Nimi: He-man and Masters of the Universe
Kirjoittaja: Mythofan1
Fandom: He-Man
Ikäraja: K-11
Paritus: ei ole
Genre: fantasiaseikkailu
Yhteenveto: Skeletor hankkii itselleen oppilaan.
Disclaimer: En omista Filmationia. Vain omat hahmoni. Kunhan vain annan mielikuvitukseni lentää.
Varoitukset: Skeletor ja pahuuden soturit
He-man and Masters of the Universe
Skeletor käveli edestakaisin piilopaikassaan Käärmevuorella ja kihisi kiukusta. Hänen kätyrinsä kuuntelivat.
- Olin niin lähellä tuhota Eternian suurimman soturin ja sitten joku penska onnistui tekemään suunnitelmani tyhjiksi, Skeletor rähjäsi.
- Se oli kyllä amatsoniprin-, Petomies yritti sanoa, kun Skeletor ärähti:
- Tiedän, että se oli amatsoniprinsessa!
Petomies sulki suunsa. Skeletor jatkoi talsimistaan.
- Tiedän, että se tyttö ei ole tästä universumista. Sen näkee jo päältä. Jos saisin selville hänen maailmansa, hänet olisi helppo tuhota, Skeletor mutisi itsekseen.
- Tyttö on Maasta, kuului varjoista naisen ääni.
Koko hirviölauma kääntyi äänen suuntaan. Varjoista tuli Evil-Lyn.
- Mistä tiedät? Rautaleuka kysyi takaraivoaan raapien.
- Tästä, Evil-Lyn sanoi ja loi sauvallaan pallon, josta näkyi kesäleirille.
Sarah pelasi lentopalloa hiekkakentällä. Skeletor nosti katseensa Evil-Lyniin.
- Tuoko hän on? Tuo poninhäntäinen pallon perässä juokseva tyttö? Skeletor kysyi ihmeissään.
Evil-Lyn nyökkäsi. Skeletor kääntyi Petomiehen ja Rautaleuan puoleen.
- Te kaksi saatte hakea hänet tänne. Ruskeahiuksinen tyttö. Hän on amatsoniprinsessa Sarahna, Skeletor käski.
- Selvä juttu, pomo, roistot sanoivat yhteen ääneen.
Evil-Lyn loi portaalin, johon Petomies ja Rautaleuka loikkasivat.
Samaan aikaan kesäleirillä Sarah istui juttelemassa kavereidensa kanssa pöydän ääressä. Heillä oli esillä He-man ja Universumin valtiaat-aiheinen lautapeli.
- Okei, katotaas. Mulla on aseena jousi ja nuoliviini, sain pelastettua prinsessa Teelan ja nyt … ei hitsi! Petomiehen ansa, Bess voihkaisi.
- Mähän sanoin, et kannattais kiertää Orkon kautta, Sarah sanoi ja heitti noppaa.
Samassa paikalle käveli eräs mustahiuksinen tyttö. Tyttö otti yhden laudalla olevista nappuloista.
- Kukas tää on? Conan-barbaari? tyttö kysyi.
- Itse asiassa se on He-man, Eternian suurin soturi. Jos sä haluat pelata, niin sano vaan, Stella, Sarah sanoi.
- Pelata? Teidänkö kanssa? Hah, älä naurata. Mä en nörttipelejä pelaa. Varsinkaan nörttien kanssa, Stella sanoi ivallisesti ja lähti pitkiä hiuksiaan heilauttaen.
Sarah ja hänen kaverinsa mulkoilivat Stellan perään ja jatkoivat peliä.
Samalla hetkellä leirin lähellä olevaan metsikköön avautui portaali, josta lensivät Rautaleuka ja Petomies.
- Okei, perillä ollaan. Nyt vaan etsitään se tyttö. Mentiin, Petomies sanoi ja oli jo menossa, kun Rautaleuka pysäytti hänet.
- Ei vielä, odotetaan pimeän tuloon, Rautaleuka sanoi.
Kaksikko piiloutui metsikköön. Myöhemmin nuoret istuivat nuotion äärellä paistaen makkaraa ja kertoen kauhujuttuja. Petomies haistoi makkaran tuoksun ja tuli osittain esiin metsiköstä nuotion valoon. Yksi nuorista vilkaisi ylös ja nähdessään Petomiehen karvaiset kasvot kirkaisi:
- Ihmissusi!
- Otiks sä niin tosissas sen storyn? toinen kysyi.
Petomies vetäisi kasvonsa pois näkyvistä. Sitten hän kääntyi Rautaleuan puoleen.
- Mitä pomo sano sen tytön hiusten väristä? Petomies kysyi.
- Se tais olla musta tai sit ruskea, Rautaleuka sanoi.
- Veikkaan musta, Petomies sanoi.
Juuri silloin metsikön ohi käveli Stella. Roistot kiskaisivat hänet pensaikkoon. Stella yritti kirkua, mutta Petomies peitti hänen suunsa kädellään. Petomies ja Rautaleuka loikkasivat portaaliin Stella mukanaan. Hetken kuluttua kaksikko oli päätynyt takaisin Käärmevuorelle. He veivät Stellan Skeletorin eteen. Stella vapisi kuin haavan lehti ja nähdessään Skeletorin hän mutisi, ettei enää koskaan söisi leiriruokaa ja pyörtyi.
- Mikäs sille tuli? Petomies ihmetteli.
- Tolvanat! Tuo on väärä tyttö! Sarahnalla on ruskeat hiukset. Tuon ovat mustat, Skeletor ärähti.
- Mitäs me tälle tehdään? Rautaleuka kysyi.
- Aivan sama. Syöttäkää vaikka Spydorille, Skeletor tiuskaisi käsi otsalla.
Petomies ja Rautaleuka nostivat Stellan ylös ja olivat juuri lähdössä viemään häntä kohti Spydorin luolaa, kun Evil-Lyn ilmestyi paikalle.
- Odottakaas hetkonen, hän sanoi.
Evil-Lyn käveli Stellan luo ja painoi kätensä hänen otsalleen.
- Hänessä on hiukan magiaa. Se on kuitenkin hyvin piilossa. Voin saada sen esille, Evil-Lyn sanoi.
- Hmm. Minulla ei ole ollut oppilasta sen Hordien johtajan Hordakin jälkeen. Selvä, aktivoi hänen magiansa, mutta muuntele hänen muistiaan niin, että hän uskoo olevansa Skeletra, Skeletor sanoi.
Evil-Lyn nyökkäsi ja Petomies ja Rautaleuka laskivat Stellan kivipaadelle. Evil-Lyn asetti kätensä Stellan ohimoille ja sulki silmänsä. Hetkeen ei tapahtunut mitään. Sitten Stellan keho alkoi hohtaa ja nousi jonkin verran ilmaan. Sitten näkyi sokaiseva välähdys ja kivipaadella seisoi pitkiin saappaisiin, violettiin Jedin paluu-hameeseen, siniseen pääkallovyöhön, sinisiin rannekoruihin, violettiin toppiin ja pitkään violettiin huppuviittaan pukeutunut Stella eli Skeletra. Skeltran otsalla kimmelsi sinistä helmistä ja hopeisesta pääkallosta tehty otsakoru. Rannekoruissa oli kaksi isoa hopeista helmeä samoin kuin soljessa, joka kiinnitti topin edestä. Skeletra nosti katseensa ja hymyili hyytävästi.
- Skeletra valmiina palvelukseen, hän sanoi.
Samaan aikaan leirillä satoi kaatamalla. Sarah pelasi kaveriensa kanssa lautapeliä.
- Okei, mulla on elävän kuolleen kivi, sain kyydin Stratosilta ja nyt … jes! Rodoto tulee mun avuksi! Sarah hihkaisi.
- Miten sä onnistut löytämään kaikki hyvät tyypit? Viimeisin hahmo, johon mä törmäsin oli Scareglow, Sandra kysyi.
Äkkiä yksi tyttö tuli heidän luokseen.
- Ootteks te nähny Stellaa vai pitäiskö mun kysyä Jumalattarelta? tyttö kysyi virnistäen.
- Velhottarelta! peliporukka oikaisi yhtä aikaa.
Tyttö lähti olkiaan kohauttaen. Samassa Bess juoksi pöydän ääreen. Hänellä oli sarjakuva kädessään.
- Sarah! Katso tämän lehden kantta, Bes huohotti.
Sarah otti sarjakuvan ja jäi tuijottamaan kantta. Kannessa Evil-Lynin vieressä seisoi Stella amatsonivarusteissa. Sarah nousi pöydästä ja pyysi Bessin mukaansa. He sulkeutuivat huoneeseensa. Sitten Sarah alkoi tyhjentää urheilukassiaan.
- Öh, Sarah. Mitä sä etsit? Bess kysyi.
- Tätä, Sarah sanoi ja otti esiin miekkaansa.
Bess vihelsi.
- Sun on pidettävä tää omana tietonas. Eternia on olemassa ja mä olen amatsoniprinsessa Sarahna, Sarah sanoi.
Bess nyökkäsi. Sarah nosti miekan yläpuolelleen ja huusi:
- Pääkallolinnan kautta minulla on voima!
Siinä silmänräpäyksessähän seisoi Harmaakallon linnan edessä amatsoniprinsessana. Samassa hänen eteensä pölähti Orko. Sarah säpsähti hieman.
- Orko. Säikytit minut. Missä muut ovat? Linna vaikuttaa autiolta, Sarah kysyi.
- He ovat taistelussa Dinosauruslaaksossa, oi naissoturien valtiatar, Orko kerto.
- Sano vain Sarahna. Se kyllä riittää, Sarah sanoi huvittuneena.
Orko oli hänestä hauska. He lähtivät kohti Dinosauruslaaksoa. Juostessaan Sarah vihelsi. Samassa heidän vieressään nelisti suuri susi, jolla oli valkea turkki ja rubiininpunaiset sotapanssarit. Sarah loikkasi vauhdissa suden selkään. Orko onnistui nappaamaan hännästä.
- Kiva nähdä sinua Battlewolf, Sarah sanoi.
- Samoin sinua Sarahna, susi sanoi Sarahin mielessä.
Battlewolf näytti niin hurjalta, että saisi Skeletorin ratsun Panthorin kiipeämään puuhun. Lopulta he pääsivät perille. Soturit vaikuttivat olevan alakynnessä. Battlewolf ulvoi ja loikkasi taistelun keskelle. Pahikset ottivat jalat alleen. Sarah loikkasi suden selästä. He-man ja Asemies tulivat hänen ja Orkon luokse.
- Hyvä ajoitus, Sarahna. Huono puoli on vain se, että he saivat Teelan, He-man sanoi.
- Heillä on jo Clamp Champ ja Rio Blast, Asemies kertoi.
- Kuulin, että Skeletorilla on uusi naisapuri, Sarah sanoi.
He-man nyökkäsi.
- Skeletra. Kylmän rauhallinen ja vaarallinen soturi. Skeletorin uusi oppilas, hän kertoi.
Samaan aikaan Skeletra sulki Teelan Käärmevuoren alla olevaan vankityrmään. Viereisiin tyrmiin oli suljettu Clamp Champ ja Rio Blast.
- Jos luulet Skeletorin voittavan, niin erehdyt kyllä pahan kerran! Clamp Champ huusi.
Skeletra vilkaisi Clamp Champia jäätävästi ja lähti tyrmästä viitta hulmuten. Tullessaan valtaistuin saliin hän huomasi seinän vieressä murisevan Panthorin.
- En tiennytkään, et sulla on pantteri, Skeletra sanoi.
- Sinuna en lähestyisi. Panthor tottelee vain minua. Se tekee sinusta siivuja, Skeletor sanoi välinpitämättömästi.
Kun hän katsoi Skeletran suuntaan, hänen leukansa loksahti. Skeletra istui Panthorin vieressä silittäen sitä ja Panthor kehräsi kuin tyytyväinen kotikissa.
- Uskomatonta, Skeletor mutisi.
Samaan aikaan Sarah, He-man, Asemies ja Orko olivat palanneet Harmaakallon linnaan. He olivat pyytämässä apua Velhottarelta. Sarah ei ollut nähnyt Velhotarta livenä ja hän yritti pitää fanityttökohtauksensa sisällään. Battlecat ja –wolf seisoivat heidän takanaan. Sarah tiesi olevansa yksi universumin valtiaista, vaikkei yhtä vahva kuin Teela ja Velhotar.
- Sarahna. Vain sinä voit herättää Skeletran Evil-Lynin lumouksesta, Velhotar sanoi.
- Ja miten minä sen teen? Sarah kysyi.
Velhotar antoi Sarahille pienen kristallipallon, jossa näkyi kuvia kesäleiriltä. He-man ja Asemies katsoivat ihmeissään.
- Hän on Maasta. Aivan kuin Sarahna, Velhotar selitti.
Kolmen soturin, yhden pienen velhon ja kahden taisteluratsun joukko lähti kohti Käärmevuorta. Samaan aikaan Käärmevuorella Skeletor käveli tyrmään Skeletra perässään. Skeletra vilkaisi vankeja kylmästi. Skeletor virnuili julmasti.
- No oletteko pitäneet olostanne? hän kysyi ja nauroi.
- Älä uhoa, Skeletor! He-man on tulossa ihan pian, Teela ärähti.
- Hah! Sitä minä juuri odotankin. He-man on tulossa suoraan ansaan. Tämä kaunokainen saa järjestää Panthorin kanssa heille tukalat oltavat, Skeletor sanoi ja laski kätensä Skeletran olkapäälle.
- Kyllä, mestari, Skeletra sanoi.
Samassa paikalle ryntäsivät Petomies ja Rautaleuka.
- Pomo. Ne soturit on täällä. ja sen amatsoniprinsessan ratsu on susi, Petomies ilmoitti.
- Loistavaa, Skeletor hykerteli.
Samaan aikaan sankarit olivat päässeet Käärmevuorelle.
- No eipä luupäänpiilopaikka ole paljoa muuttunut viime kerrasta, Sarah sanoi.
- Hiljaista. Liian hiljaista. En pidä tästä, He-man sanoi.
Juuri silloin Skeletor ilmestyi kallion kielekkeelle.
- Tervetuloa tuhoosi, He-man. Sinä ja ystäväsi saatte kokea karvaan tappion jälleen, Skeletor nauroi.
- Missä ovat Clamp Champ, Rioblast ja Teela? He-man ärähti.
Skeletor ei vastannut vaan lähetti Petomiehen ja Rautaleuan soturien kimppuun.
- Asemies, pidä Skeletorin miehet kiireisinä. Sarahna ja Orko, te tulette mukaani, He-man sanoi.
Asemies, Sarah ja Orko nyökkäsivät. Kun Asemies syöksyi kohti Petomiestä ja Rautaleukaa, He-man, Sarah ja Orko livahtivat sisälle Skeletorin piilopaikkaan. Sisällä Battlewolf nuuhki ilmaa ja alkoi sitten murista.
- Mitä nyt? Sarah kysyi.
- Panthor, Battlewolf sanoi Sarahin mielessä.
Juuri silloin varjoista loikkasi violetti ärjyvä pantteri. Se oli Skeletorin ratsu Panthor. Myös Battlecat alkoi murista. Panthorin selässä ei istunut Skeletor vaan Skeletra.
- Yllätyitkö? Skeletra kysyi hymyillen.
- Joo. Miten sä pystyt ratsastamaan Panthorilla, Sarah ihmetteli.
Skeletran ilme ei värähtänytkään hänen silittäessään Panthorin päätä. Panthor murisi. Orko työntyi jengin eteen.
- Minä hoidan tämän, Orko sanoi.
- Orko. Mitä oikein aiot? Sarah huudahti.
Orko ei vastannut, vaan alkoi loihtia:
- Oi Orko taikavoimaas käytä ja mahtis meille näytä.
Tee tästä loitsusta nyt toimiva ja Panthor uneen vaivuta.
Se tepsi. Panthor haukotteli makeasti ja romahti maahan alkaen kuorsata. Skeletra loikkasi Panthorin selästä ja veti esille kaksi kaarevaa miekkaa. Sarah veti esille oman miekkansa.
- Etsikää te Teela, Clamp Champ ja Rio Blast. Mä pidän Skeletran kiireisenä, Sarah sanoi.
Orko ja He-man juoksivat lähimpään käytävään. Sarah kääntyi kohtaamaan Skeletran.
- Anna tulla, Sarah sihahti.
Skeletra syöksyi kohti Sarahia miekat sivulla. Sarah veti miekkansa puolustukseen. Heidän taistelunsa kesti jonkin aikaa, kunnes Skeletra kompastui Panthorin häntään. Sarah huomasi tilaisuutensa ja heitti Skeletran jalkoihin Velhottaren kristallipallon. Skeletra suojasi silmiään valolta ja kirkui. Samassa Skeletra katosi. Sarah huokaisi ja säntäsi He-manin ja Orkon perään. He-man ja Orko olivat jo löytäneet vangit, mutta siellä oli myös Skeletor. Sarah painautui seinää vasten varjoihin. Hän vilkaisi kuvajaistaan miekan terästä.
- Olen soturi, en tavis, Sarah ajatteli.
Sitten Sarah loikkasi esiin varjoista ja syöksyi kohti Skeletoria. Sarah potkaisi tuhosauvan Skeletorin käsistä ennen kuin tämä ehti edes laukaista ja osoitti tätä miekalla.
- Taisit hävitä jälleen, luupää, Sarah hymyili.
Samassa Sarah heräsi. Hän istui leirikämpässään ja viereisessä sängyssä nukkui vielä Bess. Sarahin selässä roikkui miekka. Sarah aikoi juuri laittaa miekan takaisin urheilukassiinsa, kun hän vilkaisi ulos ikkunasta. Stella seisoi pihalla kahden kaarevan miekan kanssa. Sarah ei ollut varma, mutta näytti siltä, ettei Evil-Lynin lumous ollut rauennut täysin ja Stella tiesi olevansa Skeletra.
