Kirjoittaja Aihe: Yksi, kaksi, yksin | S | Hermione/Pansy  (Luettu 1355 kertaa)

Alice Katarina

  • ***
  • Viestejä: 897
Yksi, kaksi, yksin | S | Hermione/Pansy
« : 21.04.2020 01:21:22 »
Paritus: Hermione/Pansy
Ikäraja: S
Genre: Angst, draama
Vastuuvapaus: J. K. Rowling omistaa kaiken hänelle tunnistettavan ja minä vain leikin.
Tiivistelmä: "Heiveröinen suhteen alku ei ole kestänyt edes kuukautta, kun Pansy alkaa epäilemään itseään ja Hermionea ja koko tulevaisuutta."

K/H: Rakastan 12+ virkettä haastetta ja olin niin iloinen, kun sain kirjoittaa jälleen uudelle kierrokselle. Parasta ja pahinta tässä haasteessa on se, että koskaan ei tiedä, mihin sanat lähtevät tarinaa viemään. Tästä ei ollut tarkoitus tulla näin synkkää, mutta niin vain kävi. Ehkä ensi kerralla sitten iloisempaa Hermansya.

***

Yksi, kaksi, yksin


Kun he tapaavat vuosia Tylypahkan jälkeen, Hermionen mekko on vihreä, ei sellainen kirkas ja silmiin ottava vaan syvän, rauhoittavan sammaleenvihreä, sellainen väri, joka huokuu luottamusta. Pansy tuntee olevansa pelkkää harmaata, tylsää tyhjyyttä häneen verrattuna, mutta jostain syystä Hermione vetää hänet lähelleen ja suutelee. Heiveröinen suhteen alku ei ole kestänyt edes kuukautta, kun Pansy alkaa epäilemään itseään ja Hermionea ja koko tulevaisuutta.

Ensimmäinen pisara epäilyksen meressä on Hermionen matka tapaamaan ystäviään ja pois hänen luotaan. Toki Pansy ymmärtää, että kolmikon suhde on vuosien varrella lujittunut kovaksi kuin marmori, mutta silti tekee pahaa päästää toinen lähtemään. Hän ei ole tottunut siihen, että hänelle annetaan vapautta tai sitä vaaditaan häneltä. Eikä hän ole tottunut antamaan omastaan. Pansy haluaisi toimia kuin kissa, ja napata saaliinsa vain itselleen.

Hänen omistushalunsa on vaara, jonka he molemmat tietävät olevan olemassa, mutta jota he vähättelevät kuin se niin katoaisi. Aivan kuin yhdessä lakanoiden välissä toisiinsa kietoutuneena voisi toivoa kaikki esteet pois tieltä. Pansy haluaa uskoa, ettei Hermione jättäisi häntä, kuten niin moni aiemmin, mutta luottaminen on vaikeaa ja irti päästäminen vielä vaikeampaa.

Kevään koittaessa Pansy lyö ensimmäisen kerran, ja viimeisen, kun Hermione saa kirjeen Bulgariasta. Harmaa tavallisuus muuttuu hetkessä mustaksi uhaksi. Yhtäkkiä Pansy on vihollinen, itselleen, Hermionelle, heille. Hermione hymyilee vielä enemmän ja pukeutuu värikkäämmin kuin viedäkseen ajatukset pois heidän yläpuolelleen nousseista myrskypilvistä.

Pansy yrittää kantaa vastuunsa, hän itkee, pyytää anteeksi, rukoilee Hermionea ja vielä enemmän itseään unohtamaan. Viilto viillolta kaikki kuitenkin repeilee, vaikka he yrittävät pitää sitä kasassa. Kai suhdetta kannattelevat pilarit ovat vain liian heikkoa tekoa. Kai pitäisi vain osata kävellä pois.

Pansyn tavarat mahtuvat yhteen kulmikkaaseen matkalaukkuun. Loppujen lopuksi heistä kahdesta jää jäljelle vain Hermionen lahjaksi antama ristikkokirja ja muutama mustelma. Tuntuu vaikealta muistaa, että joskus toisen nähdessä tunsi pelkkää iloa.

Tyhjän, uuden asunnon hiljaisuus on pelkkää sitä, hiljaisuutta. Pansy raapii ihonsa verille ja yrittää muistaa, miltä tuntui, kun toinen kosketti. Varmaa on vain se, että jokin, johon hän oli halunnut uskoa kaikesta sydämestään, on tuhoutunut.


Spoiler: 12+virkettä haasteen sanat • näytä

1. sammal
2. harmaa
3. heiveröinen
4. pisara
5. marmori
6. vapaus
7. antaa
8. napata
9. vaara
10. yhdessä
11. ettei
12. kevät
13. musta
14. vihollinen
15. pilvi
16. kantaa
17. viilto
18. pilari
19. kai
20. kulmikas
21. ristikko
22. ilo
23. hiljaisuus
24. iho
25. varma
Avasta kiitos Ingrid!

Ja se meni siks ku mä halusin,
ja mä rähjäsin mut uskoin rakkauteen.
Mä menin sinne ja takasin,
ja mä kaaduin mut mä nousin uudelleen.

Winga

  • Gremlin
  • ***
  • Viestejä: 2 350
Vs: Yksi, kaksi, yksin | S | Hermione/Pansy
« Vastaus #1 : 21.04.2020 01:42:16 »
Olihan se synkkä mutta niin kaunis. Pidän sinun tavastasi käyttää kieltä! Kaunista.

Pansyn ajatusmaailma tulee tässä synkeän kauniisti esille - miten omistuksenhaluinen hän on, miten vaikeaa on olla jotain muuta kuin on, miten vaikeaa on luottaa. Se, että hän löi, iski kasvoille yllättäen (...en mahtanut itselleni mitään) mutta sopi tarinaan loistavasti. Vei sitä syvempiin vesiin.

Surullista on, kuinka Pansy yrittää niin kovin, Hermionekin, eikä se vain riitä. Ja toisaalta voiko tuollaisen jälkeen vain kahdestaan saada kaikkea paikattua?

Minä pidän tämän lopusta kovasti, tuosta Pansyn poislähdöstä, hajoamisesta. Sydäntäsärkevän kaunista.
"It's just like I always say; if you want to find something weird you have to go downtown."

Larjus

  • Ю́рьевна
  • ***
  • Viestejä: 2 729
  • En kaipaa teksteihini parannusehdotuksia tms.
    • twitter
Vs: Yksi, kaksi, yksin | S | Hermione/Pansy
« Vastaus #2 : 27.04.2020 17:18:42 »
Vaikka itsekin kirjoitit, että tästä tuli synkempi kuin tarkoitus oli, mä ihan yllätyin sitä, miten synkkä tää oli o.o Ja jotenkin karu. Mutta se kuitenkin sopi tosi hyvin. En yleensä lue kauheasti angstia (varsinkaan mitään eroangstia tms.) mutta vaihtelu virkistää, ja tää oli tosi upeesti kirjoitettu, niin että kaikesta ankeudesta huolimatta tää oli tosi mukava lukukokemus :)

Oot sanalistan pohjalta saanut kirjoitettua todella kauniisti (vaikka sisältö synkkää onkin) ja jouhevasti. Tykkäsin erityisen paljon värimaininnoista ja niiden vertauskuvauksellisesta käytöstä. Niiden kautta heijastui hyvin tekstin tunnelma ja se, mihin suuntaan suhde kulkee. Pansyn lohduttomat ajatukset ja tunteet tuli hyvin esille. Säpsähdin tuossa kohdassa, kun kerrotaan Pansyn lyövän Hermionea o.o En nyt tiedä saako edes sanoa, että se joka tapauksessa sopi, mutta sanotaan silti: se sopi kerrottuun tarinaan. Niin sopi mielestäni myös tuo Hermionen reaktio tapahtuneeseen.

Loppu oli kaikessa lohduttomuudessaan hieno. Jotenkin tykästyin tuohon kohtaan, että Pansy raapii ihonsa rikki ja yrittää muistaa toisen kosketuksen. Pansyn hajoaminen muutenkin... Kuten Wingakin totesi, sydäntäsärkevän kaunista. Sitä tää teksti on.

Жүрегім сені таңдады.

jossujb

  • Q
  • ***
  • Viestejä: 3 530
  • Peace & Love
Vs: Yksi, kaksi, yksin | S | Hermione/Pansy
« Vastaus #3 : 03.05.2020 07:41:19 »
Tämä tarina on toki rankka, mutta samaistuttavalla tavalla. Pansy on jo ennen suhdetta luottamuspulainen ja rikki, ja jossain hurt/comfortissa tai muuten positiivisemmassa tarinassa Hermionen läheisyys avaisi tuon kuoren. Mutta jotta voi luottaa, on annettava sille mahdollisuus ja Pansy ei nyt alusta alkaen tuntunut olevan siihen valmis.

Mulle tuli mieleen lainin  The Scriptin kappaleesta,Breakeven, "Cos when a heart breaks, no it won't break even".  Hermionella on ystäviä ja tukiverkko, mutta Pansy olisi tarvinnut enemmän. Vääränlaisia toisilleen, tai väärässä elämäntilanteessa. Se on jotenkin hirveä ja tuttu tunne kun suhde loppuu, kun se itseen sattuu ja toiseen välttämättä ei. Toivottavasti Pansy joskus tulevaisuudessa ymmärtää, ettei itseään kannata henkisesti eikä fyysisesti satuttaa ja rangaista. Tämä rakkaus nyt vaan ei oltu tehty kestämään, eikä se vain ole yhden syy. Ei Hermionekaan vissiin tukea ja ottaa Pansya mukaan omaan elämäänsä kokokaan.

12+ virkettä on aivan mainio haaste, ja erityisestä onnistumisesta kertoo se, että koska luin ilman sen kummempia alkutietoja, en tajunnut sitä oikeastaan missään vaiheessa. Sanat ihan sulautuivat sinne kuin olisit ne vapaasti valinnut. Hienoa!

Kiitos tästä :)

jjb
Here comes the sun and I say
It's all right

Sokerisiipi

  • Teekeisarinna
  • ***
  • Viestejä: 5 368
  • yks pieni höpötiainen
Vs: Yksi, kaksi, yksin | S | Hermione/Pansy
« Vastaus #4 : 30.05.2020 12:56:39 »
Oli kyllä hieno synkässä melankoliassaan, mutta kirjoitat niin kauniisti, ettei tätäkään osaa ajatella niin rumana ja kamalana kuin se ehkä oikeasti olisi. Onhan manipuloiva, äärimmäinen mustasukkaisuus, kontrollointi ja väkivalta vakavia asioita, mutta tässä korostui Pansyn oma, tosiasiat kieltävä narratiivi. Kuin hän kertoisi surullista, traagista tarinaa itsestään ja ruma todellisuus jäisi piiloon epäsuorien kielikuvien taakse.

Kiitos, pidin!

Alice Katarina

  • ***
  • Viestejä: 897
Vs: Yksi, kaksi, yksin | S | Hermione/Pansy
« Vastaus #5 : 03.07.2020 02:05:30 »
Winga, kiitos kovasti kommentistasi! Ihana kuulla, että pidit Pansyn ja Hermionen suhteen kuvailusta. On tosiaan vaikea kuvitella, että mitään olisi saanut enää palautettua ennalleen, kun on onnistunut pilaamaan sen niin pahasti.

Larjus, kiitokset kommentistasi! Angsti on yleensäkin ns. leipälajini, mutta nyt kyllä sukellettiin tavallistakin syvempiin vesiin. Kiva kuitenkin kuulla, että se toimi. Kiitos kehuistasi!

jossujb, kiitos kommentistasi ja hyvä, kuulla, että sanalista upposi tekstiin! Tämän oli tarkoitus tosiaan alunperin olla positiivisempi teksti, jossa Hermione "onnistuisi parantamaan" Pansyn, mutta toisin kävi. Heitä ei tosiaan ollut tarkoitettu lopulta yhteen, ei ainakaan tässä vaiheessa elämää.

Sokerisiipi, kiitos kehuistasi! Pansy ei tosiaan osaa itse edes ymmärtää sitä, että voisi tehdä toisinkin, ja hänen oma tarinansa ei ole vain toisten päättämä kertomus.
Avasta kiitos Ingrid!

Ja se meni siks ku mä halusin,
ja mä rähjäsin mut uskoin rakkauteen.
Mä menin sinne ja takasin,
ja mä kaaduin mut mä nousin uudelleen.

Vuorna

  • tahdonalainen
  • ***
  • Viestejä: 234
Vs: Yksi, kaksi, yksin | S | Hermione/Pansy
« Vastaus #6 : 12.02.2021 16:28:27 »
Iltapäivää! Hermione/Pansy kelpaa mulle aina, ja olipahan mielenkiintoista lukea heistä tälläinen synkempikin teksti. Se yhdistettynä suuresti rakastamaani 12+ virkettä -haasteeseen takasi kyllä varsin vaikuttavan ja mieleenpainuvan lukukokemuksen.

Tän tekstin kuvaus Pansyn ja Hermionen suhteesta oli hyvin riipaiseva, ja Pansyn näkökulma toimi tässä erinomaisesti. Tekstin alussa Pansyn luottamusongelmat ovat ymmärrettäviä ja sitä toivoisi kovasti että Hermionen kanssa hän pääsisi niistä eroon, mutta tekstin edetessä ja epäluottamuksen, omistushaluisuuden ja väkivallan lisääntyessä käy ilmi ettei näitä kahta ole tehty kestämään. Tässä yhteydessä he eivät vain sovi toisilleen. Sun koskettava kirjoitustyyli saa aikaan sen, että Pansyn teoista huolimatta häntä käy kyllä sääliksi tuossa lopussa, mihin vaikuttaa myös kovasti se, että tää teksti on kerrottu hänen näkökulmastaan. Hermionen versio tapahtumista saattaisi esittää Pansyn hiukan erilaisessa valossa, mikä on minusta mielenkiintoista.

Lainaus
Tuntuu vaikealta muistaa, että joskus toisen nähdessä tunsi pelkkää iloa.
Tähän kulminoituu minusta hienosti tuo heidän suhteensa loppu. Tää oli myös erityisen koskettava koko tekstin kontekstissa: joskus oli aika, kun Pansy ja Hermione tekivät toisensa onnellisiksi, mutta ajan kanssa kaikesta tuli vaikeaa ja isompiakin virheitä tuli tehtyä.

Huh, olihan hieno teksti! Luen niin paljon kaikkea ihanaa höttöromanssia että tämmöinen synkempi teksti epäonnistuneesta parisuhteesta oli erinomaista vaihtelua. Tämä oli synkkyydessään kovin koskettava, Pansyn avuttomuus ja ahdistus käyvät tästä hyvin ilmi, ja vaikka hän tekee isojakin virheitä, on hänet kuvattu tässä hyvinkin inhimillisenä. Sanalistan sanat sulautuvat tähän valtavan hyvin, ne eivät missään vaiheessa nousseet esille muun tekstin joukosta. Kiitos todella paljon tästä lukukokemuksesta!
de tes bras, je m'arracherai tout doucement
et c'est la réalité qui m'attend

hiddenben

  • Yksinpurjehtija
  • ***
  • Viestejä: 1 556
Vs: Yksi, kaksi, yksin | S | Hermione/Pansy
« Vastaus #7 : 13.02.2021 14:46:28 »
Katsos vain, minulla on jäänyt tämä sinun Hermansy kokonaan huomaamatta! Onneksi Vuorna tuli kommentoimaan, niin pääsin lukemaan tämän :) Kävin tarkastamassa, että mihin väliin Ron/Hermione/Pansy -ficcejäsi tämä sijoittuu, mutta sitten tajusinkin, että ei tämä ehkä taidakaan sijoittua siihen verseen. Mikä oikeastaan on hyvä, koska tämä on niin paljon synkempi kuin nuo muut lukemani, joten luin tämän enemmänkin kuin AU-versiona siitä, mitä Hermionen ja Pansyn välillä myös olisi voinut tapahtua! Oli hauska huomata, että kyseisen 12+ -virkehaasteen kierros vei sinutkin synkemmille poluille. Minutkin kyseinen sanalista sai kirjoittamaan surullisemman ficin, joten oli jopa hieman lohdullista huomata, etten ollut ainoa :)

Tässä on kovin paljon tunnetta mukana ja Pansyn epävarmuus tulee realistisella tavalla esiin. Saat selitettyä hyvin syyt sille, miksi Pansy käyttäytyy niin kuin tekee ja lukijana kykenen tuntemaan jonkinlaista sympatiaa häntä kohtaan. Jos Pansyn nuoruus ja elämä (Luihuisissa) olisi ollut toisenlainen, ehkä hänellä ja Hermionella olisi voinut olla parempi tulevaisuus. He selvästi tuntevat vetoa toisiinsa ja myös sopivat yhteen, mutta heidän taustansa ovat liian erilaiset, että he löytäisivät jonkinlaisen tasapainon. Kuten joku toinenkin mainitsi, Hermionella on tukiverkkonsa ja on lähes aina ollut, kun taas Pansy on tottunut pärjäämään yksin. Siinä on suuri ero, joka aiheuttaa suuria konflikteja, jos kyseiset henkilöt eivät ole täysin sinut itsensä kanssa. Hermione toki jaksaa yrittää suhteessa, mutta lopulta on vain luovutettava ja luovuttava, vaikka tunteita edelleen olisikin.

Tarina on todella surullinen ja täynnä ahdistusta vailla valoa tunnelin päässä. Samalla tämä on hieno teksti siitä, miten oma tausta ja oma menneisyys vaikuttavat parisuhteeseen ja miten joskus, vaikka mahdollisuuksia olisikin, kaksi ihmistä ovat vain liian erilaisia voidakseen luoda itselleen yhdessä tulevaisuuden. Saat hienosti kerrottua kokonaisen tarinan lyhyessä mitassa, mitä ficin nimikin korostaa. Pidin tästä kovasti, vaikka tämä onkin synkkä. Onneksi olet kirjoittanut myös paljon elämäniloista Hermansya, ja tästä tasapainosta tykkään! Kiitos tästä :)

between the sea
and the dream of the sea