ei kuitenkaan halunnut erikseen häiritä ketään pohdintojensa takia. Niinpä hän päätti katsastaa Chikusei-soun yhteiset tilat, josko joku olisi sen verran ihmisten ilmoilla, että puhuminen olisi mahdollista ilman huoneiden oville kolkuttelua ja sisään soluttautumista.

Musa löysikin olohuoneesta Yukihikon, joka oli ankkuroinut itsensä pöydän ääreen tietokoneensa kanssa. Kuulokkeet roikkuivat kaulalla eivätkä peittäneet korvia, eikä Yukihiko muutenkaan vaikuttanut täysin uponneen ajatuksiinsa, joten Musa tuli siihen tulokseen, että tätä raaskisi vaivata hieman. Huomatessaan Musan oven suussa Yukihiko nostikin kätensä tervehdykseen.

”Hei, Yuki-san”, Musa vastasi nyökkäämällä. ”Enhän vain häiritse sinua?”

”Et”, Yukihiko vastasi. ”Tulin vain kokeilemaan, toimisiko nettiyhteys täällä paremmin kuin huoneessani… Se on jostain syystä alkanut pätkiä.”

Musa nyökkäsi ymmärtäväisesti.

”Tuota… voisitko auttaa minua hieman?”

”Missä tarvitset apua?” Yukihiko kysyi välttäen tarkoituksella vastaamasta suoraan.

”Kertoisitko minulle, mitä tämä oikein tarkoittaa.”

Musa käveli Yukihikon luo ja ojensi tälle puhelimensa. Näytölle hän oli avannut sen videon, jossa kissa yritti erittäin epäonnisesti kalastaa karppia, ja sen yläpuolella oli luettavissa vielä toistaiseksi mysteeriksi jäänyt kuvaus.

”Tuo viimeinen kanji”, Musa sanoi istuutuen Yukihikon viereen ja osoitti merkkiä ruudulla. ”Sehän merkitsee ruohoa, eikö? Mutta miten se oikein liittyy tuohon videoon?”

Yukihiko keskittyi hetkeksi katsomaan twiittiä ja siihen liitettyä videota. Sitten hän ojensi puhelimen takaisin Musalle.

”Se merkitsee samaa kuin monta w:tä peräkkäin”, hän sanoi. ”Tiedäthän sinä sen?”

Musa nyökkäsi.

”Sehän on niin kuin naurua, eikö?” hän varmisti.

”Joo”, Yukihiko vahvisti. ”Ja koska se näyttää vähän ruoholta, jotkut käyttävät sen sijaan ruohon kanjia viesteissään. Käykö yhtään järkeen?”

”Eli ruohon kanji voi tarkoittaa nauramista…” Musa pohti. ”Nyt kun selitit sen, niin kyllä, käy se… järkeen. Minä ymmärrän. Mutta sitä en ymmärrä, miksi w on alun perinkään alkanut tarkoittaa naurua.”

”En olekaan koskaan miettinyt asiaa”, Yukihiko totesi ja tuijotteli kattoon mietiskellen. ”Ehkä siksi, että warai alkaa w:llä, jos sen kirjoittaa latinalaisin aakkosin”, hän sanoi sitten hetken kuluttua, katse yhä katossa.

”Sekin käy järkeen”, Musa sanoi. ”Jotenkin ajattelin aina, että internetkieli ei ole loogista, että ihmiset vain puhuvat mitä sattuvat ja sitten kopioivat toisiaan, mutta taitaa se sittenkin olla. Loogista siis.”

”Joo, kyllä asioilla tuppaa usein jokin syy tai logiikka olemaan”, Yukihiko tuumasi. Sitten hän tuhahti. ”Vielä kun keksisi Haijin logiikan yhtään mihinkään…”

”Hän haluaa juosta”, Musa vastasi yksinkertaisesti, ja Yukihiko tuhahti uudelleen. Sitten Musa nousi tämän vierestä seisomaan. ”Minä menen nyt. Ja kiitos vielä, Yuki-san.”

”Olepa hyvä”, tämä vastasi ja huiskautti Musalle kättään hyvästiksi. ”Kiva kun pystyin olemaan avuksi.”


**


Kävi kuitenkin niin, että jo viikon kuluttua Yukihiko katui syvästi sitä, että oli ollut avuksi lainkaan ja kertonut Musalle ruoho-kanjin merkityksen tekstiviesti- ja nettikielessä. Sen opittuaan tämä nimittäin oli alkanut käyttää sanaa suurin piirtein aina. Joka välissä. Puhuessaankin.

”Ei sitä kuulu ääneen sanoa!” Yukihiko oli ärähtänyt jo ties miten monta kertaa, aina kun oli kuullut Musan lisäävän puheidensa perään sanan ruoho. ”Se on vain kirjoitettuja viestejä varten!! Lopeta tuo! Saatat itsesi vain naurunalaiseksi kun puhut noin! Niin noloa! Lopeta!!”

Musa vain nauroi.
« Viimeksi muokattu: 20.03.2021 00:40:58 kirjoittanut Larjus »
Lempikeksejä
Meidän kellarissa
Sivuun siitä!
Turpa on irti

Pura

  • demjin
  • ***
  • Viestejä: 1 182
  • brick by brick
Kommenttikampanjasta hyvää huomenta!

Nappasin tämän listauksestasi alun perin kahdesta syystä: Olen ajatellut että tämä anime pitäisi katsoa, ja ilahduin kovasti kun löysin siitä ficin ja vielä suomeksi, ja tällä oli niin hauska ja hämmentävä nimi, että oli pakko tulla katsomaan, mistä siinä oikein on kyse. Olen iloinen, että päädyin valitsemaan tämän, sillä tämä oli tosi mukava pieni pätkä, joka sai minut tykästymään kovasti Musan hahmoon.

En osaa lukea japania juuri ollenkaan, mutta esim. venäjän kieltä opiskellessa oon usein törmännyt juui tällaisiin ongelmiin, että joku sana tai lauserakenne on natiivipuhujilla usein käytössä, mutta itse siitä ei ilman apua tai kulttuurista kontekstia vaan osaa ottaa selvää oikein mitenkään päin. Musan suhtautuminen kieleen ja sen opiskeluun oli jotenkin ihana, realistinen ja rauhallinen vaikkakin vähän hämmentynyt, ja oli jotenkin tosi kiva lukea siitä, kuinka hän uskalsi mennä pyytämään apua päänvaivaa aiheuttavan kanjin kanssa.

Myös Yukihiko oli tosi symppis, ja selitti asian ihanan perusteellisesti ja selkeästi. Tykkään aina, kun ficciä lukiessa oikeasti oppii jotain uutta, etenkin jos se liittyy Japaniin ja japanilaiseen kulttuuriin. Olin itsekin aiemmin miettinyt, miten ihmeessä wwwww on päätynyt merkitsemään naurua, ja Yukin selitys käy järkeen!

Minuakin nauratti tuo Musan suhtautuminen ja se, että hän alkoi höpöttää ruohosta ihan puhutussakin keskustelussa, ja se miten se oli Yukin mielestä noloa. Ihanat :'D

Lainaus
”Joo, kyllä asioilla tuppaa usein jokin syy tai logiikka olemaan”, Yukihiko tuumasi. Sitten hän tuhahti. ”Vielä kun keksisi Haijin logiikan yhtään mihinkään…”

”Hän haluaa juosta”, Musa vastasi yksinkertaisesti, ja Yukihiko tuhahti uudelleen.
Pakko vielä nostaa tämä pätkä, sillä tämä hymyiltti. En vielä tunne Haijia, mutta urheiluanimeissa tuntuu usein olemaan yksi tai muutama häiskä, joiden päähän ei juuri muuta mahdu kuin se kyseinen urheilulaji, ja rakastan sellaisia hahmoja ;D Vähän tuntuu, että tuun pitämään hänestäkin.
Kiitos tästä ficistä, tykkäsin kovasti ja tämä tarjosi kivan ikkunan sarjan maailmaan. <3 Olenkin kaivannut elämääni jotain uutta urheiluanimea, joten taidankin nyt tarttua tähän ja joskus lähipäivinä alkaa katsoa tätä. :D
look at the birds. even flying
is born
out of nothing
                            -- li-young lee

Larjus

  • ألف ليلة وليلة
  • ***
  • Viestejä: 7 040
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Uuu, suosittelen erittäin lämpimästi Kazetsuyo-anime katsomista! Todella laadukas anime kaikin puolin. Hyvät ja monipuoliset hahmot (joiden vuorovaikutusta on kiva seurata), tasokas animointi, helposti seurattava tarina, hyvät seiyuut jne. Musa ja Yuki ovat hahmoista lempparini, ja siksi ne tähänkin tarinaan päätyivät ;D (En tätä kyllä ilman Musaa olisi voinut edes kirjoittaa.)
Otsikko on vähän random, mutta kuvannee ihan hyvin tarinan pointtia :D Se tuli randomisti mieleeni, kun mietin sopivaa otsikkoa, ja kuulosti mielestäni hauskalta (+ kivat alkusoinnut), joten päätin sillä mennä.

Monissa kielissä on tosiaan paljon ilmaisuja, joita ei voi ymmärtää ilman kulttuurista kontekstia (tai niin että joku selittää). Ajattelin, että sellainen kielimuuri sopisi Musalle hyvin, koska hän osaa japania jo todella hyvin. Mieleeni muistuikin sitten näkemäni twitterpostaus (vai oliko se tumblrissa??), jossa joku juuri puhui siitä, miten hauskaa ja mielenkiintoista on, että japanilaisten naurun ilmaisu tekstiviestikielessä on mennyt 笑 (warai) --> w --> wwww --> 草 (kusa) :D Jää kyllä LOL, LMAO ja kumppanit kakkoseksi tolle logiikalle ;D Tosta oli hauska kirjoittaa, koska eipä tuota ei-natiivi kovin helpolla omin päin kekkaisi.

Joo, joka urheilusarjassa pitää olla joku, joka on hyvin omistautunut lajilleen. En halua spoilata Haijin hahmoa sen enempää, mutta on kyllä aikamoinen tapaus :D Mutta erittäin hyvä, mielenkiintoinen ja monipuolinen hahmo. (Kaikki Kazetsuyossa on.)

Oli pakko laittaa loppun tuo, että Musa alkaa sitten käyttämään sitä ruohoa myös puheissaan, etenkin kun Yuki hahmona on sellainen, että varmasti motkottaisi asiasta. Ja voipi hyvinkin olla, että Musa tekee sitä iiiihan vain vähän Yukin kiusaksi... (=•ω<=) Yukin hermoja pääsee koettelemaan niin helpolla (ja semmoiset hahmot on ainakin mun heikkous ♥).

Kiitokset kommentistasi, kiva kuulla että tykkäsit! Ja tosiaan kiva, jos päädyt Kazetsuyon katsomaan! Myönnän että tekis itsekin mieli katsoa se taas, vaikka ei viime kerrastakaan kovin pitkä aika ole. Mutta kyllähän laatusarjat haluaa katsoa moneen kertaan. (Ja ties vaikka saisin inspistä kirjoittaa lisää Kazetsuyosta, halua ainakin olisi...)

 
Lempikeksejä
Meidän kellarissa
Sivuun siitä!
Turpa on irti

Kaarne

  • Unenkutoja
  • ***
  • Viestejä: 9 383
  • Lunnikuningatar
:D MITÄ IHMETTÄ

Tämä oli aivan huikea! Etenkin tuo lopetus, samaistun niin paljon Musaan. Minullakin on tapana puhua tahallani väärin (ja sanoa esimerkiksi RIP, "mennään nukkumiseen", rage jne), joten tuo lopun "lisäänpä tämän pöljän kanjin myös puheeseen" -meininki oli tosi samaistuttavaa ja siksi vielä hauskempaa. Samalla ymmärrän hyvin, miksi Yukihiko ei ihan arvosta moista meininkiä. :D Kielikorva-parat.

Tässä oli tavoitettu tosi hyvin tuollainen vieraan kielen oppimisen haastavuus ja se, miten tuollaisia pieniä nyansseja on tosi vaikea ymmärtää. Tykkäsin tässäkin myös siitä, miten koko teksti rakentui arkisen, tavallisen pikkujutun ympärille, mutta oli silti mielenkiintoinen luettava. Tässä oppi itsekin hauskasti japanin nykykielen kehityksestä. :D Lisäksi hymähtelin tuolle alun omalle pohdinnallesi, koska jep, joskus sitä tulee pyöriteltyä jotain yksityiskohtaa fandomissa pitkään, vaikkei sillä olisikaan ficin kannalta paljon väliä.

Erikseen pitää vielä mainita tuo ficin nimi, jossa on hauska sanaleikki. ♥ Arvostan!

Kiitos paljon tästä ihanuudesta. ♥


someone i loved once gave me a box of darkness.
it took me years to understand that this, too, was a gift.

Larjus

  • ألف ليلة وليلة
  • ***
  • Viestejä: 7 040
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Hehe :D

Vai että "aivan huikea", iiik (/w\)

Tommonen ilmaisujen käyttäminen väärin on tosiaan hauskaa, ja kun Musalla on lempeydestään huolimatta semmoinen pieni kujeileva puoli, ja Yukissa on vähän tsukkomin vikaa (se on ihana äksypoju ♥). Mun omaakin kielikorvaa kyllä vihloo tuollainen, vaikka itsekin sitä välillä teen :D Elämä on ristiriitaista.

Arkea on kiva kirjoittaa (eipä mielenkiintoiseen tekstiin paljoa välttisti tarvitakaan), ja sitten kun sattui tuokin nippelitieto muistumaan mieleen, niin aina vaan lisää "syitä" päästä kirjoittamaan jotain, ja vielä itselle kirjoitusmielessä uudesta fandomista :D Hauska että tämä oli viihdytyksen lisäksi myös informatiivinen. Minustakin on aina kiva, jos oppii ficejä lukiessa jotain uutta. (Niitä kirjoittaessa sitä sitten tuppaakin oppimaan, kun mulla ainakin on tapana harrastaa turhaakin taustatyötä :D)

Random otsikkoni olikin näköjään oikein onnistunut, kun sinäkin mainitsit siitä erikseen ♥ Itekin tykkään siitä, vaikka se vähän puskista tulikin :D Sanaleikit tosin toimii aina (ja se kuulostaa muutenkin hauskalta ainakin omaan korvaani).

Kiitos paljon ihanasta kommentistasi Vehka! 😭 ♥
Lempikeksejä
Meidän kellarissa
Sivuun siitä!
Turpa on irti

Kaarne

  • Unenkutoja
  • ***
  • Viestejä: 9 383
  • Lunnikuningatar
Heh, poimin kohta kommenttikampanjasta jotain muutakin, mutta. :D En muistanut lukeneeni tätä tekstiä fandomin perusteella (ylläri pylläri, kun eihän tuo fandomin nimi itsessään vielä ihan hirveästi kerro, etenkin kun en osaa japania), joten klikkasin tän auki, ja toki sitten huomasin, että kappas vuan, tuttu teksti. No, ei se mitään, olihan tää pakko lukea uudelleen, ja halusin vaan tulla kertomaan, että tää oli edelleen yhtä hieno ja hauska ja liikkis kuin muistinkin. ♥ Ei mulla muuta, ihanaa kun välillä vanhat tutut tekstitkin tulee vastaan ja niistä pääsee nauttimaan vielä toisenkin kerran.


someone i loved once gave me a box of darkness.
it took me years to understand that this, too, was a gift.

Larjus

  • ألف ليلة وليلة
  • ***
  • Viestejä: 7 040
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Oi wäää, kiitos Kaarne ♥ Ihanaa että tämä fici toimii edelleenkin. Mun pitäis todella kirjoittaa Kazetsuyosta muutakin, koska se on ihan mainio sarja ja mä niin tykkään sen hahmoista. Kakkoskommenttisi lisäsi kyllä heti huimasti motivaatiota ficcailla näistä "juoksupojista" lisää, vielä kun sais jotain kunnollisia, toteutuskelpoisia ideoitakin... Mutta iso kiitos sinulle kommentistasi, se ilahdutti suuresti 😊
Lempikeksejä
Meidän kellarissa
Sivuun siitä!
Turpa on irti