Kirjoittaja Aihe: Guilty pleasure  (Luettu 405 kertaa)

Pipe

  • ***
  • Viestejä: 763
Guilty pleasure
« : 04.10.2019 21:31:04 »
Mitä? Tälle ei ole omaa topicia täällä?  :o Noh, nyt se virhe on korjattu.  ;D

Eli ideana on teidän ns. salaiset synnit eli hävettää myöntää, mutta tykkään tästä aiheesta.

Haluan keskustelua Guilty pleasure aiheista, miksi nämä on teidän mielestänne niin Guilty pleasure, mikä siinä aiheessa on hävettävää? Miksi häpeät fanittaa tätä aihetta?

Haluan keskustelua laajalta skaalalta, saa ottaa kantaa muiden Guilty Pleasure tuntemuksiin ja yhtyä niihin, jos siltä tuntuu.  Ei väliä onko kyseessä elokuva, musiikki, tv-sarja tai vaikka jokin tietty paritus tai, vaikka esimerkiksi tyylisuuntaus (esim. slash), jos vaikka vain hävettää tosissaan myöntää tykkäävänsä, jostain slash parista.

Keskustelua ja vielä kerran keskustelua kiitos.

Yritän vain hymyillä, vaikka olen jo kuollut sisältä <3
♥Polseres Vermelles- Polseres amunt♥

Tuuli Lumi<3Draco Malfoy
♥Twc♥

Ava by: Ingrid

summerblue

  • ***
  • Viestejä: 66
Vs: Guilty pleasure
« Vastaus #1 : 05.10.2019 19:16:54 »
Guilty pleasure. Tämä on vähän sellainen oma suosikkituntemukseni   ;D Näitä fiiliksiä on vuosien mittaan tullut monesti, mutta tämänhetkisistä Guilty pleasure-jutuista tulee mieleen ainakin Jeff Kinneyn Neropatin päiväkirja-sarja. Olen huomattavasti lähempänä kolmeakymppiä kuin kahtakymppiä oleva naisihminen, joten on aika selvää, että en kuulu sarjan ihan ensimmäiseen kohderyhmään. Miksi tuo kirjasarja sitten vetoaa niin kovasti, että ilmestyneistä kirjoista kymmenen löytyy omasta hyllystä? En usein edes pidä huumorista niin paljon, mutta Kinney on vain tavoittanut jotain olennaista yläluokkalaisen pojan sielunelämästä. Myös päähenkilön seikkailut perheenjäsentensä kanssa ovat usein hulvattomia ja pidän myös piirustustyylistä.

Omat guilty pleasure-jutut on sellaisia, että en niistä pitämistä mainosta, koska ne on tähdätty huomattavasti nuoremmille henkilöille. Mikäli juttelen uudelle tyypille ja tulee puheeksi, että tykkään kirjallisuudesta, kerron ensimmäisenä ne katu-uskottavammat suosikit, Stephen King, Terry Pratchett, perusdekkarit, sivulauseessa myös sen, että nykyään luen paljon enkunkielistä YA-kirjallisuutta. En ihan alkuun mainitse sitä, että kerään vakavissani Merja Jalon Nummelan ponitalli-sarjaa, tai että olen lukenut muitakin Jalon sisarusten hengentuotteita hyvinkin laajasti. Sitten jos pääsee kirjahyllyäni katsomaan, niin huomaa kyllä, että omistan nuorten- ja aikuistenkirjallisuutta aika 50-50.

Voisi kai sanoa, että aiemmin myös country-musiikki meni tähän guilty pleasure-kategoriaan. Olen muutenkin kiinnostunut Yhdysvalloista maana ja kulttuurina, joten sitten ajauduin myös tuon musiikkityylin pariin. Ainakin internetin kautta amerikkalaisista saa sen kuvan, että country-musiikkia ei yleisesti ottaen pidetä mitenkään "coolina" genrenä kuunnella. Aiemmin vähän salailin omaa kiintymystä tuohon tyyliin, mutta nykyään mainitsen ihan reippaasti, että lempiartistejani ovat esimerkiksi Kane Brown ja Jason Aldean ja jos tämä on jollekin ongelma, niin saa olla ihan vapaasti :D Minua ei enää kiinnosta.

Luulen, että omalla kohdalla tähän häpeilyyn jollain lailla liittyy menneisyys koulukiusattuna. Silloin yläastevuosina opetettiin kiusaajien toimesta hyvin tehokkaasti, että kaikki mistä minä pidin, oli noloa ja tyhmää, joten ehkä se vieläkin näkyy käyttäytymisessä. Sanon edelleen ääneen vain ne ns. turvalliset vaihtoehdot ennen kuin olen päässyt enemmän sisälle tilanteeseen tai ihmissuhteeseen.
Gonna know we were here

ava by Sokerisiipi.

Pipe

  • ***
  • Viestejä: 763
Vs: Guilty pleasure
« Vastaus #2 : 09.10.2019 20:29:36 »
Guilty Pleasure, luoja kuinka mielenkiintoinen (ja hieman hävettävä aihe). Tietysti salaiseksi paheeksi voi laskea myös harrastuksista Twc.n fanitus, josta lähipiiri ei (tietenkään) tiedä yhtään mitään. Ihan terve fanituksen kohde, ei sikäli, eiku miten se oli  :o::)

Musiikista puheenollen joo mä pääsen ihan lempiaiheeseeni. Voi niitä kappaleita on jumalattoman paljon, mikä kuuluu Guilty Pleasure kategoriaan. Antti Tuisku fanitus oli jossain vaiheessa aika Guilty Pleasure, niin paha, ettei voinut ees keikalle mennä  ::). Noh onhan sitä Tuiskua enemmän ja vähemmän kuitenkin tullut kuunneltua siitä 2004 vuodesta asti. :D
5-
Paris Hiltonin - The Stars on blind ja Aaron Carterin - I want Candy ovat ehkä niitä pahimpia Guilty Pleasure kappaleita, siis luoja kun voi hävettää tykkäävänsä niistä kahdesta kappaleesta.  ;D Mut kieltämättä ne vaan on loistavia. Mulla oli myös kausi, jolloin häpesin suuresti pitäväni Green Dayn musasta, ihan vain siksi koska laulaja oli Emo. xD Hyvä periaate. Sitten rupesin kuunteleen TH.ta ja B Kaulitz oli mun lemppari Off: (tosin Gusti on ♥, koska mulla on fetissi rumpaleihin ♥. Rumpalit on bändin sydän. Ilman rumpalia ei voi olla kunnollista bändiä. :P), harvemmin lämpeen basisteille/kitaristeille (Joel Melasniemi on poikkeus, joka vahvistaa säännön.) //:Off

Guilty Pleasuresta vielä sen verran, et yksi tapa jolla mä saan tälläsiä vähän erikoisempia fanituksen kohteita pidettyä yllä on niiden dissaaminen. Se on tosi outoa, mut silti sitä vaan on pakko toteuttaa. Dissaan pariakin paritusta/fandomia, vaikka fanitan niitä samalla. Se on vähä niinku rakkaudessa/parisuhteessa aina pitää välillä riidellä, kun se puhdistaa ilmaa. Siis jos dissaan, ni sen jälkeen se "rakkaus" tuntuu taas syvemmältä, kuin ennen. :D
Yritän vain hymyillä, vaikka olen jo kuollut sisältä <3
♥Polseres Vermelles- Polseres amunt♥

Tuuli Lumi<3Draco Malfoy
♥Twc♥

Ava by: Ingrid

Larjus

  • Sir Candy
  • ***
  • Viestejä: 936
  • Sytytä kämppäs palaan, se on voimaa.
    • tumblr
Vs: Guilty pleasure
« Vastaus #3 : 09.10.2019 21:07:50 »
Luulen, että omalla kohdalla tähän häpeilyyn jollain lailla liittyy menneisyys koulukiusattuna. Silloin yläastevuosina opetettiin kiusaajien toimesta hyvin tehokkaasti, että kaikki mistä minä pidin, oli noloa ja tyhmää, joten ehkä se vieläkin näkyy käyttäytymisessä. Sanon edelleen ääneen vain ne ns. turvalliset vaihtoehdot ennen kuin olen päässyt enemmän sisälle tilanteeseen tai ihmissuhteeseen.
Joo tämä. Itsekin koin etenkin yläastevuosina kiusaamista, jossa nostettiin myös esiin kiinnostuksenkohteeni. Se pisti väkisin puolustuskannalle sen suhteen, mistä nautin. Oon myös huomannut, että tänäkin päivänä tulee sellainen pieni fight or flight -tunne pään sisällä kun joku totetaa jotain "ai sä oot sellainen Japani/animefani". En sitä oo koskaan hävennyt, mutta kun sen takia on kiusattu, niin kyllähän se arvet jättää.

En kuitenkaan sanois animea tai japanilaista populaarikulttuuria muutenkaan mun guilty pleasureksi. Korkeintaan ehkä jotain yksittäisiä sarjoja (lähinnä jotain hentsua). Sen sijaan jotkut Disney Channelin vanhat sitcomit, etenkin Hannah Montana ja The Suite Life of Zack and Cody, on kyllä niin guilty pleasurea että oksat pois :D Ei kyllä tuu ekana mieleen kertoa kellekään, että joo, Hannah Montana tulee katsottua edelleen lähes joka vuosi. Mulla vain sattuu olemaan joku jännä tunneside niihin ohjelmiin, vaikka aikamoista hömppäähän ne on, enkä todellakaan enää ole kohdeyleisöä. Mutta ehkä ne just siksi onkin niin kivoja :D
Let me show you what I like
Then you can be it on my tiny cupcake

Pipe

  • ***
  • Viestejä: 763
Vs: Guilty pleasure
« Vastaus #4 : 13.10.2019 12:01:45 »
The Suite Life of Zack and Cody, on kyllä niin guilty pleasurea että oksat pois :D

Sehän on ihan paras sarja! Just mietin, et mistä ihmeestä löytäisin jaksoja, et vois ottaa uusintaa. Ei haittaa, vaikka olisi täysin enkuiksi, se on sen verran helppoo enkkua et ehkä menis ilman tekstejäkin. London on täydellinen parodia Paris Hiltonista  ;D.
Yritän vain hymyillä, vaikka olen jo kuollut sisältä <3
♥Polseres Vermelles- Polseres amunt♥

Tuuli Lumi<3Draco Malfoy
♥Twc♥

Ava by: Ingrid