Kirjoittaja Aihe: Viisas kahvikuppi, S  (Luettu 2878 kertaa)

Seila

  • Vieras
Viisas kahvikuppi, S
« : 25.01.2018 15:04:17 »
Kirjoittaja: Seila
Nimi: Viisas kahvikuppi
Ikäraja: S
Tyylilaji: draama, huumori, one-shot
Henkilöt: Tiia-Maria ja kahvikuppi
Haasteet: Otsikko etsii tarinaa II

Yhteenveto: Tiia-Maria pälyilee jälleen ympärilleen ja huhuilee keittiöön. ”Kuka se on tällä kertaa? Tiskipöytäkö? Lusikka?”

A/N: Inspiroiduin parilla eri tavalla Otsikko etsii tarinaa haasteesta saamastani otsikosta ja päädyin tällaiseen ratkaisuun :D Koetin hakea jonkinlaista humoristista otetta ja ehkä se jotenkin onnistui?



Viisas kahvikuppi



”Et sie voi laittaa kinkkua juuston päälle.”

Tiia-Maria hätkähtää ja on tiputtaa palvikinkkupaketin lattialle. Huokaus karkaa huulilta pitkien vaaleiden kiharoiden heilahdellessa, kun pää kääntyilee ja etsii äänen lähdettä. Hänellä ei ole kämppäkavereita, hän asuu aivan yksin pienessä kerrostaloyksiössä Turun Vasaramäessä. Tai no, ei aivan yksin, ei ainakaan hänen omasta mielestään. Kun ääntä ei enää kuulu, Tiia-Maria kohauttaa olkiaan ja asettaa molemmille ruisleiville siivut kinkkua.

Voileivät ovat valmiit, kun keittiön täyttää tuoreen tumman kahvin tuoksu. Iltapäiväkahvi on valmista. Tiia-Maria napsauttaa keittimen pois päältä, nappaa tiskipöydältä aamulla käyttämänsä kupin ja kaataa kahvia. Hän on kuitenkin pudottaa pannun kädestään, sillä hän kuulee jonkun puhuvan jälleen.

”Ole nyt varovainen! Älä läikytä miun päälle, se on kuumaa!”

Tiia-Maria pälyilee jälleen ympärilleen ja huhuilee keittiöön. ”Kuka se on tällä kertaa? Tiskipöytäkö? Lusikka?” Tyhjään huoneeseen puhuminen ei tunnu hölmöltä, tämä on ihan tavallista hänelle. ”Haloo?”

”Mie olen täällä!” kuuluu ääni naisen edestä. ”Siun kahvikuppisi!”

Tiia-Maria laskee kahvipannun kädestään ja kyykistyy sen verran, että silmät kohtaavat tiskipöydällä lepäävän kupin. Valkoinen, toisella sivulla niin muhkeat mustat viikset, ettei Tiia-Maria voinut jättää ostamatta sitä kirpputorilta. Se on hänen hyvänmielen kuppinsa. Ja ilmeisesti vielä puhuvakin.

”Älä toljota, se on huonotapaista”, kuuluu matala ääni ja samalla kuppiin maalatut viikset liikkuvat. Tiia-Maria räpäyttää silmiään ja pohtii mahtaako kuppi ikinä jutustella hänen toisinaan yli-vilkkaan Tiikeri-mukinsa kanssa. ”Etkös ole ennen puhuvaa kahvikuppia nähnyt?”

”Teemukin kyllä”, Tiia-Maria vastaa yksioikoisesti kuin ei olisi mitään kummallista keskustella keittiövälineiden kanssa. ”Tiikeri kuivauskaapin ylähyllyllä, tunnetko?”

”Mie niin toivon, että sie siirrät sen mokoman retaleen muualle!” kahvikuppi murahtaa. ”Mouruaa ja pomppii minkä kerkiää, kun sie olet poissa. Hävetkööt käytöstään.”

Tiia-Maria nyökkäilee. ”Sellainen se on. Ehkä rankaisen sitä jättämällä sen tiskialtaaseen useammaksi päiväksi.”

Kupin viikset kaartuvat kuin hymyyn kun se hörähtää. ”Tätä mie kannatan.”

”No, millainen sinä sitten olet?” Tiia-Maria tiedustelee ja suoristautuu koko pituuteensa. Hän tarttuu kahvikupin korvasta kiinni ja istuutuu keittiönpöydän ääreen, unohtaen tekemänsä voileivät tiskipöydälle. ”Vanha ja viisas, kun osaat puhua ja sinulla on viikset?”

”Ei puhekyky tee kenestäkään viisasta eivätkä viikset vanhaa. Mie vain satun olemaan tyylikäs.”

”Minusta kuulostat aika viisaalta.”

Kahvikuppi hörähtää jälleen. ”En mie väittänytkään etten olisi. Etkö sie aiokaan syödä? Kahvikin jäähtyy ja miulle tulee kylmä!”

Tiia-Maria naurahtaa. ”En tiennyt, että kahvikupeille voi tulla kylmä. Odota vähän, minulla jäi sinun takiasi kahvin kaato kesken.”

Hän nousee tuolilta ja lyö polvensa pöydänjalkaan. Parahdus ja liuta kirosanoja livahtaa Tiia-Marian huulilta samalla, kun silmät seuraavat kuinka viiksekäs kahvikuppi luisuu lattialle. Kuppi ei ehdi sanoa mitään, eikä Tiia-Maria napata sitä, kun kahvi jo kastelee hänen raitasukkansa ja valkoisia pirstaleita on levinnyt pitkin lattiaa.

”Voi saatana!”

Tiia-Maria kyykistyy tarttumaan siihen, mitä kupista on jäljellä. Pohja ja paljas puoli ovat jääneet toisiinsa kiinni, viikset ovat irronneet eikä kuppi sano enää mitään, vaikka Tiia-Maria huhuilee sitä.

”Hei, jos liimaan sinut ehjäksi niin kai sinusta tulee yhtä ehta kuin ennenkin? Kuppi?”

Kukaan ei kuitenkaan vastaa Tiia-Marialle enää, ja häntä harmittaa hyvän mielen kuppinsa menetys. Kuka nyt pitää kuria Tiikerille hänen kanssaan? Tiia-Maria kuivaa kahvin lattialta, kerää sirpaleet talteen ja hakee lähikaupasta pikaliimaa.

Loppuiltapäivän hän kokoaa kuppia entiselleen ja syö juustokinkkuvoileipiä juusto päällimmäisenä.



A/N2: Jätin tahallani auki sen, mistä kahvikuppien ja teekuppien kanssa keskusteleminen johtuu, jotta lukija voi itse pyöritellä syyn mielessään ;)

Avaruuspiraatti

  • varattua puraisi
  • ***
  • Viestejä: 2 240
Vs: Viisas kahvikuppi, S
« Vastaus #1 : 25.01.2018 15:42:53 »
EIKÄ!! Mä en hyväksy tätä :-( Et sä voi vain esitellä vallan mainion viiksikupin ja sitten hetikohta tappaa sen! Tunnen oloni nyt äärimmäisen huijatuksi u_u Kokemaani loppujärkytystä lukuunottamatta lukukokemukseni oli vallan mukava. Esineille höpöttely on hauskaa erityisesti silloin, kun ne höpöttävät takaisin! Haluan uskoa, että kupit sen muut puhuvatkin oikeasti Tiia-Marialla, eikä kaikki ole vain hänen päässään.

Vallan hauska tarina, vaikka minä nyt oikeasti pahoitin mieleni tuosta lopusta :'D Ehdin jo kiintyä viiksikuppiin!

"I am as constant as a northern star."
"Constantly in the darkness, where's that at?"

Paquette

  • ***
  • Viestejä: 359
Vs: Viisas kahvikuppi, S
« Vastaus #2 : 26.01.2018 14:20:58 »
Täytyy sanoa, että minäkin vähän järkytyin tuosta lopusta, en osannut odottaa noin traagista käännettä. ;D Todella toivon että Tiia-Maria saa viiksikupin korjattua, vaikka kahvikuppina sitä ei taida enää uskaltaa käyttää.

Menen nyt aivan epäolennaisuuksiin, mutta olin juuri eilen luennolla, jossa puhuttiin sanasta mie ja siitä, miten sillä viestitään tietyn murrealueen lisäksi tai sijaan esimerkiksi maalaisuutta ja leppoisuutta. Siksi kiinnitin huomiota viiksikupin puheenparteen ja mietin, mahtaako kuppi olla kotoisin esimerkiksi Itä-Suomesta, vai toimiiko mien ja sien käyttö hänelläkin enemmän jonkinlaisen lupsakkuuden indeksinä. :D

No oli miten oli, tykkäsin kovasti näistä puhuvista astioista, enkä myöskään kaivannut mitään selitystä tälle ilmiölle. Mielestäni kuppi on oikeassa kinkun ja juuston suhteen. ;D

Sielulintu

  • Teen suurkuluttaja
  • ***
  • Viestejä: 799
Vs: Viisas kahvikuppi, S
« Vastaus #3 : 26.01.2018 15:16:39 »
Tartuin tähän ihan puhtaasti nimen perusteella, joka todellakin onnistui herättämään mielenkiinnon. :)
Pidin kovasti tän ideasta ja ajatuksesta puhuvista astioista. Jotenkin itsekin haluan ajatella, että astioiden puhe ja persoonallisuudet ovat aivan todellisia, eivätkä Tiia-Marian mielikuvituksen tuottamia päänsisäisiä asioita. Tykkäsin tosi paljon viiksekkäästä kahvikupista, joka vielä elämänviisauksien lisäksi valitti tiikerimukin käytöksestä. Siksi olikin järkytys ja tosi surullista, että tämä ihana kuppi meni rikki. Mun oli pakko kuvitella mielessäni onnellinen loppuratkaisu, jossa Tiia-Marian korjausyritys onnistuu ja kuppi on taas kunnossa. :)
Kiitos tarinasta, joka oli oikein kiva kupin särkymisestä huolimatta. :) 
Tervetuloa tutustumaan kirjoituksiini
ja seikkailemaan
tarinalabyrintin sokkeloihin

Isfet

  • Kaamoskirjuri
  • ***
  • Viestejä: 1 396
  • kuppi teetä kaipaukseen
Vs: Viisas kahvikuppi, S
« Vastaus #4 : 26.01.2018 19:01:14 »
Olipas ihan pätkä! Itse myönnän myös puhuneeni joskus esineille, toistaiseksi eivät ole vastailleet (mikä lienee ihan hyvä, koska puhun eniten autolleni - ja sillä olisi varmaan myös vastaan sanomista :'D). Mutta toivon että Tia-Marian esineet tosiaan höpöttelevät, ajatus on niin sympaattinen!

Viiksimuki oli tosiaankin mainio! Arvokas ja samalla rento tyyppi ;> Vaikka onkin kovin murheellista käyttää mennyttä aikamuotoa :'< Lukisin mielelläni lisää, vaikka tämä toimikin kivasti tällaisena lyhyenä palana.

Kiitos <3
ja mä uskon ihmeisiin
tai ainaki sanon niin
olihan joskus tääl
lentävii dinosauruksii

Sokerisiipi

  • Teemestari
  • ***
  • Viestejä: 5 987
Vs: Viisas kahvikuppi, S
« Vastaus #5 : 07.10.2019 11:57:00 »
Luin tämän silloin, kun julkaisit ja taisin ehkä silloin sanoa sinulle, mitä pidin? No, ajattelin nyt lukea uusiksi ja kommentoida ihan kunnolla, koska tämä on niin herttainen ja sympaattinen pikku tarina! Sinulle sattui kyllä yksi haasteen söpöimmistä otsikoista ;) Onnistuit kirjoittamaan otsikkoa vastaavan yhtä söpön tekstin.

Edellisten tavoin minäkin tahdon ajatella, että Tiia-Marian keittiökalusteet todella puhuivat hänelle ja aloinkin miettiä, mikseivät ne puhu koko aikaa, miksi vain silloin tällöin ja ilmeisesti eri aikaan? Mutta onhan se varmasti yllätyksellistä ja jännittävää, ettei tiedä, kuka sieltä milloinkin avaa suunsa.

Rakastin kahvikupin murretta ja tiikerikupin läksyttämistä! Tiia-Maria vaikutti hänkin ihanalta, lämpimältä ja mutkattomalta persoonalta. Tällaisesta asetelmasta voisi saada roppakaupalla lisää sympaattisia tarinoita! Lopetus oli kyllä traagisuudessaan todella yllättävä. Toivottavasti viiksekäs kahvikuppi ei kuollut lopullisesti! :'(

Kiitos tästä suloisuudesta! ^^

Fiorella

  • ***
  • Viestejä: 5 703
  • Hyvän tuulen kotisatama
    • https://archiveofourown.org/users/Fiorelle
Vs: Viisas kahvikuppi, S
« Vastaus #6 : 18.10.2020 21:30:22 »
Oli jotenkin tosi sympaattista, että kahvikuppi jutteli viisaasti (vaikka olen kyllä sitä mieltä, että ehdottomasti juusto laitetaan alle ja kinkku päälle!) ja minäkin toivoisin, että kyse olisi tosiaan vain yhden sortin älytalosta eikä sen ikävämmistä jutuista, vaikka johdantoteksti kyllä pahasti viittaa muun kuuloiseen tapaukseen. Tuli myös mieleen sellainenkin salaliittoteoria, että joku olisi piilottanut asuntoon mikrofoneja ja tutkisi miten asukkaat niihin reagoivat.  ::)

Viiksekäs kahvikuppi oli niin lupsakan leppoisa seuralainen, että minullekin tuli järkytys tarinan lopussa! Toivottavasti se oli vain pyörtynyt järkytyksestä ja virkosi juttelemaan jälleen liimauksen kuivuttua!

I´m kind and caring Hufflepuff!
~ Iltakävelylle Fiorellan ficcitarhaan? ~

Larjus

  • IƧƧИA
  • ***
  • Viestejä: 6 540
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Vs: Viisas kahvikuppi, S
« Vastaus #7 : 05.09.2021 10:58:02 »
Aattelin tätä lukiessa, että onpas tässä sympaattinen hyvän mielen tarina, mutta sitten kahvikuppi kokikin karmaisevan kohtalon :( Toivottavasti Tiia-Maria saa sen korjaamalla takaisin kuntoon! Harvoinpa sitä tulee vastaan kuppeja, joiden kanssa voi jutella. Ihan kiva ajatella, että sellaiset olisivat tässä tarinassa ihan oikeita eivätkä mitään Tiia-Marian kuvitelmaa.

Lainaus
”Sellainen se on. Ehkä rankaisen sitä jättämällä sen tiskialtaaseen useammaksi päiväksi.”
Tästä näkökulmasta katsottuna mä taidan rankaista about mun kaikkia astioita jatkuvasti 😂 (Ei oo tiskaaminen oikein mun juttu.)

Ihastuttava idea tässä kyllä! Arkiset tekstit on musta mukavia, ja tässä oli vielä kiva twistinsä puhuvan kahvikupin myötä. Lopun pientä targediaa lukuunottamatta tunnelmakin oli kevyt ja hyväntuulinen, väkisinkin alkoi hymyilyttää 😊
お~ラスティ
ファンタスティック
頭の中

marieophelia

  • Pajunkissa
  • ***
  • Viestejä: 825
  • 🇺🇦
Vs: Viisas kahvikuppi, S
« Vastaus #8 : 10.10.2021 15:05:14 »
Olen lukenut tämän ja Pöyhkeän teekupin monta kertaa ja näistä tulee aina niin hyvä mieli!<3 Vähän surullinenkin tietysti, kun kuppiparka kellahtaa lattialle, mutta muuten semmoinen, että hymyilen vaan kaikille ja kaikelle. :)

Tässä mua huvittaa erityisesti miettiä, millaisen matkan kuppi onkaan kulkenut, kun hän ei ihan turkulaisittain puhu, vaikka Turussa ollaan. :) Pomppiva Tiikeri-kuppi ja sen rankaiseminen holtittomasta käytöksestä naurattaa myös - ja ylipäätään, että Tiia-Maria liittoutuu astioidensa kanssa.

Nämä astia-höpöttelyt ovat ihan lemppareideni joukossa kaikista Finissä lukemistani teksteistä!<3 Joten isot kiitokset sinulle! (Ehkäpä tämä verse joskus täydentyy trilogiaksi? Olisin ikionnellinen.)
« Viimeksi muokattu: 10.10.2021 15:07:47 kirjoittanut marieophelia »