Kirjoittaja Aihe: Ajatusten virrassa (S • Asta/Milka • ficlet-kokoelma • 2/x)  (Luettu 1720 kertaa)

Felia

  • ***
  • Viestejä: 1 605
  • jokainen päivä on sun arvoinen
Nimi: Ajatusten virrassa
Kirjoittaja: Felia
Paritus/henkilöt: Asta/Milka, Juuli (Milkan ystävä)
Ikäraja: S
Genre: Draama, femme, slice of life, angst...
Yhteenveto: Pätkiä ihmissuhteiden eri puolista.
Osat:: 2/x

A/N: Päätin sitten aloittaa tällaisen kokoelman, jota kautta saan purettua omia fiiliksiäni asioista. Tarkempaa suunnitelmaa tämän kirjoittamiselle ei ole - kirjoittelen sitä tahtia kun inspiraatiota on. Saa siis nähdä, milainen soppa tästä vielä syntyykään. :D Mutta piteimmittä puheitta itse teksteihin. :D





Ajatusten virrassa




1.


Nauru täyttää huoneen, kun televisioruudulla näkyvässä pelissä tapahtuu jotain hassulla tavalla outoa, ja Milka kääntää katseensa Astaan. Asta kommentoi tapahtumia naurunsa lomassa ja Milka kohottaa kulmiaan kysyvänä.

”No joo, katso nyt sitä”, Asta sanoo ja viittoo televisiota kohti. Milka pyöräyttää silmiään ja pudistaa sitten päätään. Hän siirtyy lattialla lähemmäs sohvaa, jossa Asta istuu, ja unohtuu hetkeksi katsomaan toista. Astan huomio on edelleen televisiossa, tämän huulilla kareilee se tuttu hymy, jota Milka on rakastanut ja rakastaa yhä. Se on hassua – siinä he istuvat toistensa lähellä ihan kuin mikään ei olisi muuttunut. Todellisuudessa kaikki on muuttunut ja lyhytkestoinen pistävä tunne Milkan rinnassakin sen kertoo.

Asta kommentoi taas jotain ja Milka sysää tuntemuksensa taka-alalle. Hän nousee istumaan sohvalle, tarkistaa, mitä pelissä tapahtuu tällä kertaa ja siirtää katseensa sitten takaisin Astaan. Asta katsoo häntä sillä tutulla salaperäisellä katseella eikä Milkasta ole vastustamaan sitä. Ennen kuin hän edes ehtii tajuta, mitä on tekemässä, hänen huulensa painuvat vasten Astan huulia.

Asta työntää hänet pois, Milka perääntyy pelästyneenä ja anteeksipyyntöjä hokien.



Milka havahtuu hereille, pudistaa päätään pöllämystyneenä. Hän nousee istumaan ja vetää syvään henkeä.

Se onkin ollut vain unta.
« Viimeksi muokattu: 06.08.2018 20:29:59 kirjoittanut Felia »
minne ikinä sä meet, sinne minä jään
ku siellä missä oot ei oo ikävää

Felia

  • ***
  • Viestejä: 1 605
  • jokainen päivä on sun arvoinen
A/N: Toista tekstiä viedään. :) Tämä on vähän pidempi kuin edellinen, ja ajallisti tämän pätkän tapahtumat ovat tapahtuneet paljon ennen ensimmäisen ficletin tapahtumia. Nämä tekstit eivät siis välttämättä tule olemaan kronologisessa järjestyksessä. :) Typoista voi syyttää sitten mua - kirjoitin tämän aika nopeassa tahdissa, että niitä on saattanut jokunen eksyä joukkoon. :D

Haasteet: Neliottelu






2.


Kesäinen aurinko hellii kaupunkia ja se on saanut ihmiset liikkeelle. Puistoalue, jossa Milkakin parhaillaan istuskelee ystävänsä Juulin kanssa, on lähes täynnä porukkaa – on lapsiperheitä, vanhempaa väkeä kuin nuorisoakin nauttimassa lämmöstä ja hyvästä säästä. Milka avaa juomapullonsa, ottaa siitä reilun kulauksen kylmää vettä ja etsii sitten laukustaan käsiinsä sipsipussin.

”Mites sä oot jaksellu?” Juuli kysyy, kun Milka avaa sipsipussin ja asettaa sen sitten heidän väliinsä. Milka päästää ulos syvän huokauksen, kohauttaa olkiaan.
”Mitäs tässä, päivä kerrallaan eteenpäin.”
”Niin, eipä sitä kai oikein muutakaan voi tehdä”, Juuli toteaa. ”Mutta muista kuitenkin, että jos tulee huonoja hetkiä, niin voit aina laittaa viestiä tai poiketa käymään.”

Milka hymyilee Juulille kiitollisena.
”Kiitti, sä ja muut ootte olleet kyllä tosi tärkee tuki viime viikkoina.”
Juuli hymyilee Milkalle takaisin ja nappaa muutaman sipsin pussista.
”Oot sä nähny Astaa teidän eron jälkeen?”
”Joo, pari kertaa, mutta ei me oikein kovin paljoo ole ehditty jutella. Se on ollu yllättävän vaikeeta, on ollu niin vaivautunu olo sen seurassa.”

”En yhtään ihmettele, se teidän ero tuli kuitenkin yllättäen. Uskotko sä, että te kuitenkin vielä voitte olla ystäviä?” Juuli kysyy avatessaan omaa juomapulloaan.
”Rehellisesti sanottuna en tiedä vielä. Ehkä sitten, kun aikaa on kulunut tarpeeksi, mutta toistaiseksi kaikki tunteet on vielä niin pinnassa, että en uskalla luvata mitään omalta kohdaltani”, Milka sanoo ja antaa katseensa sitten kiertää ympäristössä. Hänen ajatuksensa ovat vielä sekaisin, mutta sen verran hän tietää, ettei halua menettää Astaa kokonaan. Olisi liian vaikeaa luopua noin vaan ihmisestä, joka on ollut pitkän aikaa iso osa hänen elämäänsä, ja josta hän on aidosti välittänyt todella paljon ja välittää edelleen.

”Kyllä se aika näyttää, miten teidän käy. Eikä teidän nyt varmasti mitään sydänystäviä tarvitse olla, kunhan nyt pysytte edes puheväleissä ja pystytte hengailemaan toistenne seurassa luontevasti”, Juuli sanoo, ja Milka nyökkää.
”Toisaalta, oon mä kyllä miettiny, että olisiko vaan parempi, jos me ei enää nähtäs toisiamme. Se saattas auttaa pääsemään yli tästä erosta helpommin… Mutta joo, ehkä me ei tultu tänne piknikille nyt vaan puimaan mun ja Astan eroa vaan viettämään laatuaikaa kaksistaan.”

”Joo, eiköhän me ehditä puida sitä myöhemminkin. Nyt syödään herkkuja ja nautitaan tästä ihanasta kesäsäästä, ja fiilistellään jo vähän etukäteen viikonloppuna alkavaa rokkifestaria”, Juuli hymyilee ja ojentaa juomapulloaan Milkaa kohti. Milka naurahtaa ja tekee samoin – pullot osuvat yhteen vähän liian suurella voimalla, ja niistä läikkyy vettä viltille.

”Otetaan kesälle ja festareille!” Juuli julistaa hymyillen.
”Kesälle ja festareille!” Milka toistaa, he molemmat ottavat kulaukset pulloistaan ja syventyvät sitten keskusteluun musiikista ja festareista.
« Viimeksi muokattu: 06.08.2018 21:09:59 kirjoittanut Felia »
minne ikinä sä meet, sinne minä jään
ku siellä missä oot ei oo ikävää

Pura

  • demjin
  • ***
  • Viestejä: 1 179
  • brick by brick
Onnea kommenttiarpajaisten voitosta!

Asta ja Milka ovat niin kivat nimet, että päätin niiden perusteella tarttua tähän kun selasin listaustasi, ja olen iloinen, että päätin niin. Tässä on haikeutta, mutta myös paljon kivaa tunteiden kuvailua ja ihanaa, sydäntä lämmittävää ystävyyttä. <3

Ekan ficletin tunnelma oli mielenkiintoinen, Astan ja Milkan ajatukset kohtauksessa olivat selvästi ihan erilaiset, Asta keskittyi telkkariin ja Milka taas häneen. Tykkään aina tällaisista kohdista, joissa hahmo katselee toista ja pohdiskelee, ja tässä Milkan mietteet olivat tosi kiinnostavia. Olin ensin hämmentynyt, mitä naisten välillä oikein on tapahtunut, ajattelin ensin että ehkä on vasta tapahtunut jonkinlainen tunteiden tunnustus tai jotain vastaavaa, mikä on tehnyt tilanteesta vähän vaikean.

Lainaus
se tuttu hymy, jota Milka on rakastanut ja rakastaa yhä.
Tämä on aivan todella kauniisti kirjoitettu kohta. En osaa tarkemmin sanoa mikä se tässä on, mutta jotenkin vaan, tykkään tästä ihan hirveän paljon. <3

Toinen ficlet selvensikin sitten asioita paljon, että ero onkin jo tapahtunut aiemmin ja sen takia kaikki on vähän kiusallista. Milkalla selvästi on vielä tunteita Astaa kohtaan kun kerran hän näkee tästä unia ja muutenkin ajattelee asiaa paljon. Ihanan aikuinen ja rauhallinen suhtautumistapa hänellä kuitenkin on, ja tykkään siitä, miten rehellisesti hän keskustelee asiasta ja tunteistaan Juulin kanssa. On aina kivaa lukea läheisestä kaverisuhteesta, jossa toista oikeasti tuetaan ja hänelle annetaan tilaa puhua tunteistaan. <3

Lainaus
”Mutta muista kuitenkin, että jos tulee huonoja hetkiä, niin voit aina laittaa viestiä tai poiketa käymään.”
Ihana. <3 Olisipa kaikilla tällainen ystävä.

Lainaus
”Otetaan kesälle ja festareille!” Juuli julistaa hymyillen.
”Kesälle ja festareille!” Milka toistaa, he molemmat ottavat kulaukset pulloistaan
Tämäkin on niin söpö! Onneksi Juuli onnistuu piristämään Milkaa.

Kiitos näistä, tykkäsin kovasti! Olisi kivaa saada lukea lisääkin ja saada selville jotain lisää Milkan ja Astan menneisyydestä, tai tulevaisuudesta!
look at the birds. even flying
is born
out of nothing
                            -- li-young lee

Felia

  • ***
  • Viestejä: 1 605
  • jokainen päivä on sun arvoinen
Pura: Oi, kiitos! Erikoisemmat nimet on mun mieleen, joten kiva, että se myös sai sut valitsemaan juuri tämän tekstin. :) Joo, tuo eka ficlet tosiaan voi olla pikkuisen hämmentävä, mutta eihän näissä hirveästi vielä eroon johtavia tapahtumia ole käsitelty, niin se ei ole ihme. Erotilanteet voi olla hankalia ja varsinkin sen jälkeinen aika, kun käsitellään tapahtunutta. Onneksi Milka kuitenkin osaa suhtautua asiaan hyvin ja onneksi tällä on ystävät tukena. :) Ystävien tuki on tuollaisessa tilanteessa varmasti korvaamatonta. Ihanaa, että pidit näistä pätkistä! Jatkoa en voi varmaksi luvata, kun nämä ovat jo vanhempaa tuotantoa, mutta ainahan sitä voi yrittää jos saisi jotain aikaiseksi. Suuret kiitokset! ♥
minne ikinä sä meet, sinne minä jään
ku siellä missä oot ei oo ikävää