Kirjoittaja Aihe: Irvikissa avannossa | K-11, fluffy (kertoja/Jere)  (Luettu 463 kertaa)

Parris

  • menteur artistique
  • ***
  • Viestejä: 2 975
irvikissa avannossa
K-11, fluffy (kertoja/Jere)
Ficlet300 (sanalla 264. Jää)



"drink hot chocolate in the sea" -- concepts bot, 10.5.2020


Laskeutuessani jäähän kaiverretusta rujosta aukosta imaisevaan pimeyteen tunsin, kuinka jääkylmä vesi alkoi heti pistellä saunakuumaa ihoani. Osa minusta halusi heti paeta avannosta takaisin pesuhuoneen lämpöön, mutta samaan aikaan pieni masokisti sisälläni nautti hyytävästä kylmyydestä. Jere ojensi kätensä ympärilleni ja kiskoi minut lähelleen suudelmaan. Sitten pyörähdimme vedessä kuin mitkäkin hylkeet, kun hän kurkotti ottamaan laiturinnokkaan jättämästään kangaskassista termospullon ja kaksi mukia.

”Tiiän, että sie oot melkoinen vilukissa, niin tätä avantoa helpottamaan mie keitin äsken kaakaota. Maistuuko?”
”Ai että maistuuko? Öö, totta kai?”

Jere naurahti ja lorautti höyryävää maitokaakaota mukeihin. Nappasin hänen tarjoamansa annoksen ja hörppäsin mukin reunasta vain katuakseni sitä välittömästi – kaakao oli aivan kohtuuttoman kuumaa. Jere oli kylläkin juuri sanonut, että oli laittanut juoman kuntoon vain minuutteja aiemmin, niin totta kai se jätti kihelmöivän ihon lisäksi saman tunteen nyt myös kielenpäähäni.

”Noh? Miltä maistuu?”
”Ihan täydellistä… mitä nyt palaneelta kieleltä maistan mitään.”

Jere nauroi taas ja muistin katsellessani hänen leveää hymyään, miksi olin alun perin kiinnostunutkaan hänestä: mikään ei pyyhkinyt virnettä Jeren kasvoilta, ja hänen optimisminsa ja ajattelevaisuutensa oli ultimaattisen tarttuvaa. Potkiskelin itseäni vähän avannossa kauemmas, ja rannempana näkyvän rantasaunan kajossa Jerestä jäikin pimeydessä hohtamaan vain hänen irvikissamainen hymynsä. Palatessani taas lähemmäs hän piiloutui oman mukinsa taakse, ja silloin silmät kertoivatkin enemmän – Jerellä taisi olla illaksi muitakin suunnitelmia, ja romanttinen kaakaoele avannossa taisi olla vain ensimmäinen leikin hetki.

Lähes rätisevässä pakkasessa kaakao jäähtyi nopeasti, ja pääsin kulauttamaan sen alas. Jere syöksyi lämmenneille huulilleni ja nuoli niiltä suklaajäämät. Vastasin suudelmaan työntämällä kevyesti omalla kielelläni vastaan ja otin Jereä vyötäröltä kiinni. Painoin suuni aivan hänen korvaansa kiinni ja kuiskasin:

”Mennäänkö sisälle, vesipeto? Voisin kiittää sua saunan puolella kaakaosta…”

Ja sanojani vahvistaakseni näykkäsin tietysti hänen korvalehteään kevyesti. Siinä lähiyhteydessä olisin voinut vannoa, että Jeren sydän alkoi tykyttää lujempaa, kun hänen mielensä lähti juoksemaan ylikierroksilla esittäen toiveita siitä, millaista kiitosta oli luvassa myöhemmin lämpimässä.

Waulish

  • rohkupuusku Nedric ♡
  • Administrator
  • *****
  • Viestejä: 5 785
  • ”Mutta totta kai sitä munnaaki pittää olla.” #50
Vs: Irvikissa avannossa | K-11, fluffy (kertoja/Jere)
« Vastaus #1 : 08.02.2021 20:48:34 »
Siis miten minulta on mennyt tällainen ihanuus kokonaan ohi! Nyt säntäsin heti otsikon nähtyäni lukemaan, koska söpöily avannossa ja sinä kirjoittajana kuulosti niin nappiyhdistelmältä. :-* Ja sitähän se olikin!

En ole koskaan uinut avannossa, mutta tuossa meidän lähilammella on avantouintipaikka, jonka ohi tulee silloin tällöin käveltyä. Aina paukkupakkasilla mietin, millaista jäätävää itsekuria hyiseen veteen pulahtaminen vaatii, kun on juuri tullut ihanan lämpimästä saunasta pakkaseen. Minä varmaan vain pinkoisin päätä pahkaa takaisin saunaan! :D Näin lukijana olen kuitenkin mielissäni siitä, ettei kertoja tee niin, vaikkei avantouinti ehkä olekaan hänelle ihan niin tuttua huttua kuin Jerelle, josta välittyy hienoisia viboja pilke silmäkulmassa hulluttelusta tai ainakin hetkeen tarttumisesta ja siitä kaiken irti ottamisesta. Jere vaikuttaa sellaiselta ihanan aidolta ja välittömältä tyypiltä, joka valmistaa kuumaa kaakaota avantouintireissulle ja jolla on leikkimielisiä taka-ajatuksia irvikissamaisen virneensä taustalla. Enpä ihmettele ollenkaan, että moinen saa kertojankin syttymään! Ehkä kaakaokin kääntyy lopulta enemmän positiivisen puolelle, vaikka se ensin polttaakin kielen. Tuo concepts botin konsepti on muuten tosi hauska, haha, odottamaton mutta lopulta aika sopiva yhdistelmä!

Minuun jotenkin aina vetoaa se, kun hahmojen eleistä ja ilmeistä voi päätellä jotain. Tässäkin Jeren kestovirne kertoo hänen optimistisesta ja ilakoivasta luonteenlaadustaan, ja se tulee luontevasti ilmi sekä hymyn esiintymisestä että siitä, miten se saa kertojan muistamaan, miksi hän alun perin kiinnostuikaan Jerestä. Lisäksi on suorastaan herkullista, miten kertoja pystyy lopussa aistimaan Jeren silmistä, että Jerellä on illalle muitakin suunnitelmia kuin kaakaon tarjoaminen avannossa. Nautin!

Kiitos tästä, oli varsin lämmittävää luettavaa hyisestä miljööstä huolimatta! :-* -Walle