Kirjoittaja Aihe: Ace Attorney: Sienimetsällä | S | Wright/Edgeworth | söpöä sienestystä sadesäällä | triplaraapale  (Luettu 691 kertaa)

Avaruuspiraatti

  • varattua puraisi
  • ***
  • Viestejä: 2 245
Nimi: Sienimetsällä
Kirjoittaja: Avaruuspiraatti
Fandom: Ace Attorney
Paritus: Wright/Edgeworth
Ikäraja: S
Tyylilaji: söpöä sienestystä sadesäällä
Haasteet: FanFic100 (66. Sade), Inspiraatiorohtoja (rohto), Vuosi raapalehtien VII
Vastuunvapaus: Kaikki tunnistettavat hahmot, tapahtumat ja miljööt kuuluvat Ace Attorneyn luojille. En ansaitse tällä rahaa.

A/N: Se, jossa Wright ja Edgeworth menee ettimään kantarelleja!





SIENIMETSÄLLÄ
300 sanaa


”Tämä oli äärimmäisen typerä idea – jopa sinun mittapuullasi”, Miles sanoo Phoenixille heti, kun he saapuvat Kurpitsajärven luonnonpuiston sisäänkäynnille. Lempeä vesisade huuhtoo syksyn värjäämiä lehtipuita ja tien päästä saattaa erottaa vilauksen itse Kurpitsajärvestä. Phoenix väläyttää Milesille leveän hymyn ja avaa sateenvarjon näppärällä kädenliikkeellä. Hän tarjoaa sen tälle kumartaen herrasmiehen elkein. Miles muljauttaa silmiään.

”Kiität minua myöhemmin, kun pakastimesi tursuaa vahveroista”, Phoenix sanoo silmäänsä vinkaten. He jatkavat matkaansa sisemmäs puistoon. Ilma on kolea, mutta tyyni sateisesta säästä huolimatta. On hiljaista. Sadepisarat rummuttavat Kurpitsajärven pintaa ja Milesin sateenvarjoa. Rannan tuntumassa on vanhoja nakkisämpyläkääreitä ja muuta roskaa.

”Missä Butz sanoi nähneensä sieniä?” Miles kysyy.

”Tänne päin.”


Phoenix johdattaa heidät tarmokkaasti syvemmälle metsään. Milesin jalat ovat jo vartin patikoinnin jälkeen kastuneet sukkia myöten, eikä Phoenixin tarjoamasta sateenvarjostakaan ole hänelle kamalasti iloa: se valuttaa keskeltä. Kun Miles ei enää erota Kurpitsajärveä puunrunkojen takaa, hän seisahtuu.

”En suostu kävelemään enää metriäkään”, hän julistaa. Phoenix kääntyy ja loikkii korkean varvikon läpi takaisin hänen luokseen.

”Mitkään sienet eivät ole tämän arvoisia”, Miles jatkaa, kun Phoenix pyyhkii hänen märkiä poskiaan kuivemmiksi.

”Sanoinhan, että sinun kannattaisi pukea sadevaatteet. Tiesit, että tänään sataa.”

”Kuvittelin, etten tarvitsisi niitä. Sanoit, ettemme ’möyrisi’ täällä!”

”Emmehän me möyrikään. Kävelemme vain.”

Miles huokaisee teatraalisesti ja kääntyy. ”No, sinä voit jatkaa ’kävelemistä’ yksinäsi, kun niin kerta haluat. Minä palaan takaisin autolle kuivattelemaan…”

”Miles”, Phoenix maanittelee ja tarttuu tätä kädestä. Yksi luja nykäisy ja he ovat taas nenät vastakkain. Phoenix painaa huulensa Milesin suulle, ennen kuin tämä ehtii sanoa vastalausetta.

”Tehdään näin”, Phoenix kehrää ja suikkaa toisen suukon Milesin nenänpäähän, ”että me etsimme vahverot yhdessä ja sitten kotona minä lasken sinulle kuuman kylvyn.”

Miles kohottaa toista kulmaansa.

”Minä luonnollisesti kylven kanssasi”, Phoenix virnistää. Miles huokaisee alistuneena: Phoenix tietää, mistä naruista vedellä häntä.


He eivät lopulta löydä vahveron vahveroa, mutta Phoenix pitää huolen siitä, ettei Miles muista olla asiasta kiukkuinen.




"I am as constant as a northern star."
"Constantly in the darkness, where's that at?"

Kaarne

  • Unenkutoja
  • ***
  • Viestejä: 8 654
  • Lunnikuningatar
MITÄ VITSIÄ! MIKSI EN OLE HUOMANNUT TÄTÄ AIEMMIN?

Sienimetsä ja Wrightworth, mikä loistava yhdistelmä! :D En ihmettele yhtään sitä, miksi Edgeworth on niin nyreä, mutta toisaalta voin hyvin kuvitella, että jos joku saa hänet raahattua sienimetsään, niin se on Phoenix. :D Tässä oli tosi hyvä tunnelma ja metsän ja syksyn tuoksun pystyi ihan haistamaan! Myös lämpimästä kylvystä tuli tosi kiva mielikuva, kun sen yhdisti onnistuneeseen syyshetken kuvailuun ja sellaiseen sumuiseen viileyteen.

Vähän jäin harmittelemaan sitä, ettei sieniä löytynyt, koska olisi ollut kiva saada Miles myöntämään tappionsa, mutta ehkä nämä kaksi voivatkin palata sienimetsään uudessa ficissä? Vaikkapa murhaa tutkiessaan? :D Sienimetsä ympäristönä nyt vaan lumosi minut, anteeksi!

in the weak light you looked over your shoulder
            you said
nobody ever survives

mimamu

  • ***
  • Viestejä: 950
    • ficcilistaus
Ai että kun minä tykkään tästä fandomista kuin hullu puurosta! Itse asiassa lähdin tutustumaan näihin peleihin osittain siksi, että muistin jonkun (ehkäpä sinun?) kirjoittaneen niistä fanifiktiota. Se lupailee aina hyvää hahmojen ja juonen kannalta.

Oli mielenkiintoista valita tapahtumapaikaksi juuri Kurpitsajärvi (osuva suomennos muuten). Tykkäsin siitä, että luontokuvaus ei ollut mitään kaunisteltua linnunlaulua ja kirsikankukkaa, vaan hyvinkin rosoista roskineen ja märkine sukkineen. Vaikea olisikin kuvitella Edgeworthia kumpparit jalassa, vaikka sitten sateisessa metsässä... Harmin paikka ettei niitä sieniä sitten löytynyt. Ehkäpä Larry oli nähnyt omiaan. Mutta loppu hyvin kaikki hyvin kumminkin. Kiitos tästä tunnelmapalasta :)

ficcilistaus: Fini | AO3