Kirjoittaja Aihe: Keijukaisia katolla, S  (Luettu 456 kertaa)

Saappaaton

  • Pretentious /af/
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 1 473
  • Ravenfluff
Keijukaisia katolla, S
« : 31.12.2017 15:53:09 »
Nimi: Keijukaisia katolla
Kirjoittaja: Saappaaton
Beta: Ronen <3
Ikäraja: S
Paritus: Enni/Maria
Genre: Drama, fluff

A/N: Tästä piti tulla itsekseen ymmärrettävä kokonaisuus, mutta sain sinne aika vahvat viitteet Keijujen teejuhlaan (S). :D Muut tyttöjä käsittelevät pätkät löytyvät täältä. Lopetuskappaleesta vielä erityiskiitos aina niin ihanalle betalleni. <3
Tää on siis FFF Exchangen kolmannelle kiekalle kirjoitettu Beelsebuttin toiveita mahdollisimman hyvin noudattaen, toivottavasti on mieleinen! :-* Ja virallisesti tän vuoden viimeinen pätkä!
Tökkään tämän myös Otsikoinnin iloihin (intertekstuaalinen otsikko).


Keijukaisia katolla

Tammikuisessa illassa nipisteli pakkanen, kun Enni kulki kohti Marian kotitaloa. Hänen matkaansa valaisi lähes täysi kuu ja himmeät, oranssihtavat katulamput, ja tähdet tuikkivat kirkkaina tummaa taivasta vasten. Hengitys huurusi nenän eteen nostetusta kaulaliinasta huolimatta ja jätti liinaan härmäisen pinnan.

Lähestyessään melkein umpikujan päässä olevaa taloa Enni hidasti askeliaan ja kaivoi puhelimen taskustaan haluttomana riisumaan lämpimiä lapasiaan. Paljastettuaan kätensä pakkasilman nipistelylle hän näpytti Marialle viestin, kuten oli ennen lähtöään luvannut. Hän hymyili itsekseen Marian välittömästi ruvetessa kirjoittamaan vastausta ja jatkoi hitain askelin oikean pihatien suuntaan.

Nähdään katolla! Tikkaat on liukkaat, ole varovainen.

Enni rypisti kulmiaan Marian vastaukselle, laittoi puhelimen yhtä kaikki takaisin taskuunsa ja suuntasi hivenen epävarmoin askelin oikealle pihalle. Hän kiersi talon taakse ja kiipesi hitaasti maalattuja terästikkaita pitkin katolle. Neulotut lapaset takertuivat kerta toisensa jälkeen jäisen teräsputken pintaan ja jostain hänen mielensä perukoilta nousi lapsellinen mieliteko painaa kieli vasten kylmää teräspintaa.

Kiivetessään lapetikkaita pitkin Enni näki ensin Marian pipon suunnattoman kokoisen tupsun. Hänen päästessään jo lähes katon harjalle Maria käänsi päänsä ja virnisti kevyesti. Varovaisesti Enni hivuttautui toisen viereen istumaan ja huomasi sitten vanhan siipiparin, jota Maria piti kädessään.

”Hei. Muistatko nämä?” Hymyillen Maria heilautti kankaisia keijusiipiä. Lämpö nousi Ennin silmiin monien muistojen tulvahtaessa hänen mieleensä ja tuskin hän ehti ojentaa kättään pyytävästi, kun Maria jo ojensi siipiparin hänen käteensä.

”Todellakin. Mistä sä nämä kaivoit?”

Maria oli napannut toisen siipiparin käteensä ja kiinnitti sitä parhaillaan toppatakkinsa päälle. Hän virnisti kysymykselle ja keskittyi hetkeksi siipien pukemiseen ennen kuin vastasi.

”Tulin siivoamaan ullakkoa äidin kanssa tänään. Vieläkö mä olen yhtä söpö kuin silloin joskus?” Maria keimaili paikoillaan ja sai Ennin nauramaan niin, että hän melkein menetti tasapainonsa kaltevalla pinnalla. Huvittuneena – ja ehkä aavistuksen huolissaan – Maria veti Ennin kainaloonsa.

”Rauhoitus nyt. Pistetäänkö sullekin siivet selkään?”

Enni nyökkäili nieleskellen edelleen nauruaan ja alkoi Marian avustuksella laittaa omaa siipipariaan selkäänsä. Kun toisetkin siivet olivat paikoillaan, Maria veti Ennin takaisin kiinni kylkeensä. Kaikessa hiljaisuudessa kummankin katse lipui naapuritalon takapihalle, jossa he olivat vuosia sitten niin moneen kertaan leikkineet samaiset siivet selässään.

”Onko sun ikävä kotiin?”

Marian kysymys rikkoi hiljaisuuden. Osaamatta vastata siihen heti, Enni painoi päänsä paremmin toisen olalle.

”Välillä. Mutta onneksi voin sentään tulla tänne, kun tulee liian kova ikävä.”

Ennin ei tarvinnut nähdä tietääkseen, että Maria hymyili hänen sanoilleen. Maria tai tämän vanhemmat eivät ikinä kieltäisi häneltä vierailua täällä.

”Miksi me muuten ollaan katolla?”

”Ettei me häiritä vanhuksia.” Maria kohautti kevyesti olkiaan. Eleestä Enni tiesi, ettei Maria ollut miettinyt asiaa sen enempää – toiselle oli vain tullut halu nähdä katolla ja tämä oli toteuttanut sen.

”Ja täältä on kiva katsoa tähtiä.”

Molemmat käänsivät katseensa taivaalla loistavaan kuuhun ja tuikkiviin tähtiin, Enni hieman Marian jälkeen. Pilvetön tähtitaivas tosiaan oli ihailemisen arvoinen.

”Pakkasella tuntuu, että tähdet on kauhean kirkkaita”, Enni höpötti lämpimikseen. Talvinen yöilma oli nipistellyt hänen poskensa punertaviksi ja se hiipi hiljalleen lapasten läpi sormenpäihin. Kylmän ilman päästessä niskaan kaulaliinasta huolimatta Ennin selkää pitkin kulki vilunväre.

”Onko sun kylmä? Mulla on lämmintä juomista.”

”Ei mulla kauhean, mutta juominen kuulostaa kyllä hyvältä.” Enni suoristautui Marian irrottautuessa. Hän katseli miten toinen nappasi selkänsä takaa pienen termospullon ja ihmetteli miten ei ollut huomannut sitä aiemmin. Ennin ihmetellessä itsekseen Maria antoi hänen käsiinsä muovimukin ja kaatoi siihen jotakin punaista ja höyryävää.

”Mitä tää on?”

”Ruusunmarjateetä”, Maria vastasi pikkuvanhasti ja virnisti. ”Tai sitten vaan lämmitettyä mehua.”

Enni virnisti takaisin, hörppäsi mukin reunasta ja kiehnäsi sen jälkeen Marian kainaloon. Makea marjamehu toi hänen mieleensä paljon muistoja, eikä Enni voinut kuin nauttia hetkestä sekä siitä, että sai jakaa sen Marian kanssa.

bannu © FractaAnima ♥

I push my fingers into my eyes
it's the only thing that slowly stops the ache

Beelsebutt

  • old but not obsolete
  • ***
  • Viestejä: 4 421
  • home is where you hang your enemy's head
Vs: Keijukaisia katolla, S
« Vastaus #1 : 31.12.2017 16:26:01 »
Nawww, minulle ihanaa söpöä fluffista femmeilyä, sydämeni halkeaa <333 MinunminunMINUNMInunminun-minuNMINUNMInun \o/

Lainaus
jostain hänen mielensä perukoilta nousi lapsellinen mieliteko painaa kieli vasten kylmää teräspintaa
Hihihiiiiii, awsii, muistan vieläkin miltä tuntui repiä kieltä irti jäätyneestä ovenkahvasta xD ofc sitä piti kokeilla vaikka kuinka tiesi. Olihan siinä niin nättejä pakkaskukkiakin <3

Samaistuin välittömästi Mariaan tässä:

Lainaus
Maria kohautti kevyesti olkiaan. Eleestä Enni tiesi, ettei Maria ollut miettinyt asiaa sen enempää – toiselle oli vain tullut halu nähdä katolla ja tämä oli toteuttanut sen.
Oisitko uskonut :P

Vöeee, kun oli herttainen <3 Tiäks just sillä tavalla oivasti kutkuttava, että varmasti jossain vaiheessa törmäilen kronologisesti taaksepäin ja tsekkaan, että mitä kaikkea keijusiivet tarkoittaa ja ehkä ruusunmarjateelläkin on joku merkitys :D mut kuitenkin silleen itsenäinen, että ficistä nauttii, vaikkei tiedä näistä kahdesta mitään!

Pakkasilma piipersi iholla, mutta siltikin, oi, siltikin katolla kirkkaiden tähtien alla on hyvä olla, varsinkin kun on joku siinä vieressä lämmittämässä <3


Kiitoskiitoskiitos, niinku isosti kiitos tästä, aivan valtavan ihana ylläri näin vuoden valuessa kohti loppuaan <3333 ja pus! <3



// Niin se vielä, että hetkisen aikaa mietin itsekseni, kun siivistä puhuttiin, että oliko tää fantsua vai ihan normielämää, mut se ei ainakaan käynyt ilmi tän ficletin puitteissa! Jotenkin jäi nyt kaihertamaa, että minne Ennillä olikaan ikävä >: ) mutta niin! Kuten sanoin, hienosti herätti ajatuksia! ;D
Beelsebuttin laari

Jos haluat kommentoida tekstejäni, jätäthän vain positiivista palautetta. Jos ei ole positiivista sanottavaa tekstistäni, ethän kommentoi lainkaan! Jos haluan rakentavaa palautetta, haen sitä hyviltä ystäviltäni joiden kirjoitustaitoihin luotan.

Avaruuspiraatti

  • lurjus
  • ***
  • Viestejä: 479
Vs: Keijukaisia katolla, S
« Vastaus #2 : 01.01.2018 11:55:34 »
Oi, miten suloinen <3 Tähtitaivaan katselu katolla lämpöisen mehujuoman ja kainalon kera kuulostaa oivalta! Ja vaikka tässä aika kylmissä tunnelmissa oltiin tuon pakkasen puolesta, niin itselleni jäi kyllä mukava lämmin hehku tästä ^.^ Kiitoksia, tämä sopi minulle hyvin pehmoiseksi aamuteen lisukkeeksi <3


What you are right now is already enough.

Neiti Syksy

  • Korpinkynsi
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 1 214
  • "Snadaff unmuh! Radamsa!"
Vs: Keijukaisia katolla, S
« Vastaus #3 : 02.01.2018 17:37:38 »
Ooii! <3 Enni/Mariaa! En kauhuksenikaan muista, kommentoinko sitä edellistä, mutta oi että kun tämä tytöt ovat yksiä suosikkejani (vai yksijä, yksejä?? mihin kielikorvani on kadonnut :<). Tykkään niin kamalasti fluffisesta femmestä että ei tosikaan.

Mitä tästä edes osaan sanoa! Muuta kuin että tulin todella hyvälle mielelle eikä surusta enää niin paljoa, että olen yksin kotona. Koska minullakin sattuu olemaan kaappini kätköissä ruusunmarjateetä, joten voin kohta keittää kupin sitä ja fiilistellä! Kissani kiehnää kainaloon ja niin edelleen. Tuo pakkanen nipistelevyys oli myös ihanasti kuvattu ja kun sitä oli pidemminkin kuin vain sen yhden lauseen verran. Rakastan talvea ja se on suosikkivuodenaikani ihan heittämällä (ja kyllä, Neiti Syksy kuulostaa paremmalta kuin Neiti Talvi - tai kuulosti, nyt tuntuisi identiteettikriisiltä vaihtaa se mutta mistäs sitä ikinä tietää). Minä haluaisin niin lukea lisää Mariasta ja Ennistä. Lisää taustatarinaa, lisää pehmoisia kohtauksia. Ei kun hetkinen, unohdetaas tuo. Muistin juuri, että näistähän tytöistä on vaikka ja mitä! Ehkä niissä muissa minulla pelaa tämä kommentointi jouhevammin ja saan muutakin sisältöä kuin "aaws olipa söpöä, ihanaa, tykkään!!".

Kiitos - pus :-*

- Syksy

LillaMyy

  • ekoterroristi
  • ***
  • Viestejä: 3 305
  • "Oot pönttö :D <3" "ja ylpeä siitä! :D"
Vs: Keijukaisia katolla, S
« Vastaus #4 : 22.09.2018 18:45:38 »
Minulle huomautettiin, että tämäkin oli jäänyt kommentoimatta, joten saat nyt sitten kolmannen putkeen. :D Ei tämä kyllä minua haittaa, Enni/Maria-putki on ihan kiva, kunhan nyt jatkossa muistaisin sitten taas kommentoida ajoissa... :D (One can dream, right?)

Olen lukenut tämän noin sata kertaa, mutta ilmeisesti olen ollut uuno ja jättänyt kommentoimatta. >: Jotenkin muistan joskus jopa aloittaneeni kommentin, mutta ilmeisesti en sitten ikinä lähettänyt sitä syystä tai toisesta. Ah, Enni on ihana, kun tekee mieli painaa kieli tikkaita vasten! :D Niin munkin tekee aina pakkasella mieli jostain kumman syystä! :D Kaikesta tässä huomaa ihan oikeasti, että nämä kaksi tuntee toisensa tosi hyvin ja on tunteneet jo kauan aikaa. Ihan superihanaa on tuo, että Enni saa käydä Marian kotona kylässä, vaikkei enää asukaan naapurissa, ja kuinka Marian ihan vain tekee jostain syystä mieli nähdä katolla, joten sitten nähdään katolla, vaikka se onkin vähän päätöntä. :D

Ruusunmarjateekin oli keijukaisten teejuhlista! Ja aivan älyttömän parasta oli, että Maria totesi sen pikkuvanhasti, kun siitäkin tulee mieleen pikkulapset ja wääää! <3

Olen nyt niin sydämenkuvat silmissä, ettei taas irtoa tämän enempää, mutta minä kiitän ja kumarran nyt tästä Enni/Maria-putkesta ja toivon paljon lisää tarinoita näistä kahdesta! <3

"Durin's folk do not flee from a fight."
ava & banneri © Ansa