Kirjoittaja Aihe: Tahdon nukahtaa | S | Tomi/Elias | Triplaraapale |  (Luettu 1777 kertaa)

Dokumentti

  • ***
  • Viestejä: 1 324
Nimi - Tahdon nukahtaa
Kirjoittaja - Dokumentti
Beta - LunaLotta
Ikäraja - S
Genre - yleisdraama ja minifluffy
Paritus - Tomi/Elias
Haasteet :
  Arkifest II -  29. Nukkuminen ja nukkumisjärjestelyt.
  One True Something 2 - One True Genre - Slash
 


A/N - Arkifest inspasi kirjoittamaan näistä rapsun verran lisää. Täältä (K11) löytyy näistä edellinen rapsujatkis, mutta sitä ei tarvitse lukea pysyäkseen tässä kärryillä. :D Eli pieni arkirapsu olkaa hyvät! :)






Tahdon nukahtaa
300 sanaa


Hiljaisuus. Se kesti viisi sekuntia, Elias pystyi laskemaan sen. Sitten tärykalvoja ja etenkin hermoja raastava kuorsaus täytti makuuhuoneen jälleen. Elias yritti päästä kauemmas, mutta leveässä parisängyssä tuli reuna vastaan nopeasti. Käsivarsi toisen korvan päällä ei eristänyt ääntä tarpeeksi.

Elias huokaisi kääntyen selälleen. Valkoiseksi maalattu katto värittyi keltaisilla raidoilla sälekaihtimien siivilöidessä katulamppujen valon. Hän mulkaisi vierellään nukkuvaa miestä korinan jälleen täyttäessä huoneen. Hän ei sillä hetkellä keksinyt mitään ärsyttävämpää ääntä kuin kuorsaus. Hän tiesi Tomin olevan kipeä, joka pahensi kuorsausta entisestään. Hän myös tiesi ettei toinen ollut oikein saanut nukuttua, joten ei olisi viitsinyt edes herättää, mutta tätä menoa hän ei itse nukkuisi koko yönä.

Hellästi Elias silitti Tomin poskea. Mies nyrpisti nenäänsä unien häiriintyessä. Elias virnisti, kun hänen suunnitelmansa onnistui. Tomi tuhisi kääntyen kyljelleen, selin Eliakseen. Hän odotti, mutta kuorsaus oli onneksi vaihtunut raskaaseen hengitykseen.

Elias pöyhi tyynyään ja huokaisi tyytyväisenä asettuessaan kyljelleen. Hän kääri peiton paremmin ympärilleen ja tunsi kuinka väsymys hiipi raajoihin. Elias lipui juuri unen ja valvetilan väliin, kun sänky keinahti kevyesti havahduttaen hänet kunnolla hereille jälleen. Hän selvästi oli tänään herkkäuninen ja – puoli minuuttia myöhemmin se helvetin kuorsaus palasi. Turhautunut kyynärpään isku upposi Tomin kylkiluiden alle. Kuului ähkäisy ja silmät avautuivat raolleen tarkentuen selälleen kierähtäneeseen Eliakseen.

”Sä kuorsaat", Elias murahti.

”Sori", Tomi mutisi unisesti.

Käsi laskeutui Eliaksen vatsalle ja peukalo silitti. Elias huokaisi, häntä väsytti ja turhautti. Tomi asettui kyljelleen häneen päin ja näytti pitävän väkisin silmiään edes raollaan. Elias kääntyi itsenkin jälleen kyljelleen ja asettui pikkulusikaksi Tomin vetäessä hänet lähelleen. Häntä hiukan hävetti, että häiritsi toisen unia, mutta toisaalta hän tahtoi itsekin nukahtaa. Hän tunsi huulien painautuvan hetkeksi korvan alapuolelle ja hän kaivautui paremmin Tomin syliin yrittäen päästä irti viimeisistä ärsytyksen rippeistä. Väsymys vei lopulta voiton ja seuraavan kerran, kun Tomi aloitti kuorsaamisen oli Elias jo sen verran syvässä unessa, että hän jatkoi uniaan tyytyväisenä.


« Viimeksi muokattu: 13.08.2018 23:48:34 kirjoittanut Dokumentti »
Ava&banner @Waulish
Spend life with the people who make you happy,
not the people who you have to impress.

Fiorella

  • ***
  • Viestejä: 5 722
  • Hyvän tuulen kotisatama
    • https://archiveofourown.org/users/Fiorelle
Vs: Tahdon nukahtaa | S | Tomi/Elias | Triplaraapale |
« Vastaus #1 : 10.10.2018 19:26:55 »
Tervehdys kommenttivaihdosta. :)

Tämä oli oikein omiaan arkifest-haasteeseen; tällainen tavallisen päivän tuokiokuvaus ja samalla pieni hyvänmielen tarina. Aika montaa pariskuntaa koskettava ongelma, ei voi mitään. ;) Onhan se turhauttavaa, jos ei saa unta ja toinen sen kuin kuorsaa että korina käy. ;) Korvatulpat on keksitty, Elias!  ;D

Oli herttaista, miten Elias yritti kaikkensa saadakseen kuorsauksen loppumaan ilman, että Tomia tarvitsisi herättää, muttei missään vaiheessa edes harkinnut sohvalle siirtymistä tai vastaavaa. Mieluummin vaikka sitten kärsi siinä kultansa vierellä. Sekin oli hellyttävää, miten Tomi kovasti yritti sinnitellä hereillä, vaikka ei onnistunutkaan. Onneksi tarinalla oli kuitenkin onnellinen loppu ja kumpikin sai unen päästä kiinni, vaikka siinä vaivansa olikin.

Minulla alkoi soida päässä heti otsikon nähtyäni se Tuhannen yötä kanssasi valvon -laulu, liekö tarkoituksella valittu nimi vai sattumalta osunut, mutta huvitti kuitenkin asiayhteyteen liittyen. Toimi siis hyvin, jos se oli siihen valikoitu!

Luin tuonkin edellisen osan alle, että pääsin hahmoihin paremmin sisälle, kun kuitenkin kysessä on originaali. Tässä oli enemmän Eliaksen näkökulmaa, mutta siinä aiemmassa pidin Tomista enemmän. Sen pohjalta katsoen tässäkin näkyy enemmän Eliaksen luonne kärsimättömyytenä ja nopeana reagointina, siinä missä Tomi on suhteen vakauttava ja Eliaksenkin levottomuutta rauhoittava osapuoli. Muuten ei ehkä olisi tullut sitä niin ajateltua tätä lukiessa. Pidän siitä, että kumpikin kuitenkin sietää vapaaehtoisesti toisen huonojakin puolia; siihenhän suhde kuin suhde oikeastaan perustuu. Ei niinkään toisen hyviin puoliin, joita ilman ei voisi olla, vaan siihen, että toisen huonot puolet tai heikkoudet ovat sellaisia, jotka eivät häiritse liikaa, joiden kanssa voi elää ja jotka jäävät hyvien puolien varjoon. :) Kukaan meistä kun ei täydellinen ole.

I´m kind and caring Hufflepuff!
~ Iltakävelylle Fiorellan ficcitarhaan? ~

Okakettu

  • revonhäntä
  • ***
  • Viestejä: 1 152
Vs: Tahdon nukahtaa | S | Tomi/Elias | Triplaraapale |
« Vastaus #2 : 10.03.2020 21:27:18 »
Moikka kommenttiarpajaisista! :) Tulen lukeneeksi originaalipuolella useimmiten fantasiaa ja muuta vastaavaa, joten oli hauska syventyä vaihteeksi ihan toisenlaiseen tekstiin. Elämänkumppanin kuorsaamisen tuskailu on kyllä niin ihanan arkinen aihe kuin vain voi olla, ja pidin kovasti siitä, että asiaa oli käsitelty myös fluffyn kautta. Tällaisissa näennäisen pienissä, arkisissa hetkissähän sitä parisuhdetta myös punnitaan, joten oli mukava lukea miten Tomi ja Elias yrittivät kumpainenkin selvitä asiasta. Minustakin oli Fiorellan tavoin herttaista, että vaikka kuorsaus Eliasta vaivasikin, hän ei silti olisi tahtonut herättää Tomia tai siirtyä pois tämän luota. Posken silittäminen oli ihanan hellä apukeino kuorsaukseen, vaikka toimikin vain hetkellisesti - mikä on myös kivan realistista, kuten sekin, että suukottelu vaihtuu lopulta turhautuneeseen kyynärpäällä töytäisyyn. :D Ja tuo, miten Tomi yritti sinnitellä hereillä väkisin, se oli mielikuvana todella suloinen, kuten myös aiempi nenän nyrpistyminen unien häiriintyessä. Onneksi molemmat saivat unenpäästä lopulta kiinni eikä kuorsaaminen enää vaivannut. Kiitos paljon lukukokemuksesta! :)
sentimentaalista löpinää.

ava & banneri ©️ Ingrid
avan taide ©️ Coco