Kirjoittaja Aihe: Haaveita silmukoissa, rakkautta puikoilla [ S, slice of life, Molly ]  (Luettu 2524 kertaa)

rimpsessakerpeera

  • ***
  • Viestejä: 1 240
  • porngoddess since 2005
Otsikko: Haaveita silmukoissa, rakkautta puikoilla
Kirjoittaja: kukapa muukaan kuin itse rimpsessa
Oikolukija: Chuuko <3
Ikäraja: S
Tyylilaji: slice of life
Vastuuvapautus: J. K. Rowling omistaa hahmot, minä vaan vähän leikin.
Haasteet: Joulukalenterin 2017 luukku 8. Teelusikan tunneskaala-haasteeseen tunteella haaveellisuus. Immuniteettiä etsimässä, haaste löytyy lopusta.

K/H: Vielä on hyvin aikaa valmistella joululahjoja! Tämän myötä haluan toivottaa kaikille finiläisille oikein ihanaa ja rentouttavaa joulunodotusta<33



Haaveita silmukoissa, rakkautta puikoilla

Kolme sinistä, langankiepautus, kolme sinistä, kaksi mustaa, kolme keltaista, yksi musta.

Molly oli rakastanut neulomista siitä saakka, kun oli ensi kertaa saanut puikot kätensä. Tietenkään hän ei ollut heti ymmärtänyt, kuinka ihmeessä lankaa piti kieputella ja koukkailla, jotta siitä olisi saanut aikaiseksi yhtikäs mitään. Sitkeä harjoittelu ja periksiantamattomuus olivat pian tuottaneet tulosta ja hänen ensimmäinen mestariteoksensa oli ollut itsekseen pystyssä pysyvä sukka, joka olisi ehkä mahtunut korkeintaan menninkäiselle. Sittemmin hänen käsialansa oli kehittynyt ja hän oli onnistunut luomaan käyttökelpoisiakin neuleita, antaen niitä lahjaksi kaikille rakkailleen.

Langankiepautus, kuusitoista punaista, ylivetokavennus punaisella, kolme punaista.

Tietenkin Molly olisi päässyt helpommalla, kun olisi vain taikonut neuleensa valmiiksi, mutta siitä puuttui se jokin. Puikkojen kilkatus ja metallinen tuntu käsissä pehmeän langan juostessa sormien välistä oli hänelle kuin terapiaa. Neuloessa oli aikaa ajatella, olla vain itsekseen omassa rauhassa. Lupa unohtaa hetkiseksi hektinen arjen pyörittäminen. Oli vain taustalla hiljaa soiva radio, kilisevät puikot ja kaikki salaisimmat haaveet.

Työn kääntö, kolme punaista, kolmen silmukan purkaminen, kaksikymmentä nurjaa silmukkaa punaisella.

Molly uskoi kaikkien ajatustensa, haaveidensa ja rakkautensa valuvan puikkoja pitkin valmiiseen neuleeseen ja siirtyvän neuleen saajalle lahjan mukana. Ennen lapsia hän oli haaveillut neuloessaan lapsikatraasta, raskaana ollessaan kuvitellut millainen lapsi sillä kertaa saapuisi perheeseen. Nyt kun lastentekovuodet olivat jo jääneet kauas taa hän oli alkanut vaivihkaa haaveilla isovanhemmuudesta. Billin jumpperia neuloessaan hän elätteli toiveita välien paranemisesta tulevaan miniäänsä. Vaikka hänen tekikin mieli, hän ei uskaltanut neuloa joulujumpperia Fleurille toivottaakseen tämän tervetulleeksi perheeseen. Hän pelkäsi Fleurin olevan liian hienostunut osatakseen arvostaa hänen hyvää tarkoitustaan.

Langankiepautus, yksi musta, kolme keltaista, kaksi mustaa, kolme sinistä.

Keveät askeleet keskeyttivät Mollyn laskemisen saaden silmukan putoamaan. Hän nosti katseensa työstä nähdäkseen Fleurin seisovan epävarmana oven suussa.
"Bill meni tekemään lumitöitä Arthurin kanssa", Molly sanoi silmukan poimien ja jatkoi neulomistaan.
"Minä oikeastaan etsin sinua." Koko työ melkein putosi käsistä Mollyn yllättyessä.
"Kuinka voin auttaa?" hän kysyi, jättäen tarkoituksella pois mahdollisesti kiusallisen hellittelymuodon, jota hän useimmiten käytti läheisiään puhutellessaan.
"Minä... tuota..." Fleur takelteli sanoissaan. Molly taisteli vaistojaan vastaan ja yritti olla katsomatta nuorta naista äidillisen lempeästi odottaessaan tämän saavan asiansa sanotuksi.
"Voisitko opettaa minutkin neulomaan", Fleur lopulta puuskahti yhteen hengenvetoon Mollyn puikkoja piteleviin käsiin tuijottaen.
"Billin vuoksi. 'än niin arvostaa sinun neuleitasi ja 'aluaisin myös osata tehdä 'änelle jotakin." Fleur nosti ujostellen katseensa Mollyn onnellisen hymyn valaisemiin kasvoihin.
"Tottahan toki, kultaseni", Molly vastasi taputtaen sohvaa vieressään.
"Istuhan alas, niin etsitään sinullekin puikot."

Kenties Fleurinkin oli jo aika saada oma jumpperinsa, lapsenlapsihaaveilla höystettynä.



Immuniteettiä etsimässä
1. Ikäraja: S
2. Tyylilaji: Slice of Life
3. Pakolliset sanat: jumpperi, radio, miniä.
4. Yhden lauseen tarinaidea: Molly rakastaa neulomista, koska silloin saa ajatella.
5. Fandom: HP
6. Paritus/hahmotoive: Molly Weasley
7. Satunnainen mutaatio: Molly opettaa Fleuria neulomaan.
"hämmentävä pinkki asia, josta paljastuu
lisää kun tuijottaa"

Rowena

  • ***
  • Viestejä: 1 017
Ihanaa, että tartuit haasteeseeni! Tästä tuli tosi kiva, just sellainen teksti, jota on mukava lukea sohvalla viltin alla ja pipareita syöden :). Lienee turha edes mainita, että rakastan neulomista ja tässä tekstissä tykkäsin eniten just neulomisen kuvailusta. Tavoitan Mollyn onnen ja rauhan puikkojen ääressä ihan täysin! Mäkin mietin neuloessani, että ne hyvät ajatukset, joita lahjansaajasta neuloessani aattelen, siirtyvät siihen työhön.

Molly on tässä muutenkin kuvattu varsin kivasti ja tarkkanäköisesti! Pidin erityisesti siitä, että hän tietoisesti jättää hellyttelymuodon pois Fleurille puhuessaan, koska Fleur luultavasti kiusaantuisi siitä, mutta nimittää häntä kultasekseen kuitenkin sen jälkeen, kun miniä on ilmaissut tahtonsa oppia neulomaan. Ihana Molly!

Kiitos tästä! Toivottavasti sulla oli hyvä joulu!

« Viimeksi muokattu: 05.01.2018 13:04:40 kirjoittanut Rowena »

Beelsebutt

  • old but not obsolete
  • ***
  • Viestejä: 4 630
Oon niin varma, että kommentoin tätä jo! Tosin mulla silloin kerran katosi yks tiedosto jonne olin aloitellut kommenttia, joten ehkä tää ficci oli silloin käsittelyssä O.o

Mutta joo! Tykkään tästä neulomisen aikana tapahtuvasta ajatuskulusta, kuinka käsien askarrellessa tuttuja kuvioita, aivot saavat rauhassa seuloa tapahtumia ja ihmisiä ja ja ja ja kaikkea! Ja ihkua, että sitten Fleur tuli vastaan tuon verran ja halusi tulla mukaan perheeseen - ja mikäs sen mukavampaa kuin yhteinen harrastus anopin ja miniän välillä <3

Jei, tää on leppoisan lempeä ficceröinen, kiitos rimpsessa <3
Beelsebuttin laari
sometimes my brain doesn't work so brain

Fiorella

  • ***
  • Viestejä: 5 724
  • Hyvän tuulen kotisatama
    • https://archiveofourown.org/users/Fiorelle
Tosi pehmoisen suloinen ficci, kuin lämmin upottava neulepusero jo itsessään. :) Jäipä tästä hyvälle tuulelle.

Minusta on oikeastaan aika ihme, että Mollyn neulomisesta on kirjoitettu niin vähän, kun hänen tekemiinsä neuleisiin kuitenkin viitataan niinkin usein kirjoissa. ;) Hyvä, että paikkasit tämän selkeän puutteen!

Mitäpä tästä muuta sanoisi, tällainen täsmäficcihän tämä on. Osui ja upposi. :)

I´m kind and caring Hufflepuff!
~ Iltakävelylle Fiorellan ficcitarhaan? ~

LillaMyy

  • ekoterroristi
  • ***
  • Viestejä: 3 645
  • "Oot pönttö :D <3" "ja ylpeä siitä! :D"
    • Sulkakynän rapinaa
Tervehdyksiä Vaihdokkaista! (:

Hih, jotenkin tästä koko ajatuksesta Mollysta neulomassa tulee ihan elävästi sinä mieleen. :D En tiedä miksi, mutta ehkä se liittyy vahvasti siihen, että sinäkin tykkäät neuloa tosi paljon ja olet Mollyn tapaan äiti, vaikkakin lapsia on huomattavasti vähemmän. :D

Tui tui! :D Tässä on jotenkin tosi kiva rakenne, kun tuolla on väleissä noita Mollyn ajatuksia, kun hän muistuttelee itselleen, että mitenkäs tätä nyt oikein neulotaankaan ja se tekee tästä myös noin triljoona kertaa realistisemman kuin pelkkä neulomisen kuvaaminen, koska uskallan väittää, että valtaosa tavallisista ihmisistä laskee niitä silmukoita päässään samalla, kun neuloo. :D Jos ei muuten, niin sitten ihan vaan varmuuden vuoksi, ettei vaan tarvi sitten purkaa, kun meni pieleen. :D

Tämä on muutenkin tosi kiva, kun tästä huokuu just sellainen mollyinen tunnelma, kun siellä on sitä sinnikkyyttä, periaatteellisuutta, lämpöä ja tietynlaista Fleurista 'piittaamattomuutta' (vähän turhan voimakas sana, mutta tuli oikosulku, enkä keksinyt parempaakaan). Etenkin tuossa lopussa, kun Fleur pyytääkin Mollya opettamaan itseään neulomaan, ja sitten Molly päättää neuloa Fleurillekin oman jumpperin! Kuvastaa hienosti Mollyn ajatusta rakkaudesta toisten lämmittämisenä! <3

Kiitoksia tästä, minä tykkäsin tästä oikein paljon! (:

"Durin's folk do not flee from a fight."
ava & banneri © Ingrid

pilami

  • ***
  • Viestejä: 152
  • Puuskupuh
Olipa tämä hyväntuulinen ja erinomaisesti canoniin istuva pikku ficci. Pidin erityisesti ficin nimestä, joka on paitsi nätti myös oikein osuva.

On mukavaa, miten jokin neulomisen kaltainen arkinen asia yhdistää kahta niinkin erilaista hahmoa kuin Molly ja Fleur. Eikä kyse pohjimmiltaan taida ollakaan vain neulomisesta, vaan rakkaimmistaan välittämisestä.

rimpsessakerpeera

  • ***
  • Viestejä: 1 240
  • porngoddess since 2005
Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, olen kaikki kommenttinne lukenut ne saadessani ja ilahtunut niistä, olen vain äärettömän laiska vastaamaan saman tien ja sitten unohdan.

Rowena:
Itsekin rakastan neulomista ja Mollya, joten tuo muinainen haaste oli kyllä minulle juuri passeli ja oikein kutsui kirjoittamaan. Neulominen on kyllä sellaista mielenrauhaa itsellenikin, joten yritin tuoda sitä fiilistä tähänkin mukaan ja ihana kuulla, että onnistuin sen välittämään. Kiitos kommentista!<3

Bbuttis:
Ajattelin, että Fleur päätti hyödyntää (hyvää ajatellen tottakai!) anoppinsa rakkautta lähentyäkseen tämän kanssa. Ja mikäs sitä olisi mukavampaa yhdessä tekemistä. Kiitos kommentista!<3

Fiorella:
"Tosi pehmoisen suloinen ficci, kuin lämmin upottava neulepusero jo itsessään." Itse jäin hyvälle tuulelle tästä ihanasta lausahduksesta kommentissasi. Kiitos!<3

LillaMyy:
Onneksi ei ole ihan Weasleyn veroista Mini!rimps katrasta :'D Mutta kyllä väittäisin itsekin, että hyvin monet laskevat päässään neuloessaan, itse ainakin teen sitä jatkuvasti. Siinä on myös jotakin rauhoittavaa, kun saa keskitettyä ajatuksensa vain siihen mitä tekee käsillä. Kiitos kommentista!<3

pilami:
Ihana kuulla, että pidit otsikosta, ne ovat itselleni aina sellainen kompastuskivi. Tästä pidän itsekin erityisen paljon. Kiitos kommentista!<3
"hämmentävä pinkki asia, josta paljastuu
lisää kun tuijottaa"

Kaarne

  • Unenkutoja
  • ***
  • Viestejä: 9 356
  • Lunnikuningatar
Jaa kappas, tämäkin on jäänyt minulta kommentoimatta, vaikka olen lukenut ainakin kahdesti. No, nyt!

Minusta on aina ihanaa lukea tekstejä Mollystä ja tietenkin neulominen sopii hänelle erityisesti. Ylipäätään neulominen on sellainen rauhoittava ja ihana aihe, josta voisin lukea vaikka kuinka monta tekstiä, ja koska sulla on taito kirjoittaa asioista jotenkin sellaisella ihastuttavalla, aidolla tavalla, tykkään tästä erityisen paljon. :) Molly tuntuu omalta itseltään ja hän vaikuttaa tässä sellaiselta anopilta, jollaista itsekin toivoisin. Pidän siitä, että Mollyn ennakkoluulotkin on huomioitu, mutta sitten heti Fleurin pyytäessä hän on kuitenkin valmis auttamaan, ja varmasti molemmat oppivat toisistaan paljon lisää siinä neulomisen ohessa.

Kursiivi rytmitti tätä tekstiä hienosti ja pidin siitä, miten sen kautta neulominen tavallaan kutoutui itsekin osaksi tekstiä.

Tämä oli todella ihana teksti, kiitos! ♥


someone i loved once gave me a box of darkness.
it took me years to understand that this, too, was a gift.

rimpsessakerpeera

  • ***
  • Viestejä: 1 240
  • porngoddess since 2005
Kaarne:
Käsityöt kyllä yhdistävät ihmisiä ja niillä on niin uskomattoman moninainen merkitys ja on ihanaa, miten niinkin kamala asia kuin korona on saanut ihmiset löytämään taas käsitöiden ihanuuden. Lukisin itsekin mieluusti kyllä käsityöaiheisia tekstejä, ehkä pitäisi kaivella löytyykö sellaisia jossain välissä. Kiitoksia ihanasta kommentistasi<3 (johon vastasin kerrankin samana päivänä, enkä kolme vuotta myöhemmin!!)
"hämmentävä pinkki asia, josta paljastuu
lisää kun tuijottaa"