Kirjoittaja Aihe: The Elder Scrolls: Nimettömän NPC:n raskas ja mitätön elämä (S, "Whiterun Guard", oneshot)  (Luettu 2888 kertaa)

Larjus

  • IƧƧИA
  • ***
  • Viestejä: 6 562
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Title: Nimettömän NPC:n raskas ja mitätön elämä
Author: Larjus
Beta: Siskoni
Chapters: Lyhyt oneshot
Fandom: The Elder Scrolls V: Skyrim
Characters: Joku nimetön Whiterun-vartija
Genre: Humoristinen drama
Rating: S
Disclaimer: TES kaikessa komeudessaan (miljöö, hahmot, viittaukset yms.) kuuluu Bethesdalle, teksti minulle.
Summary: Nimettömän NPC:n elämä ei ole niin helppoa kuin voisi luulla.

A/N: Osallistuu haasteeseen Sana/kuva/lause10 #2, lauseena ”Elämän tarkoituksia ja olemassaolon merkityksiä on niin monta kuin meitäkin”.  Pelailin Skyrimia ja pohdin samalla fici-ideoita. Mieleeni tuli haasteeseen saamani lauseet, ja tuohon yhteen totesin itsekseni ”Niin, paitsi jos on nimetön NPC”. Ja siitä tämä sitten lähti :D Koko teksti on lähinnä viittauksia peliin (ja etenkin niihin juttuihin, mitä kaupunkien vartijat hokevat), mutta ehkä tästä saa jotain irti niitä tietämättäkin. En tiedä ¯\_(ツ)_/¯ Voi olla, että vitsit aukeaa huonommin. En tosin tiedä, miten humoristinen tää muiden mielestä on, mutta ainakin mulla oli tätä ideoidessa hauskaa (ja siskoni nauroi tätä lukiessa, mikä on aina hyvä merkki).

Tää oli kans alun perin vain yksittäisiä virkkeitä/kappaleenpuolikkaita, joista sitten vasta jälkikäteen yritin saada jonkinmoisen yhteen pötköön luettavan kokonaisuuden. Lähes poikkeuksetta kirjoitan ficini alusta loppuun enkä pahemmin hypi kohtauksesta toiseen ja takaisin, joten mulla oli tässä itselleni haastava lähestymistapa. Sen takia pyysinkin siskoani (joka on myös pahempi TES-nörtti kuin minä) lukemaan tämän läpi ja kertomaan mielipiteensä.

(Ja jos joku ei tiedä, NPC tarkoittaa non-playable character, eli se viittaa kaikkiin niihin pelin hahmoihin, joilla ei voi pelata. Sen käyttö tässä on ihan tarkoituksellinen valinta, koska tässä yhtenä vitsinä on se, että kyseessä nimenomaan on peli.)



Nimettömän NPC:n raskas ja mitätön elämä


Keisarikunnan pohjoinen provinssi Skyrim, tuo kylmä ja karu pala Tamrielia Aaveiden meren äärellä, oli täynnä paitsi vaaroja, myös henkeäsalpaavia maisemia, mielenkiintoisia paikkoja ja ainutlaatuisia henkilöitä. Jokaisella Skyrimin asukkaalla oli oma tarinansa, menneisyytensä, elämänsä. Tai no, ainakin heillä, joille sellainen oli suotu. Kaikilla ei mennyt ihan niin hyvin. Osa ei ollut saanut edes nimeä.

Whiterunissa, kuten kaikissa muissakin Skyrimin kaupungeissa ja kylänpahasissa, yleisestä järjestyksestä pitivät huolta nimettömiksi jääneet vartijat. Vaikka heidän olemassaolonsa olikin itsestään selvää kaikille, moni ei kiinnittänyt heihin juurikaan huomiota. Heidän läsnäolonsa kiinnosti lähinnä vain, jos halusi tehdä jotain rikollista ja pitää huolen, ettei jäänyt kiinni. Lähes kaikki vartijat olivat hyväksyneet roolinsa ilman vastalauseita tai pahoja ajatuksia, mutta ei sentään jokainen, ei… no, Whiterunin vartijaksi häntäkin kutsuttiin. Ei hänkään sentään ollut nimeä saanut.

Nimettömän vartijan elämä oli pohjimmiltaan hyvin yksinäistä. Muut NPC:t sentään juttelivat välillä keskenään, mutta  vartijalla ei ollut oikeastaan ketään, joka kuuntelisi hänen juttujaan. Toisaalta ehkä se oli hänen oma syynsä, sillä eipä sitä tullut puhuttuakaan muille kuin sille eräälle ihmehiipparille, joka juoksi kaupungista toiseen taskut pullollaan lohikäärmeen luita, kirottuja miekkoja ja daedran sydämiä, ja jota he kaikki (myös vartija itse, myönnettäköön) ylistivät Dovahkiiniksi, lohikäärmesyntyiseksi, Skyrimin pelastajaksi, vaikka enemmän hän aiheuttikin kaaosta ympärilleen. Ei Dovahkiinista kyllä ollut juttukumppaniksi, sillä vaikka miten yrittäisikään aloittaa tämän kanssa keskustelua esimerkiksi asemieltymyksistä (vartija itse oli miekkamiehiä, vaikka kantoikin kaksikätistä sotavasaraa selässään) tai lohikäärmeiden hyökkäyksistä, tai vaikka vain kertoa kaupungilla liikkuvista juoruista (ilmeisesti Dawnguard oli ollut aloittamassa toimintansa uudelleen jo viimeiset puoli vuotta...), vastaukseksi ei yleensä saanut mitään, korkeintaan iskun miekasta tai lohikäärmehuutoja päin naamaa. Toisinaan saattoi myös huomata, että haarniska oli yhtäkkiä kadonnut yltä, ja seisoi keskellä katua alusvaatteisillaan.

Helppoa sellainen ei ollut. Kuten vartijalla itsellään oli tapana todeta, hänen olonsa olisi paljon mukavampi ja lämpöisempi, jos hän olisi saanut juoda vatsantäydeltä simaa. Mutta koska hän oli vain pelkkä mitätön NPC, jonka tehtävä oli käyskennellä pitkin Whiterunin katuja soihtu kädessään, hän oli ikuisesti kykenemätön astumaan jalallaankaan sisään majataloon. Nukkumaankaan ei koskaan päässyt, vaikka hän öisin puhelikin itsekseen, että muutama tunti enää ennen kuin pääsisi kömpimään vällyjen väliin. Voi mitä hän antaisikaan edes yhdestä tuopillisesta majatalon lämpimän takkatulen ääressä… Sille ainoalle juttukaverilleen, Dovahkiinille, hän kyllä välillä yritti ehdottaa, että tämä voisi panna hänelle hieman olutta, sillä tekihän tämä ilmeisesti taikajuomiakin, mutta yhtä lailla hän olisi voinut puhua kivimuurille. Niitä Whiterunissa nimittäin riitti. Vaikka vartijan elämä olikin etenkin henkisesti hyvin rankkaa, meni hänellä hieman paremmin kuin Riverwoodissa, jossa asutusta ei ympäröinyt yksikään muuri. Mutta tuskinpa Dovahkiin kuunteli Riverwoodin vartijoita yhtään sen enempää.

Jotkut sentään olivat kiinnostuneet nimettömien vartijoiden itseään toistavista jutuista edes sen verran, että olivat myöhemmin puineet lausahdusta nuolen saamisesta polveen ja esittäneet teorian, jonka mukaan se viittasi avioon astumiseen. Eikä sekään toisaalta edes totta ollut, Skyrimin kaupunkien vartijoilla vain sattui kaikilla olemaan onnettomuusalttiit, nuolia houkuttelevat polvet. Whiterunin vartijat eivät olleet poikkeuksia.

Mutta ainakaan hän ei ollut yksin kohtalonsa kanssa. Ei sillä, että se oli yhtään sen parempi tilanne, päinvastoin. Sehän tarkoitti sitä, että oli kymmenittäin muita, jotka haarniska yllä näyttivät identtisiltä, puhuivat samoja juttuja, tekivät tismalleen samoja asioita. Ja jos hän kuolisi, kukaan ei huomaisi (paitsi ehkä Dovahkiin, joka sai siinä hyvän tekosyyn varastaa laillisesti itselleen vartijan haarniskan outoihin kokoelmiinsa), ja tilalle ilmestyisi kuin tyhjästä uusi vartija, hänen kaksoisolentonsa, joka myös käyttäytyi tismalleen samalla tavalla, ehkä jopa myös puhui hänen äänellään. Ehkä hänkin oli alun perin putkahtanut paikalle jonkun toisen nimettömän vartijan seuraajaksi. Kukaan ei tiennyt, eikä kukaan välittänyt.

Huonommin meni oikeastaan vain nimettömillä bandiiteilla, sillä heillä oli toistettavanaan vielä vähemmän vuorosanoja, joita he kaiken lisäksi ehtivät sanomaan vain ani harvoin, sillä heillä oli liian iso kiire tapattaa itsensä. Nimettömäksi jäänyt vartija ei ymmärtänyt, miksi kukaan oli niin hullu, että lähti oma-aloitteisesti hyökkäämään päin ketään, jonka haarniska oli joko tehty lohikäärmeen luista tai stalhrimista, joka kantoi aseenaan daedraprinssiltä saatua artefaktia, ja joka kaiken lisäksi pystyi alistamaan lohikäärmeitä tahtoonsa. Sellaiselle ei pärjännyt kukaan tavallisella rautamiekalla, vaikka intoa miten riittäisikin. Mutta toisaalta, olihan vartija itsekin valmis hyökkäämään saman ilmestyksen kimppuun, jos huomasi tämän vahingossa potkaisevankin kanaa, vaikka kaupunkiin olisi hyökännyt lohikäärme. Oli tärkeämpää saada moinen lainrikkoja kiinni tai vähintään kuolleeksi, vaikka sen yrittämisessä tapattaisi vain itsensä, ja samaan aikaan lohikäärme sai rauhassa hönkiä hengiltä kaupungin kunniallisia asukkaita. Eipä sillä, että vartijan surkeilla varusteilla tappaisi lohikäärmeitä muutenkaan, tulisi vai itse tapetuksi. Mutta silloinkin ilmestyisi joku uusi hänen tilalleen, eikä kukaan huomaisi eroa.

Hän oli pelkkää täytettä Skyrimin laajassa provinssissa.


**


”Odotas, sinä näytät tutulta…”

Eikä Dovahkiin vain näyttänyt tutulta (vaikka kukapa muukaan olisi spurttaillut pitkin kaupungin katuja daedrareliikkejä ja lohikäärmepapin naamio yllään), vartija tiesi, että tämä oli tehnyt rikoksen (varastanut pullan). Tämä ei kuitenkaan tuttuun tapaan noteerannut hänen sanojaan lainkaan, eikä vartijalle siis jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin vastaavasti jättää koko Dovahkiinin ilmestys huomioimatta.

Niinhän hänellekin aina tehtiin.
« Viimeksi muokattu: 06.10.2022 20:01:35 kirjoittanut Larjus »
お~ラスティ
ファンタスティック
頭の中

DulzGraham

  • dar(l)ing
  • ***
  • Viestejä: 1 417
  • Magnificent Bastard
Oon tässä hakkaillut Skyrimiä ihan urakalla, pitkästä aikaa, ja tää osu sillä ihan hemmetin hyvään saumaan. Niin rikollisen hyvä että tän ficin pitäis lojua Whiterunin sellissä.

Tää on siitä kummallinen otus, että vaikka tämä selkeästi on huumorimiehiä (tai naisia) niin samaan aikaan tämä kuitenkin on rehellisen kurja ja surullinen kertomus. Jotain kryptistä tässä myös on, vähän kuin Welcome to The Night Vale. Tunnen sympatiaa tätä nimetöntä vartijaa kohtaan. Muilla sentään tuntuu olevan tietämättömyyden autuus turvanaan. Tämä yksi vain vaeltaa ikuista vartiotaan tietoisena kohtalostaan. Ja tuo Dovahkiinin perkele myös! Ketku petkuttanut kaikille olevansa hyvä kaveri. Tbh jos pelaa Skyrimia tarkoituksena hakata koko peli 100% (tai sinnepäin, let's be honest) läpi, tarinasta tulee loistavan sekava vyyhti, jossa tällä yhdellä Dovahkiin-jannulla on aikasmoinen monopoli ja diktatuuri. Mitäpä se ei lopulta johtais? Pahin Mary Sue ever. Jonkun pitäis kirjoittaa tästä ficci, missä olisi mielellään kunnon bullshit selitys Dovahkiinin diktatuurille. Onko Dovahkiin daedra valepuvussa, kylvämässä kaaosta ja sekasortoa? Godfather maanpaossa? Skyrimin oma Hannu Hanhi? (Saa linkata, jos sattuu tietämään vinkeitä Skyrim ficcejä.)

Tässä vilisemällä vilisee viittauksia ynnä muuta kivaa. Naureskelin virne korvissa ja erityisesti tykkäsin tästä itselleni uudesta nuoli polveen -teoriasta  ;D ihan hyvin se voisi olla Skyrimin oma paikallinen idiomi. Yhdyn kuitenkin siihen uskoon, että kyse on kirjaimellisesta nuolesta, ja että Skyrimin seikkailijoiden pitäisi tehdä yhteisaloite aseseppien kiltaan siitä, että kunnon polvisuojat tuotaisiin vihdoin osaksi sekä kevyttä että raskasta standardihaarniskaa.

Kaikesta vinkeilystä huolimatta tän pääsävy on ihanan angstinen ja dramaattinen. Niin kuin tässä lauseessa, joka on niin hyvä että siihen olisi vaikka voinut lopettaa:
Lainaus
Hän oli pelkkää täytettä Skyrimin laajassa provinssissa.
:<

Tykkään tästä kryptidistä. Pysy upeena. Kiitos ♥
pannu by wolferain ♥

Larjus

  • IƧƧИA
  • ***
  • Viestejä: 6 562
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Ehkä tää fici pääsee joskus Whiterunin selliin jos tää reppana vartija joskus saa vahtivuoron sieltä ;D

Joo tää on erittäin jännä ja kummallinen fici, oon itekin samaa mieltä. Vaikka oonkin tän koko sotkun kirjoittanut, niin itsekin oon ihan et mitä :D Jotain kurjaa tässä tosiaan on, mutta koska tää ainakin mun mielestä on niin absurdia (kun alkaa miettimään pelimekaniikkaa käytännössä), en itse osaa pitää tätä kovinkaan surullisena itseni näkökulmasta (vartijan ressukka on varmasti eri mieltä ;D). Ehkä surkuhupaisa vois olla sana kuvaamaan tätä menoa?

Dovahkiinista tulee kyl aikamoinen Skyrimin valtias kun tarpeeks pitkään pelaa :D Ja aika sekava tarina, jos kronologisesti tarkastelee, ainakin aina kun mä pelaan! (Teen joka questlinen sikin sokin ja questin vastaanottamisen ja suorittamisen välillä saattaa olla peliaikaa yli vuosikin :D) Siitäkin menosta vois saada aikas jännän ficin aikaiseksi. Todennäköisesti en kyl sitä koskaan kirjoita, koska vaikka tätä pelisarjaa rakastankin ja voisin höpistä loresta tunteja putkeen (ja pelata vielä enemmän), ficimielessä en oo koskaan pahemmin innostunut. En oo TES-ficejä tainnu lukeakaan about lainkaan sitten vuoden 2013 (ehkä jotain ihan yksittäistä?). Kirjoittanutkaan en oikeestaan oo ennen tätä. Jotain tarinanpoikasta mulla on muutamalle OC:lleni, ei sen enempää.

Tota nuoli polveen -teoriaa oli netissä joskus paljon (ja että se olis joku vanha skandinaavisanonta), ja itse asiassa noi "jotkut" tossa nimenomaan viittaa pelaajiin ;D Mutta myöhemmin luin vastateorioita siitä, että ei se totta ole vaan viittais just niihin huonoihin polvisuojiin. En ole vieläkään selvittänyt, mikä onkaan se ihan oikea totuus. Molemmat on kyl vinkeitä ajatuksia.

En oo enää sörkkimässä tätä kryptidiä niin se ainakin pysyy upeena ♥ Kiitos erittäin mainiosta ja piristävästä kommentista ^^
お~ラスティ
ファンタスティック
頭の中

carrowfan

  • vitsi syntyessään
  • ***
  • Viestejä: 1 383
  • On olemassa kinkkuja ja on olemassa lisää kinkkuja
Koska olen pelannut Skyrimia, tämä on oikeasti aika hauska. Kuvaa hyvin pelimekaniikkaa ja sitä kuinka jokin mitätön asia (pullan varastus) saa vartijoiden huomion, vaikka kaupungissa riehuu lohikäärme. Kiitos tästä, tämä oli oikeasti aika kivaa ja hauska.
Erityisesti tuo "Olin joskus nuorena seikkailija, mutta sain nuolen polveeni" kuvaa hyvin Skyrimia. Kyseessä on lähes meemi, jolle hymähtää uudelleen ja uudelleen. Ai niin muuten, kykenen kuulemaan whiterunin vartijoiden äänet päässäni, joten kiitos korvamadosta.
« Viimeksi muokattu: 03.03.2021 18:05:28 kirjoittanut carrowfan »
"Papereissa 23, henkisesti 17"
"Ehkä mie aikuistun ku täytän 30...siis 40"
"En mie kaipaa olkapäätä, kuha nostat mut eka ylös täältä"

Larjus

  • IƧƧИA
  • ***
  • Viestejä: 6 562
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
carrowfan: Joo tää aukenee varmaan parhaiten silloin, jos on Skyrimia pelannut. Tai vaikee sanoo, miten paljon tästä saisi irti ilman pelitietämystä. Skyrimin vartijat on kyllä logiikaltaan ja prioriteeteiltaan suorastaan koomisia, koska mitäpä sitä kaupunkia tuhoavista lohikäärmeistä välittämään, kun joku on varastanut naapurin pullan :D Mut musta tuntuu, että jokaisen TES-pelin vartijat on enemmän tai vähemmän outoja (esim. Daggerfallissa niitä ilmestyy laumoittain tyhjästä, vaikka kukaan ei olisi ollut rikosta näkemässä, ja Morrowindissa ne ei nosta tikkuakaan ristiin minkään muun paitsi pelaajan rikkeiden takia. Skyrimissa ne sentään taistelee jos kaupunkeihin tulee rosvoja tai villieläimiä meuhakaamaan. Morrowindissa voi myös saada ikuisen "tappoleiman" ylleen :D ja siitä ei pääse ilman huijauksia eroon. Olen kokenut sen, ei ollut kivaa).

Nuoli polvessa tosiaan on jo meemin mittaluokissa, joten sitä ei voinut olla ottamatta mukaan :D Jos jotain noiden vartijoiden jorinoista jää mieleen niin se. Ja ole hyvä korvamadosta, nyt se on sit vaihteeks taas mullakin ;D

Ja kiitokset vielä kommentistakin ^^
お~ラスティ
ファンタスティック
頭の中

mursuhilleri

  • vihertumpelo
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 3 227
  • kahvia koneeseen
Tervehdys kommenttikampanjasta! Valkkasin tän sun listauksesta, koska oon tässä viime aikoina pelaillut Skyrimiä ja tällainen ficcihän sopii siihen hullutukseen paremmin kuin hyvin! Se on aina silleen, että sitä välillä pelaa ihan 247, ja sit se unohtuu kokonaan pitkäksi aikaa, kunnes taas tulee sellainen kausi, että pakko pelaa ihan aamusta iltaan ja illasta aamuun.

Ficciin! Tää oli samaan aikaan tosi raastavan surullinen ja sit kuitenkin ihan älyttömän hulvaton ;D Olit sisällyttänyt tähän tosi nerokkaasti noita vartijoiden hokemia ja muitakin pelistä tuttuja asioita. Ja siis A/N:ssä sanoit, että tämä on kasattu yksittäisistä tekstinpätkistä, niin ei sitä huomannut ollenkaan, tää oli oikein sujuva kokonaisuus ja mukavaa luettavaa :)

Musta on ihan super surullista, että tämän kyseisen Whiterunin vartijan tekisi kovasti mieli jutella jollekin, mutta kun se pirun Dovahkiinkaan ei kuuntele ja varastaa vaatteetkin päältä. Prkl >:(

Lainaus
Nukkumaankaan ei koskaan päässyt, vaikka hän öisin puhelikin itsekseen, että muutama tunti enää ennen kuin pääsisi kömpimään vällyjen väliin.
Apuaa, ihan hirveetä ettei pääse koskaan nukkumaan! Musta jotenkin karu ajatus, että vartija yön pimeinä tunteina uskottelee ja vakuuttelee itselleen, että kyllä sitä kohta pääsee nukkumaan, mutta se hetki ei tulekaa koskaan :'( Tiiätkö se fiilis, kun odotat jotain kovasti ja innolla, mutta sitten sitä ei koskaan tapahdukaan. Nyyh. Vartija-parka.

Lainaus
Jotkut sentään olivat kiinnostuneet nimettömien vartijoiden itseään toistavista jutuista edes sen verran, että olivat myöhemmin puineet lausahdusta nuolen saamisesta polveen ja esittäneet teorian, jonka mukaan se viittasi avioon astumiseen. Eikä sekään toisaalta edes totta ollut, Skyrimin kaupunkien vartijoilla vain sattui kaikilla olemaan onnettomuusalttiit, nuolia houkuttelevat polvet. Whiterunin vartijat eivät olleet poikkeuksia.
TÄMÄ! Siis mä oon kuullut kanssa sitä spekuloimista, että tuo nuoli polvessa tarkoittaisi naimisiin menemistä ja perheen perustamista, mutta sit oon kans kuullut sitä, että se EI ole ollenkaan näin. Mä kyllä tykkään tosta teoriasta itse niin paljon, että aina ajattelen että se on totta, vaikka oonkin kuullut, ettei se pidä paikkaansa. Mutta sit toisaalta palatakseni edelliseen lainaukseen, missä välissä vartija hoitaisi parisuhdetta ja lapsia, jos ei koskaan pääse vartijavuorosta edes nukkumaan ;D

Lainaus
Nimettömäksi jäänyt vartija ei ymmärtänyt, miksi kukaan oli niin hullu, että lähti oma-aloitteisesti hyökkäämään päin ketään, jonka haarniska oli joko tehty lohikäärmeen luista tai stalhrimista, joka kantoi aseenaan daedraprinssiltä saatua artefaktia, ja joka kaiken lisäksi pystyi alistamaan lohikäärmeitä tahtoonsa.
Hahaha mä aina mietin tätä kans! On kyllä aikamoinen hulluuden merkki, jos lähtee yrittämään Dovahkiinin ryöstämistä.

Lainaus
Mutta toisaalta, olihan vartija itsekin valmis hyökkäämään saman ilmestyksen kimppuun, jos huomasi tämän vahingossa potkaisevankin kanaa,
Voihan Skyrimin kanat ;D Ensimmäisellä pelikerrallani tapoin kanan Riverwoodissa, ihan siis pelin alussa kun ekan kerran pääsin sinne. En edes tajunnut, että kaikki suuttui mulle nimenomaan sen kanan takia ;D Ihmettelin vaan, että miksi nää yrittää tappaa mut. Onneksi voi aina palata edelliseen tallennukseen.

Lainaus
vartija tiesi, että tämä oli tehnyt rikoksen (varastanut pullan).
Siis mikä anteeksiantamaton rikos! Ei siinä, mäkin suuttuisin jos multa varastettaisiin pulla >:(

Tää oli ihan törkeen hieno teksti, kiitos tästä, ihanaa että kirjoitit ja julkaisit tällaisen :-* Lisää näitä Finiin!

Larjus

  • IƧƧИA
  • ***
  • Viestejä: 6 562
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Kokonaan jäänyt vastaamatta tähän kommenttiin (niin kuin moneen muuhunkin kyllä...), pahoittelut siitä mursuhilleri! Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Kiva kun päädyit tämän lukemaan! Itse ei ole tullut tänä vuonna pelattua Skyrimia kuin ihan hetken vain, mutta toisaalta pelasin sitä varsinkin reilu 10 vuotta sitten niin paljon, että ei kai ole ihmekään, jos nykyisin keskittyy enemmän muihin peleihin. On se kyllä edelleen todella viihdyttävä peli, tuntuu että siitä löytää aina jotain uutta.

Lainaus
Tää oli samaan aikaan tosi raastavan surullinen ja sit kuitenkin ihan älyttömän hulvaton ;D
Tämä tiivistää tosi hyvin koko ficin. Periaatteessa surullista mutta samaan aikaan niin älytöntä, että huvittaa. Skyrimin vartijoilla on paljon hyviä hokemia ja muutenkin tapoja reagoida Dovahkiiniin tai ympäristöön, ja niistä saikin ammennettua tähän ficiin paljon. Hyvä kuulla, että tämä tuntui eheältä kokonaisuudelta, sitä ei ikinä tiedä millaista tulee kun kirjoittaa vähän sellaisella leikkaa ja liimaa -menetelmällä.

Lainaus
Musta on ihan super surullista, että tämän kyseisen Whiterunin vartijan tekisi kovasti mieli jutella jollekin, mutta kun se pirun Dovahkiinkaan ei kuuntele ja varastaa vaatteetkin päältä. Prkl >:(
Dovahkiin on kyllä aika mulkku :D sellainen sankari ja pelastaja, pöllii pullat ja vaatteetkin päältä. Ihanasti sulla riittää myötätuntoa Whiterunin vartijoita kohtaan ♥

Lainaus
Voihan Skyrimin kanat ;D Ensimmäisellä pelikerrallani tapoin kanan Riverwoodissa, ihan siis pelin alussa kun ekan kerran pääsin sinne. En edes tajunnut, että kaikki suuttui mulle nimenomaan sen kanan takia ;D Ihmettelin vaan, että miksi nää yrittää tappaa mut.
Toi on käynyt varmaan aika monelle XD Mä oon joskus vahingossa tappanut kanoja (tai käyny jonkun kimppuun) kesken vampyyrien tai lohikäärmeen hyökkäyksen, ja sen jälkeen kaikki NPC:t on vihannut mua, vaikka pelastinkin ne varmalta tuholta 😅 Reilukerho kokoontuu.
Tosta kokemuksestasi tuli mulle mieleen se, kun itse pelasin Daggerfallia ekaa kertaa. Olin just päässyt johonkin kaupunkiin ja aattelin ootella hetken että kaupat aukeaa yms. mutta Daggerfallissa on erikseen sellainen "vetelehtemisodottelu" ja "lepäämisodottelu" (joka meinaa siis nukkumista), ja niistä jälkimmäinen on kaupungeissa laitonta, mutta minä en eroa tiennyt, niin minähän sitten jouduin heti pidätetyksi kun tietämättäni pari tuntia nukuin keskellä kaupungin katua XD (Morrowindissakin on laitonta nukkua kaupungeissa muuten kuin erillisissa sängyissä, mutta siinä pelissä on sitten myös mahdotonta tehdä niin. Täytyy mennä etsimään se sänky)

Lainaus
Siis mikä anteeksiantamaton rikos! Ei siinä, mäkin suuttuisin jos multa varastettaisiin pulla >:(
No siis kyllä! Pullien ja muiden herkkujen pihistäminen on mitä kamalin teko.

Kiitos sulle tosi paljon kommentista, ihanaa että tykkäsit tästä! Olis kyllä hauska kirjoittaa jotain vähän samantyyppistä settiä toistekin, tai ylipäätään TES-peleistä lisää, kattoo jos jossain välissä saisi taas inspiraation...
お~ラスティ
ファンタスティック
頭の中