Teetä, pehmoilua ja pusuja | S | Tokio/Otava | slice of life, fluff, slash | raapale

[liljankukka]

Ficin nimi: Teetä, pehmoilua ja pusuja
Kirjoittaja(t): liljankukka
Ikäraja: S
Genre: Slice of life, fluff, slash
Paritus: Tokio/Otava
Varoitukset: Siirappista poikarakkautta
Disclaimer: Minä omistan.

A/N: Omistan tämän Aurinkolapselle, koska hänen ansiostaan jaksoin muokata tämän julkaisukuntoon. Toivottavasti pidät
Osallistuu fluffy10 #3 -haasteeseen.

Ruusunmarjapojat-sarja
(kronologisessa järjestyksessä kolmas)

Teetä, pehmoilua ja pusuja

Mä kävelin ripeää tahtia kotia kohti, en tiedä mikä mut sai aamulla ajattelemaan, että olis hyvä idea kävellä kaksi ja puoli kilometriä kotiin kolmenkymmenen asteen pakkasessa. Kotiovelle päästyäni mä astuin nopeasti sisään ja vedin oven perässäni kiinni. Nostin kengät niille kuuluvalle hyllylle, mutta muutama lumipaakku oli jo tarttunut eteisen mattoon.

”Oon kotona!” Mä huusin, mutta Tokio ei vastannut, joten menin keittämään teetä.

Lämmitin veden pannussa ja kaivoin sillä välin kaapista kaksi teekuppia, kaksi pussia ruusunmarjateetä ja otin vielä jääkaapista maidon. Veden kiehuttua kaadoin sitä molempiin kuppeihin ja laitoin teepussit likoamaan. Asetin kupit tarjottimelle ja kaadoin tilkan maitoa toiseen kuppiin, en ymmärtänyt kuinka Tokio pystyi juomaan teetä ilman maitoa. Kurkattuani olohuoneeseen ja huomattuani ettei Tokio ollut siellä, astelin varovasti yläkertaan. Hymähdin, kun näin Tokion käpertyneen yhteiselle sängyllemme, Leevi-kissa kainalossaan.

Istuin sängynreunalle ja laskin tarjottimen yöpöydälle. ”Tokioo… Herätyys.”

Se ei liikkunut, mutta tiesin sen heränneen. ”Mä toin ruusunmarjateetä…” Ja se oli salaman ylhäällä.

”Tiesitsä, joskus musta tuntuu, että sä rakastat teetä enemmän ku mua”, mä kiusoittelin ja se hymähti.

”Mä en rakasta ketään tai mitään enempää ku sua, Otava”, se sanoi ja kietoi kätensä mun kaulaan.

”Vitsi mikä pehmo sä oot!” Mä naurahdin ja se istahti mun syliin.

”Tykkäät kumminki.” Se kiusoitteli.

Hitaasti se painoi huulensa mun omille ja mä sulin sen suudelmaan.

”Todellaki tykkään.”

[Auri]

Oikeesti totta puhuen itkin kun näit että olit omistanut tän mulle ;; <3 Kiitos aivan hurjan paljon!! Luin tän heti kun olit julkassut, mutten kerennyt aiemmin kommentoimaan. Ekana pakko sanoa, että luen tosi harvoin mitään muuta kuin ehkä Pöytälaatikosta, ja S-ikärajan tekstejä en oo lukenut aikoihin, mutta oon tosi onnellinen että satuin sillon törmäämään Ruusunmarjateen makuisiin suudelmiin ja se, että julkaiset näistä pojista lisää tekee mut aivan uskomattoman iloseksi! Kiitos <3

Tää oli tosi yksinkertainen, mutta kaunis. Mielestäni sait teen keittämisen kuvailtua tavalla, joka yksinkertaisesti vaan sopii tähän eikä ollut turhaa jaarittelua. Fiilaan Tokiota joka nukkuu (ilmeisesti) iltapäivällä, tai ainakin päivällä haha! Ihanaa että nää asuu yhdessä ja niillä on kissa <3 Pitää sanoa, että kissan nimi tuli jotenkin puskista :-----D Tosi söpö nimi, mutta jotenkin hassua että pojilla on erikoiset nimet ja kissalla on vähän tuollainen perussuomalainen nimi. Mietin, että onkohan se löytöeläinkodista pelastettu vanhus? :> Mene ja tiedä, tykkään kuitenkin!

En osaa oikein muuta sanoa kuin että nää on niin pirun söpöjä, oikein pehmoisia <3 Minäkin tykkään, molemmista - ei vaan rakastan!

Lopuksi vielä; tykkään tosi paljon tuosta sarjan nimestä, tosi suloinen niinkuin Otava ja Tokiokin!! Ihana, että rohkaistuit julkaisemaan näistä lisää ja aivan loistavaa jos jotenkin autoin siinä <33 Olet ihana, nämä on ihania ja en oikein osaa muuta kuin taas kirjoittaa tälläisen ihkutuskommentin mutta, no, tämä vaan on niin... suloinen ja tekee iloiseksi. Kiitos paljon!

[liljankukka]

Voi ei, apua, kiitos ihanasta kommentista Aurinkolapsi <3 Ihan super ihana kuulla, että joku tykkää näistä pojista yhtä paljon kuin minä itse! Olen onnellinen, että satuit tosiaan törmäämään Ruusunmarjateen makuisiin suudelmiin, koska kommenttisi piristävät ihanasti <3

Mahtavaa, että onnistuin tuossa teenkeittämiskohdassa, olin varma, että se kuulostaa tönköltä. Leevi-kissa on Leevi, koska oma ensimmäinen kissani joskus kauan sitten oli Leevi :DD En kummemmin ajatellut kissan alkuperää, mutta löytöeläinkodista vanhan kissan pelastaminen kuulostaa kyllä poikien (Tokion!) touhulta Kiva kuulla, että tykkäät sarjan nimestä, sillä pelkäsin sen kuulostavan liian yksinkertaiselta.

Kiitos vielä kerran aivan ihanasta kommentista <333

[tirsu]

Heips! Luin tämän aikoja sitten, mutta koska olen hieman saamaton sekä muistamaton, kommentoiminen venähti.

Tää oli tosi suloinen pikku pätkä. Pojat (vai pitäiskö sanoo miehet) on niin söpöjä keskenään, että oi. ^ ^

Lempikohdakseni nousi tuo, jossa Tokio ponnahtaa heti pystyyn, kun Otava mainitsi tuoneensa ruusunmarjateetä. Kyllä olisin mäkin epäillyt (leikkimielisesti, of course), että teetäkö se toinen enempi rakasti.

Tähän onkin ilmestynty paljon jatko-osia. Täytyy koettaa lukea jokainen jossain vaiheessa, sillä Tokio ja Otava ovat niin lutusia sekä heidän tarinansa kiinnostava.

Pahoittelut tönköstä kommentista.

-tirsu

[liljankukka]

Kiitos kommentista, tirsu, ei ollut yhtään tönkkö! :3 Kiva että tykkäsit pojista ja toivottavasti tykkäät muistakin osista! :>

[Odo]

Vaihdokkaista aikaista huomenta! (Ja pahoittelut, että olen myöhässä, kun eilenhän se DL oli. Ajattelin, että kyllä ehdin kirjoittaa kommentin bussimatkalla kotiutuessani, mutta eipä se sitten onnistunutkaan ja niin, tässä nyt kuitenkin ollaan!)

Olen joitain Tokio/Otavia lukenutkin sieltä täältä, että hahmoista on olemassa jonkunlainen käsitys entuudestaan. Pojat ovat kyllä todella siirappisia ja niin rakastuneita. Pidin yksityiskohtaisesta kuvailusta teen keitossa, mutta vastakkainaseteltuna kepeämpään dialogiin se tuntui vähän raskaalta. Tai siis, että jonkunlainen kontrasti oli alun ja lopun välillä kuvailun määrässä. Toimi kyllä näinkin ja ruusunmarjatee on kiva yksityiskohta, kun sarjan nimen mukaisesti myös sopiva. Onko tämä jo heidän juttunsa?

Oikein soma ja kuten alkutiedotkin sanovat, että siirappinen. Kivaa, että olet luonut hahmot, joista tykkäät niin paljon ja jaksat väkertää uusia osia.