Kirjoittaja Aihe: Myötä- ja vastoinkäymisissä | S | Draama | paritus lopun yllätyksenä  (Luettu 3119 kertaa)

Kelsier

  • Korpinkynsi
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 2 439
  • ava by Rosmariini
Ficin nimi: Myötä- ja vastoinkäymisissä
Kirjoittaja: Kelsier
Ikäraja: S
Tyylilaji: Draama
Hahmot: Weaslyn perhe, Harry ja Hermione. Pääparitus lopun yllätys!
Vastuuvapaus: Rowling omistaa Potterit ja niiden maailman, kirjoitan huvikseni enkä saa tästä rahaa.
Haasteet: Sana/kuva/lause10 #2 (kuva), Arkifest III (haaste 21. iltapäiväkahvi, epävarma, mietteliäs, siivoton, väistää)

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------



Ron värjötteli kylmässä. Hänelle oli jo ehtinyt muodostua ruusuisia kuvia Britannia säästä, vaikka hän oli ollut Ranskassa vasta viisi vuotta. Syystalven loska muistutti kuitenkin kosteuden vihulaismaisuudesta. Hän oli tunkenut kädet taskuihinsa ja nitkutteli sormusta irti vasemmasta nimettömästään. Koko perheeltä olisi mennyt iltapäiväkahvi väärään kurkkuun, jos he olisivat nähneet ensimmäisenä sen hänen sormessaan. Ron huokasi vetäytyen esiin räystäiden alta ja käveli viimeiset askeleet Weaslyn welhowitseihin.

”Mitä kuuluu, velimies?”

George näytti laihalta ja kalpealta. Ron katui heti, ettei ollut kysellyt kirjeissään enemmän veljen perään.
”Hyväähän minulle. Mukava nähdä kaikkia pitkästä aikaa.”

Takahuoneesta kuului kolinaa ja kohta Angelina ilmestyi heidän luokseen hieman pölyisenä.

”Onpas perällä siivotonta. Se lienee meidän seuraava hommamme”, hän sanoi kolauttaen paketin vilkuripillejä myyntitiskille. ”Ai, hei Ron, tulitkin jo.”

Ron nyökkäsi ja huomasi kuinka Georgen ryhti suoristui naisen ollessa lähellä. Onneksi veljen elämässä oli ainakin pikkuisen aurinkoa. Angelina tomutti olkapäänsä ja hymyili.

”Eiköhän ilmiinnytä Kotikoloon. Molly varmaan odottaa meitä jo kovasti.”

Kotikolossa vallitsi tavallinen vilske. Ron joutui ensitöikseen väistämään Victoirea ja Dominiquea, jotka livahtivat ulos sillä oven avauksella, jolla hän, George ja Angelina tulivat sisään. Äiti syöksyi samantien sulkemaan hänet pehmeään halaukseen.
 
”Voi, onpa minun Ronaldini kasvanut.”
 
Ron taputteli häntä selkään antaen äidin hössöttä tietäen, etteivät hänen pari lisäsenttiään juuri näkyneet. George ja Angelina karkasivat peremmälle ja antoivat samalla tilaa Arthurille, joka tuli tervehtimään nuorinta poikaansa. Olohuoneessa odottivat muut sisarukset, jopa Charlie oli tullut Romaniasta. Eivät kai he minua sentään näin paljon ole ikävöineet, Ron pohti herkistyen.

Huoneen nurkkasohvalla istuivat vierekkäin myös Harry ja Hermione. He olivat jääneet lähes huomaamatta Ronilta, joka oli muutaman minuutin ajan nähnyt vain punaisia päitä ja Fleurin kultaiset suortuvat. Hermione katsoi häntä ujosti silmäripsiensä takaa.
 
”Saako tulla halaamaan?”
 
Ron avasi sylinsä auki. ”Totta kai.”
 
Hymy valaisi Hermionen kasvot ja tämä tuli hänen luokseen ja kiersi kätensä pojan ympäri. ”Ihana nähdä. Näytät voivan hyvin.”
 
Harry rykäisi hieman epävarmasti Hermionen takaa. Ronia nauratti.
 
”Älä hätäile Harry, päästän tyttökaverisi ihan pian irti.”
 
Hermionelta pääsi tukahtunut tirskahdus ja Harry puhalsi ulos ilmaa, jota ei ollut huomannut pidättelevänsä.
 
”Olet siis ok meidän juttumme kanssa?”
 
Ron väisti Harryn ojennettua kättä ja halasi häntäkin.
 
”Minähän sanoin, ettei Ron suuttuisi.”

Ron kääntyi kaikkien muiden mukana katsomaan Georgea, joka näytti yhtäkkiä hyvin eksyneeltä.
 
”Tai siis olisin sanonut.... tä-tällaisissa tilanteissa on niin helppo kuvitella, että Fred on vielä täällä.”
 
George viittoili käsillään epämääräisesti kuin olisi toivonut muiden menevän eteenpäin. Ron nyökkäsi hänelle ymmärtäväisesti. Hänkin kaipasi Frediä. Tilanne purkautui, kun Molly alkoi hätistellä koko konkkaronkkaa kahvipöytään. Ron huomasi, että Angelina oli tarrannut Georgea tiivisti käsipuolesta ja että äidin silmissä kiilteli hieman vettä.

Kahvittelu sujui kuitenkin varsin keveissä tunnelmissa, kun huomio keskittyi jälleen Roniin ja kaikkeen siihen mitä hän oli tehnyt Ranskassa. Ron sai kuulla myös koko joukon uusia juoruja ja kuulumisia, joita ei ollut ehditty vielä kirjoittaa edellisiin kirjeisiin. Aika ajoin hän hipoi taskussaan olevaa sormusta ja pohti milloin olisi oikea hetki kertoa siitä. Hetkeä ei tullut sillä kertaa, sillä joukko ajettiin pian muun talon puolelle, jotta Fleur ja Molly pääsisivät valmistelmaan päivällistä. Arthur vetäytyi pahoitellen ruokalevolle ja Charlie halusi keskustella kaupasta Georgen ja Angelinan kanssa. Muutkin menivät puuhailemaan hetkeksi omiaan.

Ron lähti ulos. Hän kuljeskeli hajamielisesti Kotikolon pihapiirin tutussa ympäristössä, jossa oli lapsena leikkinyt. Taivas oli kirkastunut iltaa kohden ja yöstä tulisi varmasti kuulas. Kunpa häät voisi järjestää nyt. Ajatus kiisi hänen tajuntansa ylitse.

”Et ole varmaan koskaan näyttänyt noin mietteliäältä.”

Ron säpsähti ja huomasi virnistelevän Harryn seisovan vierellään. Hermionekin oli ilmestynyt hänen toiselle puolelleen.
 
”Sinua painaa jokin”, tyttö totesi ykskantaan. ”Minusta sinä olet rakastunut, mutta Harry on eri mieltä.”
 
Ron loi hämmentyneen katseen Hermioneen, joka tuijotti taivaanrantaan ja sitten vaivaantuneeseen Harryyn.
 
”Sanot vain, että Herm on kerrankin väärässä.”
 
Harry katsoi häntä nyt silmiin puoliksi anovasti puoliksi salaliittolaismaisesti. Sormus tuntui kylmältä rystystä vasten ja Ron tajusi kätensä olevan nyrkissä taskussaan.
 
”Ei kyllä Hermione on ihan oikeassa. Minä olen rakastunut ja paljon enemmänkin.”

Hän astahti askeleen taakse päin ystäviensä välistä. Hermione kääntyi lotisuttaen loskapalloja saappaidensa alla.
 
”Miksi et kirjoittanut siitä?” hän kysyi lempeästi. Harry nöykkäili kuin hämmästyneenä kaikuna kysymykselle
.
”Ei sellaista voi kirjoittaa. Minulla saattaa olla teelusikan tunneskaala, mutta sen minäkin sentään ymmärrän”, Ron äsähti haastavasti. ”Miltä sekin olisi kuulostanut: Rakas äiti, täällä on ollut kaunis ilma. Olen muuten yhdessä Draco Malfoyn kanssa. Miten teillä on mennyt?
 
Pihalle laskeutui järkyttynyt hiljaisisuus. Ron sulki suunsa. Hänen oli pitänyt paljastaa asia hienotunteisesti eikä tiputtaa pommia niin kuin oli juuri tehnyt. Typerys, hän sätti itseään. Harry puisteli päätään kuin unesta herännyt ja Ron tunsi hennon tuulen hetken aikaa tuikeampana. Hermione ehätti kuitenkin  puhumaan ensin.
 
”Me olemme toki kuulleet, että Malfoy majailee Ranskassa. Mutta emme osanneet arvata... Olethan aivan varma, Ron?”
 
Hänen otsansa rypistyi huolekkaasti. Harry tömisteli jalkojaan aivan kuin yrittäisi puhua niillä suunsa sijasta.
Ron katsahti kaihoisasti Kotikolon suuntaan.
 
”Olen minä paljon enemmän kuten sanoin”, hän totesi näyttäen kätensä, jonka nimettömään oli ujuttanut sormuksen takaisin. ”Tätä on jatkunut jo pitkään. Ja ennen kuin väitätte mitään, niin alku oli täyttä lohikäärmeen paskaa. En minä antanut hänelle anteeksi heti vuosia jatkunutta minun ja perheeni pilkkaamista. Puhumattakaan siitä, miten vaadin häntä pyytämään teiltä polvillaan anteeksi kaikkea. Mutta hän on yksin. Ja pelkää ihan aidosti, että minut potkaistaan pihalle kotoani hänen takiaan. Meidän takiamme.”

Harryn ilme vaihteli tyrmistyneestä loukkaantuneeseen. Hermione oli ottanut kiinni hänen hansikoidusta kädestään ja puristi sitä. Ron toivoi, että jompikumpi puhuisi pian. Hän tunsi samaan aikaan valtavaa itsevarmuutta, mutta myös suurta pienuutta. Harry näytti tulevan jonkinlaiseen päätökseen. Hän sulki silmänsä hitaasti, katsoi sitten Hermionea ja huokasi.
 
”Emme me aja sinua pois. Perhe ei tee sellaista. Mutta tällaisen tiedon sulattaminen voi viedä jonkin aikaa.”
 
Hän pälyili ympärilleen kuin Draco saattaisi omassa persoonassaan hypätä yllättäen esiin pusikosta. Silloin he kuulivat kuinka ovelta huudeltiin heitä. Päivällinen oli valmis.

”Ron haluaisi kertoa jotain meille kaikille ennen kuin asetumme syömään”, Hermione ilmoitti mutkattomasti, kun he olivat sisällä saanet takkinsa riisuttua.
 
Ron jähmettyi ja mulkaisi tyttöä, jonka silmät eivät antaneet mitään viitettä siitä, että hän oli viskannut Ronin juuri syvään päähän. Ron ryki, kun hänen perheensä asettui takaisin tuoleille tai tukeutui sohvien selkä- ja käsinojiin.
 
”Niin katsokaahan, kun minä seurustelen erään ihmisen kanssa.”
 
Hän kuuli odottavia hymähdyksiä ja Charlien mutinaa siitä, etteivät he nyt olleet kuvitelleet hänen lohikäärmeen kanssakaan seurustelevan. Sydän hakkasi tuhatta ja sataa.
 
”Siis.. ymh... se on Draco Malfoy. Ei sitä voi sen kamalammin sanoa.” Tai kauniimmin hän ajatteli mielessään.

Tuli päivän toinen hiljaisuus ja Ron tunsi sen painon raskaana harteillaan. Kotikolossa ei varmaan koskaan ollut ollut niin äänetöntä.
 
”Kai teillä on jotain sanottavaa?”
Ron tiesi, että hänen äänessään oli vääränlainen turhautunut sävy. Molly käveli hänen luokseen ja tarttui poikaansa käsistä.
 
”Voi, kulta me hyväksymme sen.” Hänen katseensa kulki läpi kaikki huoneessa olijat. ”Jokaisen on kuitenkin saatava makustella asiaa omassa.... RONALD WEASLEY!”
 
Ron miltei pomppasi ilmaan äidin huudon säikäyttämänä. Molly katsoi häntä silmät palaen.
 
”Oletko sinä mennyt naimisiin Malfoyn kanssa? Etkä edes voinut kutsua äitiparkaasi häihin?”

Molly näytti äärimmäisen loukkaantuneelta. Sitten Charlie purskahti nauruun ja pian koko huone kaikui makeista pyrskähdyksistä.

”Huomaat varmaan Ron, että äiti on vihaisempi siitä, ettei päässyt kyynelehtimään vihkimiseesi kuin siitä kenestä tuli puolisosi”, Charlie totesi pyykien silmäkulmiaan.
 
Ilmapiiri oli lauennut ja kaikki alkoivat pulputtaa yhtä aikaa. Yhä Ronin käsiä pitelevä Molly hiljensi heidät käskevällä rykäyksellä.

”Tuothan hänet pian näytille. Olimmepa mitä mieltä tahansa, haluamme taatusti tavata hänet.”
 
Ron irrotti kätensä vain sulkeakseen äitinsä halaukseen. ”Tuon minä. Hän haluaa tavata teidät kaikki. Nöyränä poikana. Sellaisen minä olen hänestä kouluttanut, uskokaa pois.”
 
Se synnytti uuden rähäkän nauruntyrskähdyksiä.

Päivällisellä Ron saikin kertoa uudestaan koko viiden vuoden Ranskan taipaleensa, nyt niin että Draco oli mukana. Lopuksi kuultuaan miten vaatimaton heidän siviiliseremoniansa oli ollut Molly ilmoitti, että heidän olisi ehdottomasti pidettävä uudet juhlat Kotikolossa. Omassa huoneessaan (jossa sivumennen sanoen yöpyi myös Charlie) Ron raapusti kirjeen pöllön vietäväksi. Draco saisi pian tietää olevansa tervetullut Kotikoloon. Ron huokasi helpottuneena. Kaikkea ei ollut anteeksiannettu, mutta alku oli lupaava. Oli vielä tietysti Dracon perhe, mutta se oli kanto jossakin tulevaisuudessa häämöttävässä pellossa.



------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

A/N2: Jos pidit tästä, käy tsekkaamassa myös muut osat Hyviä ja pahoja päiviä, S; Rakastaa ja vaalia, S sekä Aina ja ikuisesti, S
« Viimeksi muokattu: 03.09.2021 09:37:06 kirjoittanut Kelsier »
"Miten vaikeaa onkin pitää se mun mielessä
       Kuinka täysin tyhjin käsin olen täältä lähdössä."
           (Reino Nordin: Pysähdy kanssani tähän)                       
                            

                

                    
      
          

Thelina

  • Ilomarja
  • ***
  • Viestejä: 2 552
Tässä oli hyvä yllätys! Kun alettiin puhua Ranskasta, jotenkin ensimmäisenä tuli mieleen Fleurin pikkusisko, mutta aika nopeasti tajusin, ettei Ronin varmaan tarvitsisi hermoilla noin paljon, jos hän seurustelisi Gabriellen kanssa :D en osannut yhtään arvata, että kyseessä olisikin Draco! Mutta mahtavaa, olen pari ficciä tuolla parituksella lukenut ja se toimii yllättävän hyvin. Vähän samaa vihasta rakkauteen asetelmaa kuin Drarryssa, mutta jotenkin vielä astetta tulisempana :D

Lainaus
”Minähän sanoin, ettei Ron suuttuisi.”

Ron kääntyi kaikkien muiden mukana katsomaan Georgea, joka näytti yhtäkkiä hyvin eksyneeltä.
 
”Tai siis olisin sanonut.... tä-tällaisissa tilanteissa on niin helppo kuvitella, että Fred on vielä täällä.”
Tämä kohta vähän hämmensi minua, puhuiko George siis vähän niin kuin Fredille ja hämmentyi siitä? Voi Georgea, onneksi hänellä on Angelina.

Molly oli hauska ja todella Mollymainen, kun tulistuu enemmän salahäistä kuin puolison henkilöllisyydestä :D Ihanaa oli myös se, miten Ronin piti kertoa kaikki seikkailunsa uudelleen. Tykkäsin myös tuosta Ronin käyttämästä ilmaisusta ”alku oli täyttä lohikäärmeen paskaa”, se sopi hänen suuhunsa hyvin.

Tämä oli mukavaa luettavaa, kiitos!
Kurkista listaukseeni

Avatar Ingridiltä ♥

Kelsier

  • Korpinkynsi
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 2 439
  • ava by Rosmariini
Thelina: George tosiaan ajatteli puhuvansa Fredille, juuri tuollaisesta asiasta he olisivat minun mielestäni hyvinkin voineet lyödä vetoa. Molly on kunnon äiti, joka haluaa olla läsnä lastensa häissä :D Ihana, että tykkäsit. Kiitos kommentistasi! :-*
"Miten vaikeaa onkin pitää se mun mielessä
       Kuinka täysin tyhjin käsin olen täältä lähdössä."
           (Reino Nordin: Pysähdy kanssani tähän)                       
                            

                

                    
      
          

Vendela

  • Teeholisti
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 7 202
Klikkasin tämän auki uteliaisuuttani, että mikä yllätysparitus tässä on ja kylläpä todellakin yllätyin! Minäkin olen jonkun Ron/Dracon lukenut aikaisemmin ja tykännyt niistä, vaikka ei se minun OTP:lleni Harry/Dracolle aivan vedeä vertoja ;)

Tässä oli kuitenkin kivaa se, että lukija sai jännittää Ronin salaisuutta aika pitkään ja sitten kun pommi putosi, niin se todellakin oli pommi! En ollut ajatellut tarkemmin kuka Ronin kumppani voisi olla, mutta jostain syytä oletin hänen olevan nainen, joten yllätys oli sitäkin parempi ja onnistuneempi kun se olikin Draco :D Pidin myös siitä, että Harry ja Hermione olivat tässä pari, sillä siinäkin oli oma yllätys-juttunsa. Kivaa, että Ginny oli häivytetty tarinasta pois niin ei tullut sen osalta mitään ylimääräistä säätöä.

Sydäntäsärkevää oli Fredin-kaipuu, mutta onneksi Georgella on Angelina :'( Ihanaa kuitenkin, että olit ottannut tämän kuvion mukaan tähän tarinaan, sillä se sopi hienosti. Ja juuri tuo Thelinan nostama lainaus oli koskettava!

Myös tuo lohikäärmeen paskaa sai minutkin hymyilemään, sillä sitä se on varmasti ollut. Ja vaikka tässä se selitetty sen tarkemmin Ronin ja Dracon välejä, niin silti tästä pystyi hienosti lukemaan sen muutoksen minkä Draco on näiden viiden vuoden aikana kokenut. Ron ei selvästi ole päästänyt tätä helpolla, mutta näin sen on pitänytkin mennä että nämä kaksi ovat voineet rakastua toisiinsa. Uskon, että Molly järjestää varmasti hienot juhlat tälle parille :)

Kiitos tästä, tykkäsin!

Vendela

Bannu©Waulish

I think it's time for little story... It's definitely Storytime!

Nyyhti

  • ***
  • Viestejä: 3 899
Ensinnäkin: ihanaa että paritusta ei mainittu heti alussa! Toiseksi: voi miten söpö tuo kuva! Ja sitten itse tekstiin ;D

Tässä oli tosi hauskaa se, että tuo yllätysparitus oli ikään kuin koko jutun juoni! Hirmu ovelasti rakennettu, sitä alkoi spekuloida itsekin, että kukakohan tämä Ronin mielitietty mahtaa olla :D Pidin myös siitä, että Harry ja Hermione olivat yhdessä - ja siitä että tämä oli kytkennyt canoniin, tai ainakin itse oletin että myös Ronin ja Hermionen juttu oli tapahtunut.

Kun Ronin puoliso oli selvinnyt, tuli minulle yllätyksenä että hän oli mennyt ihan naimisiin asti! Alussa saattoi olla siitä mainintaa, mutta jotenkin ajattelin vain koko ajan, että Ron pyöritteli kihlasormusta :D Olipa kyllä herttaista, että Ron raasu jo ukkomiehenä marssi yksin ottamaan perheensä ensijärkytyksen vastaan. Rohkea teko sekin!
Never regret something that once made you smile.

Fiorella

  • ***
  • Viestejä: 5 712
  • Hyvän tuulen kotisatama
    • https://archiveofourown.org/users/Fiorelle
Yllätyksen lupaaminen houkutteli tämän pariin. :D

Alkuasetelma on ihana, kotoisan Weasley-henkinen, ja kuitenkin lisämausteena on tämä uuden ajan porukka, kun elämä on jo edennyt kirjojen tapahtumien jälkeen.

Hermione on hurmaavan herkkävaistoinen aavistaessaan, mitä Ronilla on sydämellään. :) Eipä ihme, jos vähän ujostuttaa kertoa... ;) Mutta mikäpä tuossa. Tässä on parit heitetty hauskasti sekaisin ristiin siihen nähden, kuin useimmin ajatellaan.

Lainaus
Ja ennen kuin väitätte mitään, niin alku oli täyttä lohikäärmeen paskaa.
Kuulostaa niin Ronin suusta tulleelta että. ;D

Lainaus
Hän kuuli odottavia hymähdyksiä ja Charlien mutinaa siitä, etteivät he nyt olleet kuvitelleet hänen lohikäärmeen kanssakaan seurustelevan.
No, liippasi ehkä lähempää kuin Charlie arvasikaan. ;)

Lainaus
Ron irrotti kätensä vain sulkeakseen äitinsä halaukseen. ”Tuon minä. Hän haluaa tavata teidät kaikki. Nöyränä poikana. Sellaisen minä olen hänestä kouluttanut, uskokaa pois.”
Edelleen hyvin Ron-henkistä rehvastelua ilmassa. ::) Mutta siellä on varmaan oikein herkkä nuorukainen kohta oven takana hyväksyntää odottamassa. Oi. :)

Yllätys oli hauska eikä liian helppo arvattava, mutta kuitenkin uskottava. Hyvin tehty. :) Minusta oli ihanaa, miten kaukaa kotiin palaava Ron tunsi kaiken perheensä rakkauden ja kaipauksen saavuttuaan taas heidän luokseen. Kosketti ajatella, että vaatimaton Ron, ehkä edelleen heikko itsetunnoltaan, oli ajatellut jotenkin tiedostamattaan, että ei kai nyt kukaan häntä niin kovin ikävöisi... Sitä suurempi lämpö oli vastassa, kun kotiinpaluu koitti. <3 

I´m kind and caring Hufflepuff!
~ Iltakävelylle Fiorellan ficcitarhaan? ~

Kelsier

  • Korpinkynsi
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 2 439
  • ava by Rosmariini
Vendela: Ajattelin, että Ginnykin on siellä sisarusten joukossa, mutta hällä on aiemmasta perhe- ja kaveripiiristä ulkopuolinen kumppani tai sitten hän on ihan sinkku, paikalla kuitenkin :)
Kiva, että tykkäsit :-*
nomps: Joo, Hermyn ja Ronin juttu on tässä tapahtunut - ja mennyt puihin. Harry ja Hermione ovat menneet yhteen vasta Ronin mentyä Ranskaan, joten ei kolmikon välillä hirveätä draamaa ole tämän suhteen koettu. Ihana, että pidit yllätyksestä. Kiitos! :-*
Fiorella: Ihana, kun joku huomaa sellaisia yhteyksiä, joita ei itsekään ole tajunnut. Draco tosiaan tarkoittaa lohikäärmettä, taisin tuossa ennemmin ajatella assosiointia Charlien ammatin pohjalta ;) Minustakin Ron on kiintymysasioissa turhan vaatimaton. Hän on lähtenyt Ranskaan tunteet myllertäen ja ajattelee, että muut ovat jo tottuneet olemaan ilman häntä. Kiitos kommentistasi :-*
"Miten vaikeaa onkin pitää se mun mielessä
       Kuinka täysin tyhjin käsin olen täältä lähdössä."
           (Reino Nordin: Pysähdy kanssani tähän)                       
                            

                

                    
      
          

Alice Katarina

  • ***
  • Viestejä: 998
Kommenttiarpajaisten innostamana päätin valita tämän, koska parituksen pitäminen yllätyksenä oli kiinnostavaa ja halusin tietysti selvittää, kenestä teksti nyt kertookaan.

Tykkäsin kovasti siitä, miten olit rakentanut tekstin. Oli hauskaa arvuutella, kenen kanssa Ron nyt seurusteleekaan, enkä kyllä olisi koskaan arvannut, että kyseessä on Draco. Se oli siis mainio yllätys. Minut yllätti myös se, miten olit saanut Dracon ja Ronin suhteen tuntumaan loogiselta ja toimivalta. En olisi heti uskonut, että tämä pari voisi toimia. Oli myös hauskaa, että parit oli heitetty golden trion välillä uusiksi. Ja toisaalta taas usein Harrylle paritettu Draco solahtaa sujuvasti Roninkin kainaloon. Harry oli hermostuksessaan suloinen, mutta oli mukavaa, että hänen ja Hermionen suhde oli Ronille ihan ok. Kolmikon välinen ystävyys näkyi tässä kauniisti!

Lainaus
Eivät kai he minua sentään näin paljon ole ikävöineet, Ron pohti herkistyen.
Tämä oli yksi lempikohtani. Ron-rassu on aina ollut melko huono ymmärtämään muiden rakkautta itseään kohtaan. On siis hyvin hahmolle sopivaa, että hän ei ihan ymmärrä, että vanhemmat, sisarukset ja ystävät kaipaavat ja rakastavat.

Lainaus
Ron irrotti kätensä vain sulkeakseen äitinsä halaukseen. ”Tuon minä. Hän haluaa tavata teidät kaikki. Nöyränä poikana. Sellaisen minä olen hänestä kouluttanut, uskokaa pois.”
 
Se synnytti uuden rähäkän nauruntyrskähdyksiä.
Tämä kohta taas sai minutkin tyrskähtelemään. Ron osaa kyllä olla polleva.

Lainaus
Oli vielä tietysti Dracon perhe, mutta se oli kanto jossakin tulevaisuudessa häämöttävässä pellossa.
Tässä olisi hyvä mahdollisuus jatko-osalle. Vink vink!  ;)

Kiitos tästä mukavasta pätkästä!

AK
Avasta kiitos Ingrid!

Ja se meni siks ku mä halusin,
ja mä rähjäsin mut uskoin rakkauteen.
Mä menin sinne ja takasin,
ja mä kaaduin mut mä nousin uudelleen.

Kelsier

  • Korpinkynsi
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 2 439
  • ava by Rosmariini
Alice Katarina: Ihanaa, kun kirjoittamistani jutuista halutaan lukea lisää! Pohdin kyllä kirjoittaessani millainen olisi Dracon tapaaminen Weasleyden kanssa ja pariskunnan mahdollinen kohtaaminen Malfoyden kanssa. Joten joskus voi olla jatkoa tulossa tälle ;). Kiitos kivasta kommentistasi! :-*
"Miten vaikeaa onkin pitää se mun mielessä
       Kuinka täysin tyhjin käsin olen täältä lähdössä."
           (Reino Nordin: Pysähdy kanssani tähän)                       
                            

                

                    
      
          

Larjus

  • IƧƧИA
  • ***
  • Viestejä: 6 563
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Voi miten mun oliskaan tehnyt mieli kurkata heti lopusta, mikä yllätysparitus tässä on, mutta en sitten tehnytkään sitä. Luin kaiken kiltisti alusta loppuun ja siinä samalla pohdin, mikä se paritus voisi olla. Jossain välissä aloin epäillä, että Ronin kumppani on Draco (varsinkin kun huomasin, että sulla on ainakin pari ficiä sillä parituksella), ja tulipas riemukas olo kun huomasin, että arvaukseni osui oikeaan :D Se on ihan vinkeä paritus, minäkin tykkään, vaikken noin yleisesti ottaen pahemmin perusta enemies to lovers -tropesta (poikkeus vahvistaa säännön...?).
Vaikka tässä ficissä selvästikin suunnilleen kaikille tuli yllätyksenä, että Ron on yhdessä Dracon kanssa, mulle tuli eniten puskista se, että Harry ja Hermione ovat pari :'D Mut kyllähän sitä siihenkin ajatukseen ehti tottua.

Tässä oli kivasti alusta loppuun sellaista weasleymäistä perhetunnelmaa, mistä pidän Potter-ficeissä aina oikein kovasti ♥ Ja voi että Georgea, se kyllä keräs kaikki sääli- ja sympatiapisteet itselleen :< Ei varmastikaan ole helppoa ilman Frediä... Onneksi hänellä on sentään Angelina tuomassa vähän valoa elämään.

Kaikki ottivat onneksi tiedon Ronin ja Dracon suhteesta ihan hyvin, vaikka se varmasti vaatii sulattelua ainakin osalta. On se hyvä että Ron on kouluttanut Dracosta nöyrän pojan ;D (Pidin myös siitä, että suhteen alku ei ollut helppoa, kun yhteinen historia on mitä on. Hyvä ettei sitä unohdettu.)
Ja ihana Molly kun tuohtuukin sitten siitä, että häntä ei kutsuttu häihin :D Tietenkin hänen pitää saada järjestää uusintahäät, eihän pelkistetty vihkiminen riitä alkuunkaan!

Loppu herätti hyvin kysymyksen, että millainenkohan vastaanotto on sitten Malfoyn päässä... :D Voi hyvin kuvitella, joskaan en tiedä, uskallanko edes ;D

お~ラスティ
ファンタスティック
頭の中

Kelsier

  • Korpinkynsi
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 2 439
  • ava by Rosmariini
Larjus;D hienoa, että riemastuit.
Joo, tässä skenaariossa oli jotenkin luonnollista heittää Harry ja Hermione pariksi, kun Ron ja Draco varasivat toisensa.
Draco voisi olla kyllä eri mieltä tuosta nöyrä poika -jutusta, mutta hänpä ei ole paikalla.
Jatko-osassa pojat totisesti saavat uusintahäät, koska Molly on ihana ja ottaa myös Dracon siipiensä suojaan <3 Ja sanotaanko vaikka että Malfoyden luona vastaanotto on astetta kylmempi kuten heidän kuvaansa sopii. Kiitos ilahduttavasta kommentistasi! :-*
"Miten vaikeaa onkin pitää se mun mielessä
       Kuinka täysin tyhjin käsin olen täältä lähdössä."
           (Reino Nordin: Pysähdy kanssani tähän)                       
                            

                

                    
      
          

Grenade

  • Fluff-fiilistelijä
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 3 472
  • ava Claire + bannu Ingrid
Onnittelut kommenttiarpajaisten voitosta! Valitsin tämän ja täytyy jo varmaan näin heti alkuun myöntää, että vähän jo aikaisemmin spoilasin itselleni, mikä paritus tässä on lopussa, kun trilogian loput osan on kuitenkin luettuna. :D

Onpa tässä ihanan lämmin aloitus! Weasleyt on kyllä niin ilahduttavan lämminhenkinen perhe ja heidän yhteen kokoontumistaan on aina kivaa seurata, kun Molly hössöttää ja koko talo on täynnä porukkaa. Olikin mielenkiintoista seurata, miten parit tässä ficissä menivät, sillä Harry ja Hermione olivatkin yhdessä, eikä Ron selvästi kuulunut heidän suhteeseensa. Voi George, voi että, aina se Fredin kuoleman mainitseminen vähän pistää sydänalasta, vaikka siihen on jo monen vuoden ajan ehtinyt tottua.

Lainaus
Charlien mutinaa siitä, etteivät he nyt olleet kuvitelleet hänen lohikäärmeen kanssakaan seurustelevan
Aww, tässä kohtaa kyllä tirskahdin ääneen. Hyvä pointti, Charlie. :D

Lainaus
Nöyränä poikana. Sellaisen minä olen hänestä kouluttanut, uskokaa pois.
Se on varmasti ollut kova koulu Dracolle, mutta varmasti tehnyt myös hyvää hänelle oppia pois vanhoista tavoista.

Olipas tässä ihanan mutkaton tunnelma! Weasleyn perheestä käsittelevät ficit on yleensä juuri sellaisia ja tässäkin tunnelma oli juuri kohdillaan, kun kaikki olivat niin ihanan sydämellisiä ja ottivat poikansa uutiset vastaan päällisin puolin iloisina. Vaikka ei kutsua häihin tullutkaan. :D Tykkäsin myös kovasti Ronin reploista, hän kuulosti just niin Ronilta kuin vain voi! ^^

Kiitos tästä, olipa tämä kiva piristys iltaan! ^^ <3
Hyppää lehtikasaan!

Kelsier

  • Korpinkynsi
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 2 439
  • ava by Rosmariini
Grenade: Weasleyt toivovat lastensa ja sisarustensa olevan onnellisia, niin ottavat vastaan myös vaikeammin sulatettavia puolisoehdokkaita. Kiitos kommentista!  :-*
"Miten vaikeaa onkin pitää se mun mielessä
       Kuinka täysin tyhjin käsin olen täältä lähdössä."
           (Reino Nordin: Pysähdy kanssani tähän)                       
                            

                

                    
      
          

Crys

  • Taivaanrannanmaalari
  • ***
  • Viestejä: 4 503
  • inFINIty
    • Listaukseni
Tämäpäs kiinnostava! Löysin tän sun listauksesta ja kiinnostuin ku oli mainita että paritus paljastuu lopussa. Tämä paritus ei kyllä ole itselle tutuin mutta olit rakentanu tän hyvin ja yllättävä valinta sopi tähän kun se yllätti Ronin perheenkin :D ja että vielä salaa naimisiinkin voi Ron minkä teit kun äitiäsikään et kutsunu xD oon viime aikoina lämmenny myös Harry/Hermione paritukselle ja oli kiva miten mutkattomasti Ron suhtautu näihin kahteen. Kotikolossa oli mukavaa tunnelmaa vaikka Fredin poissaolo yhä tuntuikin. Kaiken kaikkiaan tämä oli toimiva teksti jota oli kiva lukea :)
-Crys

Never underestimate the power of fanfiction

Kelsier

  • Korpinkynsi
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 2 439
  • ava by Rosmariini
Crys: Kiva, että olit tykännyt. Molly oli varmaan hetken kauhean loukkaantunut, kun ei ollut häihin päässyt :D En itsekään ole suuri Harry/Hermione parituksen ystävä, mutta tähän tarinaan he solahtivat mielestäni parina hyvin. Tykkään heistä enemmän ystävinä. Kiitos, kun kommentoit! :-*
"Miten vaikeaa onkin pitää se mun mielessä
       Kuinka täysin tyhjin käsin olen täältä lähdössä."
           (Reino Nordin: Pysähdy kanssani tähän)