Kirjoittaja Aihe: Tauluja tippuu | S | Ficlet | Neville lapsena  (Luettu 135 kertaa)

Crysted

  • Queen of dead plants
  • ***
  • Viestejä: 2 438
  • inFINIty
    • Listaukseni
Nimi: Tauluja tippuu
Kirjoittaja: Crysted
Ikäraja: S
Genre: angst, kauhu
Yhteenveto: Ficlet taapero-Nevillen näkökulmasta, kun hänen vanhempansa joutuivat kidutettaviksi
A/N: Potterwikin mukaan Neville oli 16kk kun hänen vanhempiaan kidutettiin, en tiedä mitään pikkulapsista, mutta tällaisen tekstin sain aikaan lapsen näkökulmasta. Osallistuu haasteisiin 12 Hahmoa ja Kerää kaikki hahmot II

Äiti ei hymyillyt, mikä harmitti Nevilleä. Alhaalta kuului kolinaa, pahaa kolinaa. Voimakasta kolinaa. Ehkä isä tiputti maitopullon, niin oli käynyt. Maitopullosta tuli kolinaa. Ehkä isä tiputti sata maitopulloa, niin voimakasta kolinaa se oli.

“Sinun täytyy nyt olla hyvä poika ja pysyä hiljaa, ymmärrätkö?” äiti sanoi silmät surullisina laskiessaan Nevillen vaatekaappiin. “Pysy ihan hiljaa ja liikkumatta täällä, kunnes pahat ihmiset ovat menneet.”

“Pata”, Neville toisti, mutta se ei kuulostanut ihan samalta, kuin mitä äiti oli sanonut. “Pata?”

“Hys”, äiti sanoi ja painoi sormen suutaan vasten peitellessään Nevilleä kaapin perälle vilteillä. Neville matki äitiä painamalla oman sormensa suutaan vasten. “Juuri noin. Ota nokoset.”

“Nokoet”, Neville sanoi päättäväisesti ja kellahti vilttejä vasten. Nyt alakerrasta kuului kovaa huutoääntä, isän huutoääntä. Ehkä isän päähän tippui taulu. Niin oli käynyt ja isä oli huutanut. Ehkä isän päähän tippui sata taulua, niin äänekkäästi isä huusi.

“Voi Neville”, äiti kuiskasi ja suukotti Nevillen otsaa. Nevillen päähän tippui jotain märkää. Neville ei pitänyt vedestä. Kylvyt olivat inhottavia. Mutta märkää oli vain vähän, joten Neville pysyi hiljaa eikä alkanut itkemään.

“Minä rakastan sinua ihan hirveästi”, äiti kuiskasi ääni hassun kuuloisena. Huonon hassun kuuloisena. Neville ei pitänyt siitä äänensävystä, hän halusi, että äiti olisi iloinen, joten Neville hymyili. Äiti tuli aina iloiseksi, kun Neville hymyili.

Äiti vetäytyi kauemmas ja silitti Nevillen poskea, hymyillen hieman Nevillen hymylle, vaikka silmät olivat yhä märät. Äiti sulki kaapin ovet ja tuli pimeää.

Yöllä oli pimeää ja yöllä nukuttiin, joten Neville sulki silmät ja yritti nukkua, mutta alhaalta kuului yhä kolinaa ja huutoa. Myös äidin. Ehkä äidinkin päähän tippui taulu.

Tauluja tippui monta.

Never underestimate the power of fanfiction

Fiorella

  • ***
  • Viestejä: 3 380
  • Hyvän tuulen kotisatama
    • https://archiveofourown.org/users/Fiorelle
Vs: Tauluja tippuu | S | Ficlet | Neville lapsena
« Vastaus #1 : 16.05.2019 18:28:14 »
Voi pikkuista Nevilleä!  :'(  Vaikka tapahtumia kuvataan lapsen kokemusmaailman kautta hyvin arkiseen ja kotoisaan sävyyn, lukija tietää murheekseen, mitä alakerrassa oikeasti tapahtuu.

On hyvin lapsikohtaista, minkä verran kukin pikkuinen paapero ymmärtää ja miten kenelläkin ajatus raksuttaa, mutta se on varmaa, että noinkin pieni ajattelee, päättelee ja havainnoi maailmaa omalla tavallaan. (Ihmiset eivät aina muista, että vaikka ei osaisi puhua, osaa silti jo ajatella. ;) )

Sopii hyvin Nevillen hahmoon, että pikkuinen on maltillinen ja tottelevainen jo tuon ikäisenä. Kuka lie heidät sieltä löytänyt ja missä kunnossa...
I´m kind and caring Hufflepuff!
~ Iltakävelylle Fiorellan ficcitarhaan? ~

Crysted

  • Queen of dead plants
  • ***
  • Viestejä: 2 438
  • inFINIty
    • Listaukseni
Vs: Tauluja tippuu | S | Ficlet | Neville lapsena
« Vastaus #2 : 17.05.2019 16:25:43 »
Fiorella: Tätä oli jännä kirjottaa just sen takia että niinki kauhea asia kun mitä Nevillen vanhemmille käy kuvataan näin lapsen kautta joka ei ymmärrä mitä tapahtuu. Hyvä jos näkökulma vaikutti luontevalta lapselle, tää taitaa ollaki mun eka kerta pienen lapsen näkökulmasta kirjottamisesta. Kiitos kommentistasi!

Never underestimate the power of fanfiction