Kirjoittaja Aihe: Koskettavia joululahjoja (K-11, Teddy/James Sirius, 9/9 raapaletta)  (Luettu 3035 kertaa)

Vendela

  • Teeholisti
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 7 201
Nimi: Koskettavia joululahjoja
Fandom: Harry Potter (jatkosijoitus Hunajaherttua)
Paritus: Teddy/James Sirius
Ikäraja: K-11
Kirjoittaja: Vendela
Tyylilaji: Romanttinen draama
Pituus: 9 raapaletta, 900 sanaa
Vastuuvapaus: Rowling omistaa, minä lainaan.

Tiivistelmä: Teddy saa joululahjan, ja niin saa Jameskin.

Vapaa sana: Halusin kirjoittaa näistä kahdesta, sillä jotenkin nämä tyypit kuuluvat omaan jouluuni. Yritin myös spurttailla tämän kanssa, kahdessakin eri spurtissa, mutta molemmat jäivät hieman vajaiksi.
Teksti on oikolukematon, virheet ovat omiani.


Osallistuu haasteisiin:
FFF1000 sanalla sormet (8. rapsu)
Vuosi raapalehtien
Spurttiraapale V 16. kierros ma-to (rapsut 1-4)  ja 17. kierros ma-ke (rapsut 5-7)






Koskettavia joululahjoja


I
(100 sanaa – kynttilä)

”Teddy, herää”, kuiskaus oli hiljainen.

Sänky notkahti, kun jotain raskasta laskeutui sille.

”Teddy”, lämmin henkäys kutitti Teddyn korvaa.
”Mmmh.”
”Herää, on joulu.”

Hitaasti Teddy raotti silmiään, kynttilän liekki lepatti ja innokkaat kasvot olivat aivan liian lähellä.

”James”, Teddy murahti, aivan samalla tavalla kuin äsken unessaan. Muisto sai punastumaan ja nolostumaan. Ei sellaista saanut ajatella.

Lämmin vartalo painui lähemmäs ja hetken Teddyn oli vaikea hengittää.

”Tule nyt, mennään avaamaan lahjat.”

”Kohta”, Teddy sai sanottua.

Paino katosi sängyltä, valo etääntyi ja Teddy veti syvään henkeä. Unen muisto tuntui edelleen nivusissa eikä poistunut varsinkaan, kun jäntevä nuorukainen kääntyi katsomaan käsi houkuttelevasti ojennettuna.

”Tule.”


II
(100 sanaa – kahvi)

Alakerrassa näytti olevan vielä pimeää, kukaan muu ei ollut siis hereillä. Teddy hiipi Jamesin perässä kohden olohuonetta. Ohittaessaan tasanteella olevan kaappikellon, hän pysähtyi.

”James”, Teddy suhisi, ”kello on vasta kuusi.”
”Tiedän”, Jamesin innokas ääni kuului etempää portaikossa.
”Mennään takaisin nukkumaan”, Teddy pyysi.
”Eikä”, James palasi ja kiskoi Teddyä kädestä. ”Minä tahdon nähdä mitä olen saanut lahjaksi.”

”Minä tahdon kahvia”, Teddy huokaisi.

”Älä ole ilonpilaaja”, James tuuppasi häntä kevyesti ennen kuin lähti jatkamaan matkaa kohden määränpäätään.
”Oletko sinä yhdeksän vai yhdeksäntoista”, Teddy hymähti mutta seurasi kuitenkin.

James kääntyi ja näytti hänelle kieltä ennen kuin virnisti ja iski silmää. Teddy sulki silmänsä.


III
(100 sanaa – hymyillä)

Kuusen alla oli valtava määrä paketteja. Teddy katseli niitä ja yritti päätellä muodon perustella, mikä olisi kenellekin. James sen sijaan siirteli niitä varoen ja selvästi etsi jotain.

”Mitä sinä oikein teet?” Teddy kysyi haukotellen.
”Sen pitäisi olla täällä”, James mutisi, eikä kiinnittänyt huomiota Teddyyn.

Haukotellen uudelleen Teddy istahti sohvalle katselen edelleen Jamesia joka hääri kuusen luona. Sitten tämä yllättäen kumartui ja tarjosi Teddylle varsin mukavan kuvan takamuksestaan, jota peitti vain ohuet pyjamanhousut. Ne eivät jättäneet paljon arvailuiden varaan.

Teddy nielaisi ja hänen hymynsä hyytyi.

”Ha”, Jamesin voitonriemuinen kuiskaus havahdutti Teddyn.
”Löysitkö mitä etsit?” Teddy rykäisi.

Hymyillen James kääntyi kädessään jotain.


IV
(100 sanaa – appelsiini)

”Tämä on sinulle”, James istui Teddyn viereen ja ojensi kirjekuorta.

Hämmentyneenä Teddy otti sen vastaan ja käänteli sitä hetken käsissään. Tämänkö takia James oli herättänyt hänet? Eikö lahja olisi voinut odottaa?

”Avaa se”, James sanoi näpräten hermostuneena hiuksiaan.
”Hyvä on”, Teddy sanoi ja liu’utti sormensa vahasinetin alle.

Kuori oli yllättävän paksu ja kun se avautui, sisältä leyhähti vieno appelsiinin tuoksu. Teddy vilkaisi Jamesia, joka puri alahuultaan, ennen kuin työnsi sormensa kuoreen. Sisällä oli vihko, jonka Teddy veti esiin ja avasi.

Joku oli piirtänyt vihkoon. Se oli täynnä luonnoksia erinäköisistä ihmisistä. Hämmentyneenä Teddy lehteili sitä, ensimmäisellä sivulla oli yksi sana.

Tonks.


V
(100 sanaa – tähti)

”Mi- mikä tämä on James?”

Hämmentyneenä Teddy nosti katseensa Jamesiin, jonka silmät tuikkivat kuin tähdet.

”Sinun lahjasi, isä löysi sen ullakolta”, James vastasi ja nojautui Teddyä vasten.

Yllättäen Teddy tunsi käsiensä hikoavan ja sydämensä takovan lujaa, James oli niin lähellä että tämän hiukset kutittivat Teddyn nenää.

”No, näytä sitä”, James nyhjäisi Teddyä innoissaan ja kääntyi hieman, niin että heidän katseensa kohtasivat.

Rykäisten Teddy keskitti jälleen huomionsa käsissään olevaan vihkoon.

Tonks.

”Oliko tämä minun äitini?” Teddy kysyi hiljaa ja siveli tekstiä sormenpäällään.
”Oli”, James kuiskasi ja kietoi kätensä Teddyn olkapäälle rutistaen hieman.

Hitaasti Teddy lähti kääntelemään sivuja joilla oli piirroksia ihmiskasvoista.


VI
(100 sanaa – lumisade)

Olohuone oli hiljainen. Teddy käänteli vihon sivuja, kumpikaan heistä ei puhunut kun he katselivat piirroksia. James ei kiirehtinyt, vaikka Teddy jäi usean minuutin ajaksi tuijottamaan jotain yksityiskohtaa. Koko ajan tämä kuitenkin nojasi tiiviisti Teddyyn jakaen sanatonta tukeaan.

Viimein, pitkän ajan päästä, Teddy sulki vihon ja nosti katseensa ylös. Mitään näkemättömin silmin hän tuijotti ikkunasta ulos lumisateeseen. Vasta kun James liikahti hieman, Teddy havahtui.

”Kiitos”, Teddyn ääni oli karhea.

James ei sanonut mitään, katsoi vain hymyillen.

Teddyn katse liukui Jamesin silmistä tämän huulille ja takaisin. Aika pysähtyi, kun James puri huultaan ja Teddyn sydän säntäsi villiin laukkaan.

Oliko tämä oikea hetki?


VII
(100 sanaa – aivastaa)

Ennen kuin mitään tapahtui, joku aivasti ja Teddy hätkähti. Jamesin silmissä vilahti pettymys, mikä sai Teddyn sydämen sykkeen kiihtymään. Sitten olohuoneen ovi avautui ja Harry seisoi oviaukossa.

”Ai te olette jo hereillä”, Harry sanoi hämmästyneellä äänellä ja aivasti uudelleen. ”Anteeksi.”
”Terveydeksi”, pojat vastasivat kuin yhdestä suusta.

Hetken Harry katseli heitä, ja Teddy huomasi vaivautuneena, että oikeastaan he istuivat aika lähekkäin Jamesin kanssa. Sitten Harryn katse osui Teddyn kädessä olevaan vihkoseen ja tämän katse kirkastui.

”No, mitä pidät?” Harry astui lähemmäs ja viittasi Teddyn juuri saamaan lahjaan.

Seurasi kymmenminuuttinen, jonka aikana Teddy ja Harry juttelivat lahjasta, ja James kiemurteli tuskastuneen oloisena.


VIII
(100 sanaa – sormet)

Onneksi Harryn aivastukset kuitenkin kiihtyivät ja tämän oli lähdettävä etsimään helpotusta vaivaansa.

”Haluatko avata lisää lahjoja?” James kysyi hermostuneena.
”En oikeastaan”, Teddy sanoi ja katseli jälleen Jamesin huulia mietteliäänä.
”Mennäänkö takaisin sänkyyn?”

Puna Jamesin poskilla sai Teddyn naurahtamaan, hän näki harvoin toista näin epävarmana.

”Sänky kuulostaa hyvältä”, Teddy hymyili.
”En minä tarkoittanut sitä –”, James aloitti.
”Entäpä jos minä tarkoitin?” Teddy kysyi tyynesti ja katseli kuinka James aukoi suutaan.

”Tule, mennään takaisin – sänkyyn”, Teddy ojensi kätensä.

Hitaasti James tarttui siihen, katseli heidän yhteen kietoutuneita sormiaan ja hymy kohosi hitaasti hänen huulilleen.

”Mennään sitten”, James sanoi ja Teddyn vatsanpohjassa muljahti mukavasti.


IX
(100 sanaa)

Hiljaa Teddy veti Jamesin huoneeseensa, sulki oven perässään ja istuutui sängylle. James jäi hetkeksi seisomaan epävarman näköisenä kunnes Teddy veti hänet viereensä makaamaan.

”Tiesitkö sinä?” Teddyn oli pakko kysyä.
”Tiesinkö minä mitä?”
”Että minä pidän sinusta?”
”En”, Jamesin vastaus ei ollut yllättävä, toisin kuin jatko: ”mutta toivoin sitä.”

Vastaukseksi Teddy kumartui painamaan huulensa Jamesin huulille, jotka olivat hyvin vastaanottavaiset.

”Mmm, tämä on paras lahja ikinä”, James mutisi hetken päästä.
”On minulla sinulle muutakin”, Teddy naurahti.
”Silti tämä on paras”, James sanoi tyytyväisenä.

”Voin ehkä miettiä muutakin”, Teddy iski silmää.
”Oho”, Jamesin silmät tuikahtivat, ”se olisi mukavaa.”
”Todellako?”
”Mmmm, älä kiusaa.”



« Viimeksi muokattu: 18.12.2019 21:27:47 kirjoittanut Vendela »

Bannu©Waulish

I think it's time for little story... It's definitely Storytime!

Thelina

  • Ilomarja
  • ***
  • Viestejä: 2 552
Oi, ihanaa lukea James/Teddyä, en olekaan vähään aikaan lukenut heistä :) Tykkään siitä, miten James on lapsenomaisen innokas, mutta Teddy taas vakavampi, vaikka silti lähtee mukaan Jamesin juttuihin. Ja voih, miten koskettava lahja <3 Jotenkin Teddy muistuttaa mielessäni aina Remusta, siis ei välttämättä täysin ulkonäöltään mutta muuten olemukseltaan, kuten ikkunasta ulos tuijotellessaan. Harryn aivastustauti oli huvittava yksityiskohta ja loppu tietenkin ihanan söpö :) Tämä oli mukava välipala, kiitos tästä!
Kurkista listaukseeni

Avatar Ingridiltä ♥

hiddenben

  • Yksinpurjehtija
  • ***
  • Viestejä: 2 747
Eikä, mikä ihana ficci! Tämähän oli täydellinen yhdistelmä edellistä ja tämänhetkistä spurttikierrosta :) Ja mikä ajoitus, sillä mietin juuri tänään, ihan oikeasti, että mitä isovanhempani, vanhempani tai minä sisaruksineni jätämme jälkeen tuleville sukupolville. Jotain konkreettista, jotain henkilökohtaisempaa kuin perintölakanat tai keittiöveitsisetti. Isoisältäni jäi vino pino mustavalkoisia valokuvia, joista paljastuu ihan erilainen ihminen kuin millaisena minä hänet muistan, ja itse ajattelen jättäväni kaikki käsinkirjoitetut päiväkirjani jollekin luettavaksi. Siksipä tuo Tonksin vihko osui niin yhteen omien ajatuksieni kanssa! Mikä ihana lahja Teddylle, jotain Tonksin omaa ja henkilökohtaista, joka on arvoltaan selkeästi Teddyn silmissä kymmenkertainen :)

Mutta tietenkin tykkäsin myös tämän fluffyisista puolista myös! Lyhyessä sanamäärässä ehdit kertoa kokonaisen tarinan, alun herätyksestä ja epävarmuudesta lopun ihanaan ihastumiseen ja toisen kiusoitteluun. Teddyn ”minä tahdon kahvia” oli hyvin samaistuttava hetki, vaikka aamuihminen olenkin :D Tykkäsin myös, miten tämän tekstin nimellä on kaksikin tarkoitusta. Kiitos siis ihanasta ficistä, joka osui luettavakseni hassulla tavalla juuri oikealla hetkellä! :)

PS. Ficin otsikossa ovat kirjaimet vaihtaneet paikkaa :D

between the sea
and the dream of the sea

Vendela

  • Teeholisti
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 7 201
Oih, olenpa ollut laiska kommenttivastausten kanssa! Anteeksi tuhannesti! Ihanaa, kun olette kommentoineet ja suuret kiitokset teille molemmille :)


Thelina, tämä paritus on kyllä ihana ja suloinen! Näiden välille on kiva ja helppo kirjoittaa tämöistä söpösteyä :) Teddyssä on paljon samaa kuin Remuksessa, se on kyllä totta. Itse miellän heidät molemmat lukutoukiksi ja teen suurkuluttajiksi. Hauskaa, että Harryn aivastustauti piristi yksityiskohtana. Kiitos todella paljon kommentistasi!

hiddenben, olipa hauskaa, että tämä sattui yksiin juuri pohdintojesi kanssa. Sillä kyllä sitä itsekin joskus miettii, että mitä jättää jälkeensä ja toivoo, että se olisi tosiaan jotain hieman henkilökohtaisempaa kuin kynttilänjalat tai astiasto. Itse en ole päiväkirjaa kirjoittanut, mutta se on kyllä hieno perintö tuleville sukupolville :) Myös valokuvat ovat kivoja, etenkin jos niihin liittyy tarinoita. Itse muistan selailleeni mustavalkokuva-albumia pienenä ja ne kuvat palautuvat edelleenkin verkkokalvoilleni vaikka en edes tiedä kuvissa olevien ihmisten nimiä!
Joten kyllä, tämä lahja oli todellakin Teddylle hyvin, hyvin merkityksellinen :) James myös tiesi sen ja tahtoi, että Teddy saa hieman yksityisyyttä avatessaan lahjan, ja toki Jamesilla saattoi olla hieman muutakin mielessään ;) Mukavaa, että fluffy kelpasi, olen kyllä sen suurkuluttaja! Kiitos todella paljon kommentistasi, sekä otsikon oikaisusta!

Bannu©Waulish

I think it's time for little story... It's definitely Storytime!

Angelina

  • Stark-Rogers
  • ***
  • Viestejä: 6 480
Haluan saada Vuosi vuodelta -kommenttihaasteen kunnialla loppuun, joten lähdin metsästämään tekstejä vuosilta, jotka on vielä käymättä läpi ja löysin tämän :D Jouluficin voi vielä näin ihan alkuvuodesta lukea, joten päätin että otetaanpa nyt sulta sitten James/Teddyä, koska ainakin siitä edellisestä lukemastani tykkäsin! Raapalemitta sopii myös hyvin tän hetkiseen keskittymiskykyyni, joten... ;D

Tää oli kyllä sööööpöööö ♥ Tuo lahja oli mielestäni yllättävä, mutta hieno yksityiskohta ja pidin siitä, miten James vei Teddyn avaamaan sen kaikessa rauhassa, salaa muilta, jotta Teddy sai keskittyä siihen rauhassa ja hieman herkistyäkin :'3 Hemmetin Harry vaan, kun tuli aivastelullaan pilaamaan tunnelman - olisi nyt vaan nukkunut siellä Dracon vieressä pidempään ;D Pidin siitä, että tässä oli odottava ja hieman jännittynytkin tunnelma, vaikka alusta asti oli (mun mielestä) lukijalle selvää, että kyllähän ne tunteet ovat molemminpuoleisia. Silti on aina mukava lukea pienestä epävarmuudesta ja kuumotuksesta, että tykkääköhän toi toinen musta nyt kuitenkaan samalla tavalla.

Tää oli ihan taattua Vendelalaatua, kiitos ♥


ava & bannu © Inkku

Vendela

  • Teeholisti
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 7 201
Angie, ihanaa kun tämä valikoitui sun vuosi vuodelta haasteeseen :D Ja aina voi lukea jouluficcejä, oli kesä tai talvi ;D Mutta kivaa kuulla, että tykkäsit! Joo, Harry tuli hieman huonolla hetkellä kuvioon mukaan, mutta ehkä Draco oli ominut kaikki peitot ja Harrylle oli tullut kylmä ;) Hienoa, jos molempien tunteet olivat alusta asti selviä eikä lähentyminen tullut siinä mielessä yllärinä. Kiitos itsellesi kun kommentoit ♥

Bannu©Waulish

I think it's time for little story... It's definitely Storytime!

Waulish

  • rohkupuusku Nedric ♡
  • Administrator
  • *****
  • Viestejä: 8 763
  • ”Mutta totta kai sitä munnaaki pittää olla.” #50
Tervehdys Kommenttiarpajaisista, ja onnittelut voitosta! :) Suloinen paritus ja kaunis nimi vetivät minua tämän tekstin puoleen, ja tunnustan että niin veti myös jouluisuus, koska jotenkin tämä pimeä marraskuu saa ajatukset aina kääntymään joulutunnelmointiin!

Näissä raapaleissa onkin ihastuttavaa ja samaistuttavaa joulun tunnelmaa, kun aamuvarhaisella hiivitään katsomaan lahjoja. Jamesin into on käsinkosketeltavaa ja todella herttaista, kun hän ei millään malttaisi antaa toisen nukkua, vaan vie tämän katsomaan lahjoja. Erityisen herttaista Jamesin into on sen tiedon valossa, ettei hän olekaan niin kiinnostunut omista lahjoistaan, vaan hän haluaa etsiä joukosta nimenomaan Teddylle osoitetun, aivan erityisen lahjan. ♥ Tulee sellainen fiilis, että James todella välittää Teddystä syvästi ja haluaa jakaa tämän kanssa sen hetken, kun tämä näkee ja kokee lahjansa ensimmäistä kertaa. Siitä välittyy myös huomaavaisuutta ja ajattelevaisuutta, sillä Teddyn on varmasti helpompi tutustua lahjaan kahden kesken eikä useiden silmäparien alla. Minusta on ihanaa, miten James on hiljaa ja kaikessa rauhassa Teddyn vieressä ja tukena, kun Teddy lehteilee vihkoa. Siinä on sellaista sanatonta ymmärrystä ja kiireetöntä läsnäoloa. Lahja on kyllä todella ainutlaatuinen ja Teddylle varmasti mittaamattoman arvokas, voi että. Teddyn liikutus välittyy kauniin vähäeleisesti karheasta äänestä ja lumisateeseen tuijottamisesta.

Alussa ajattelin, että pojat olisivat jo yhdessä ja että Teddy olisi muuten vain kiusaantunut unestaan, ehkä siksikin että suhde on vielä tuore, mutta mitä pidemmälle luin, sitä selvemmäksi minulle tuli, että tässä ollaan vielä tilanteessa, jossa tunteet eivät ole käyneet ilmi. Aivan ihanan kutkuttavaa tällainen, voi että! Jännitys tiivistyy ja odotukset kasvavat, kun Teddy katselee Jamesia ja miettii, olisiko nyt oikea hetki - ja sitten ilmestyy tietenkin Harry aivastuksineen! ;D Haha, apua mikä ajoitus. Harry on kuitenkin symppis, ja minusta on ihanaa, miten jännite poikien välillä ei kuitenkaan katoa mihinkään eikä tukahdu kiusaannukseen, vaan Harryn lähdettyä kahdenkeskinen kipinä tuntuu palaavan saman tien.

”Entäpä jos minä tarkoitin?” Teddy kysyi tyynesti ja katseli kuinka James aukoi suutaan.
Voi vitsit, tämä on kyllä niin ♥. Ihanaa, miten aiemmin kiusaantunut ja hieman hermostunutkin Teddy ottaa nyt ohjat ja sanoo ääneen sen, mitä molemmat kuitenkin tahollaan ajattelevat. Tykkään!

Viimeinen raapale kruunaakin sitten kokonaisuuden ja lunastaa kaikki lupaukset ja odotukset, oi. Pidän valtavasti siitä, miten sen myötä tekstin nimen voi tulkita kahdellakin tapaa, niin henkisesti kuin fyysisestikin koskettavina joululahjoina. Kiitos kovasti tästä suloisesta joulutarinasta, joka jätti minut hyvälle ja levolliselle mielelle! :-* -Walle


lately I’ve been looking hard
where is my love, where is my luck, where is my faith


my reason to die another day

Vendela

  • Teeholisti
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 7 201
Voi että, tämä vastaus on jäänyt roikkumaan luvattoman pitkäksi aikaa! Anteeksi Walle! Kiitos todella paljon ihanasta kommentistasi joka piristi minua heti tuoreeltaan ja nyt uudestaan :) Ihanasti olet tavoittanut tämän tunnelmaa ja sanoittanut sitä. Tämä kaksikko on tosiaan söpö yhdessä ja tämä hetki, kun ihan vielä ei olla yhdessä on minustakin jotenkin suloinen ja hellyttävä. Jännistys tiivistyy ja sitten paikalle pölähtää Harry, tietenkin ;D Onneksi hänestä päästiin ja kaksikko sai jatkaa oman hetkensä parissa :) Kiitos paljon tästä ihanasta kommentista ♥

Bannu©Waulish

I think it's time for little story... It's definitely Storytime!