Adagio – Musiikin tuska | S

[Crys]

Nimi: Adagio – Musiikin tuska
Kirjoittaja: Crysted
Ikäraja: S
Genre: Musiikki (mikäli niin voi sanoa)
A/N: Tämä sisältää sellaista musiikkisanastoa, joka ei varmaan aukea ihan helposti siitä tietämättömälle, vaikka olenkin selittänyt joitain termejä tuolla lopussa. En oo ikinä ennen yrittänyt selittää musiikkia, joten tää oli mielenkiintoista kirjoittaa. Kappale, jota kuvataan on Albinonin Adagio (vaikka myöhemmin paljastui, että oikea säveltäjä olikin Giazotto). Youtubessa en löytänyt kauheen hyviä versioita tästä biisistä pianolla (ainakaan ihan sellasia millä tavalla itse soittaisin), mutta linkkasin tohon nyt yhden jos haluu kuunnella. Orkesteriversiot on ofc parempia, mutta tässä tekstissä käsitellään vaan pianoversiota, joten siksi linkkasin pianoversion. Yritin käyttää tässä kerrontatyyppinä behavioristista kerrontaa, joten se on syy tekstin ns pintapuoleisuuteen. Osallistuu haasteeseen Kerrontahaaste, Minä asiantuntijana ja Otsikoinnin iloja otsikolla sivistyssanahaaste.

Adagio – Musiikin tuska

Kappale alkaa kevyessä pianossa ja dolcessa, mutta mollisävellaji ja nimensä mukaisesti tempona adagio tuovat kappaleeseen raskaan tunnelman. Vasemman käden oktaavihypyt löytävät helposti paikkansa käden siirtyessä koskettimilta toisille isoissa hypyissä. Käden liikkuminen näyttää niin vaivattomalta, että voisi luulla käden aivan vahingossa osuvan oikeille koskettimille, vaikka oikeasti taustalla on tietysti tuntien harjoittelua. Rennot hypyt korostavat kappaleen hitautta nopeista oikean käden korusävelmäisistä kolmaskymmeneskahdesosanuoteista huolimatta. Oikean käden sormet työskentelevät melodian kimpussa pikkurillin tuodessa kirkkaasti esille yläsäveliä muiden sormien muodostamista soinnuista huolimatta.

Kehon eläytyessä musiikkiin, kappaleeseen tulee mukaan tulkintaa, joka ilmenee muutamien tahtien välein esiintyvin crescendoin ja diminuendoin sekä hieman eripituisten nuottien avuilla. Yleisöstä kuuluu nyyhkintää, mutta pianistin huomio on musiikissa.

Silmät häilyvät nuottien yllä keskittyneesti, tarkistaen välillä, että vasemman käden oktaavit osuvat kohdilleen. Asiaa helpottaa se, että alussa melodia pysyy niin samassa paikassa, että nuotit osuvat kohdilleen pelkän lihasmuistin ansiosta.

Toisen sivun kuudestoistaosanuottien nopeahkon lurituksen alkaessa, pianistin hartiat jännittyivät hieman. Oikean käden sormityö etenee kuin lentäen nopea pedaalinnostelun säestämänä. Paljon kädensiirtoa vaativan C-molli asteikon alkaessa pianisti muistaa hengittää vasta fermaatin kohdalla. Sama toistuu F-mollissa.

Nopea luritus vaihtuu taas hitaaksi ja raskaaksi pianoksi, hiljeten pianissimoksi välisoittojen kohdalla. Vuorossa on sama alkua eri sävellajissa, joten useista alennuksista huolimatta pianistin lihasmuisti suoriutuu kohdasta vaivatta.

Pianisti jännittyy taas forten kasvettua fortissimoksi. Yksi virhenuotti fortissimossa soittaessa ei jäisi huomaamatta. Tuskainen musiikki kaikuu pitkin huoneen paljaita seiniä. Oktaavisoinnut iskeytyivät koskettimistolle raskaalla voimalla. Vasemman käden hankalat korusävelhypyt sävelkorkeuden vaihdellessa rajusti saavat soittajan sydämen hakkaamaan. Pianistin katse tuijottaa nyt nuottien sijasta koskettimia, jotta sormet osuvat kohdilleen. Pianistin silmät hyppivät eri käsien välillä, jotta sekä melodian soinnut että basson hypyt osuvat kohdalleen. Oikeaan käteen livahtaa liikanuotti, joka saa pianistin itsevarmuuden rakoilemaan. Hän pakottaa itsensä rentoutumaan nopeista hypyistä huolimatta ja vie kappaleen kohokohdan kunnialla päätökseen. Dolcen alkaessa taas, pianisti pystyy jälleen hengittämään ja antaa sormiensa viedä pitäen katseensa taas nuotissa.

Viimeistä sivua viedään ja pianisti pysähtyy fermaattiin valmistaakseen sormensa fortissimoa varten. Sormet lyövät koskettimia raskaalla mutta hitaanpuoleisella kahdeksasosanuottien voimalla. Fortissimon jatkuessa vasemmassa kädessä oikean käden täytyy keskittyä tuomaan korusävelmiä esiin tarpeeksi lujaa, jotta ne kuuluvat, mutta pidättäytyä soittamasta niitä fortisissimoina. Pianistilla on siinä vaikeuksia sillä, järki huutaa, että melodian pitää olla aina bassoa kuuluvampi, mutta nyt nuotti käskee häntä olemaan kuuntelematta sitä ohjetta.

Fermaatti pelastaa pianistin jälleen, jotta hän ehtii tarkistamaan seuraavan tahtilajin hankalat soinnut. Tahtilajin viimeisestä kuudesosanuotista pitää siirtyä salamana hankalaan puolinuottisointuun. Viimeinen osio on melkein tuskaa, sillä pianistin sormet eivät veny vaivatta monimutkaisiin neljä sormea vaativiin sointuihin. Silti pianisti antaa jopa hieman virheellisten sointujen soida sellaisella itsevarmuudella, että hän huijaa kuulijoitaan uskomaan pienten riitasointujen olevan tarkoituksellisia. Käsiä alkaa jo hieman pakottamaan jatkuvista oktaaveista johtuen.

Viimein koittaa kenties kappaleen helpoin kohta, yksinkertainen g-molliasteikko, joka lopettaa kappaleen. asteikon loppua kohti tahti hiljenee ja pianistin sormet kevenevät niin, että viimeinen g-nuotti soi huonetta pitkin hentona pianissimona. Pianisti antaa sormiensa ja katseensa levätä hyvän aikaa pianon koskettimilla, ennen kuin nostaa katseensa ylös ja irrottaa kätensä koskettimilta sekä jalkansa pedaalilta samanaikaisesti. Pianisti vilkaisee vaivihkaa salia, johon on musiikin loputtua langennut hiljaisuus. Hän kerää nuottinsa ja siirtyy mustiin pukeutuneiden vieraiden sekaan odottamaan papin puheen alkamista. Vasta omalta paikaltaan hän näkee viimein arkun ja pystyy viimein antamaan tuskansa näkyä kyynelinä.


A/N2: Adagiohan on siis perinteinen hautajaismusiikki, jos joku ei sitä tiennyt

Sanastoa:
adagio = hitaasti
piano = hiljaa
dolce = suloisesti
oktaavi = hyppy samannimisestä sävelestä samannimiselle sävelelle eri sävelkorkeuksien välillä
korusävel = erittäin nopea sävel
crescendo = voimistaen
diminuendo = hiljentäen
pedaali = pianon poljin
fermaatti = pidennetty nuotti
pianissimo = todella hiljaa
forte = kovaa
fortissimo = todella kovaa
fortisissimo = niin kovaa kuin mahdollista

[Nyyhti]

Vihdoin ehdin ja muistin tulla lukemaan asiantuntijahaasteen tekstejä! Tämä oli oikeastaan juuri sen tyylinen teksti, miksi halusin alun perin tehdä tuon haasteen. Ihan ihmeellisiä sanoja ja juttuja, joita kirjoittaja kuitenkin käyttää selvästi tietäen, mitä tekee, ja juuri siitä tulee iso osa tekstin viehätystä.

Eli joo moi, olen soittanut joskus pianoa mutta en ikinä päässyt edes nuottien oppimiseen saakka Mutta tätä oli ihana lukea! Tästä välittyi niin hyvin tuo tilanne, se miten soittaja keskittyy nimenomaan musiikkiin, ei pelkkiin teknisyyksiin mutta paljon myös niihin. Tämä oli tosi ihana idea, että kuulijat itkevät ja sitten pianistikin on oikeasti hautajaisvieras eikä vain ulkopuolinen soittaja. Pystyn niin hyvin kuvittelemaan tämän tapahtuvan oikeasti. Ja tämän oikein kruunasi se, kun taustalla soi kyseinen kappale. Vaikka tämä oli niin "tekninen" kuvaus, tämä oli myös tosi koskettava - tai ehkä juuri siksi, en ole varma. Joka tapauksessa pidin tästä paljon!

[Crys]

nominal: Oi kiva kuulla että tykkäsit Kielellisesti ei varmasti ihan helpoimmasta päästä lukea, jos ei ole musiikkisanasto tuttu, mutta kiva jos sait tästä jotain irti Kiitos kommentistasi

[zilah]

Minut veti puoleensa tämän ficin nimi. Musiikkialan ihmisiä kun itsekin olen, niin todellakin eläydyin tekstiin täysin! Olit todellakin päässyt muusikon nahkoihin ja saanut esille sen tunteiden ja älyn tasapainon ja valtavan myllerryksen, joka tällaisten teosten esittämisessä aina on. Nyt on olo kuin olisi juossut maratonin, mutta samalla saanut (musiikillisen) orgasmin.

Kiitos tästä!


zilah

[Crys]

zilah: Jee kiva että pystyit eläytymään tekstiin Kiitos kommentistasi!

[Thelina]

Nimi houkutteli minutkin tämän tekstin pariin, sillä olen pitkän linjan musiikkiharrastaja en ole tuota kyseistä kappaletta päätynyt soittamaan koskaan eikä se kuulostanut tutulta, mutta oli jännittävä huomatta, miten pelkän sanallisen kuvailun lukeminen toi vahvan mielikuvan kappaleen tunnelmista, milloin herkemmistä ja milloin pauhaavista ja voimakkaista. Virhenuottien pelko ja soittaminen ovat niin tuttuja esiintymisistä, mutta niistä huolimatta on jatkettava eteenpäin. Myös yleisön reaktiot oli kuvattu hyvin ja se, miten kappaleen jotkin osat ovat painuneet lihasmuistiin, joissakin kohdissa on vilkuiltava nuottia ja toisissa katse pysyy käsissä. Oli myös todellinen yllätys ja huikean hyvä käänne tarinalle, että yleisön nyyhke johtuikin hautajaisista ja soittaja itsekin suree vainajaa lopulta kappaleen päätyttyä. Kiitos tästä tekstistä!

[Rowena]

Tää oli mielenkiintoista luettavaa! Mä kuulen Adagion arkun vieressä istuessani vähintään kerran kuussa, mutta aina se sykähdyttää. Oli hauskaa lukea musiikkiasiantuntijoiden kommentit tähän, kun itse luin tätä hautajaisasiantuntijan silmälasien läpi. Ja siis hauskaa siinä mielessä, että tuli hyvin näkyväksi, miten paljon lukija ja hänen oma historiansa tuokaan tekstiin! Mä en tiedä musiikkisanastosta juuri mitään, mutta arvelin jo otsikosta, että tässä tekstissä ollaan hautajaisissa. Oli kiva, että olit laittanut tekstin loppuun sanalistan. Vilkuilin sitä muutamaan otteeseen, mutta tekstin tunnelma kantoi hyvin, vaikka ei kaikkien sanojen merkitystä tiennytkään.

Tuskainen musiikki kaikuu pitkin huoneen paljaita seiniä.

Hieno lause! Maalaa hyvin esiin hautauskappelin tunnelman.

Kiitos tästä! Musta on aina tosi mielenkiintoista lukea, kun joku kirjoittaa omasta erikoisosaamisestaan .

[Nyyhti]

Tämä teksti pompsahti Rowenan kommentin myötä silmilleni, ja mun oli pakko tulla lukemaan tämä uudelleen, koska juuri eilen ajattelin tätä tekstiä! Eli hei vain uudelleen, olet todella onnistunut kirjoittamaan mieleenpainuvan tekstin!

En muistanut yhtään tuota lopun jujua, vain sen että tämä oli aivan ihana ja tästä välittyi tosi hyvin pianistin eläytyminen, ja että pidin tästä. Pidin tästä kovasti uudellakin lukukerralla, ja ilahduin kun en ollut muistanut lopetusta, vaan sain "yllättyä" siinä uudelleen Tämä on kyllä niin hyvä!

[Crys]

Thelina: Ihanaa että pystyin välittämään musiikillisen fiiliksen tekstinkin kautta! Kyllä mä niitä nuotteja kovasti kattelin että jaa nyt tulee tää kohta ja siitä kirjotetaan tällä tavalla Kiitos kommentistasi
Rowena: On se jännä miten eri asioita voi tarkastella ihan eri tavalla riippuen näkökulmasta! Kiva jos teksti oli mielenkiintoinen, kiitos kommentistasi
Nyyhti: Heh, kiva jos teksti on mieleenpainuva! Kiitos kommentistasi