Nimi: Ne vitun unelmat
Kirjoittaja: Milja
Päähenkilö: nimeämätön naishenkilö
Tyylilaji: vittuuntunut angst
Ikäraja: K11
Varoitukset: eipä muuta, kuin turhan runsas kiroilu
A/N: Täähän on siis aidon vitutuksen vallassa kirjoitettu, niinpä sen varmaankin myös huomaa
~~
Sanotaan, että unelmat tekevät ihmisen ja jokaisella kuuluu olla unelmia, joita tavoitella ja ikinä ei saisi luovuttaa niiden suhteen, sillä elämä antaa loppuen lopuksi enemmän kuin ottaa ja -
Joo ja vitut. Jos aloitetaan siitä, että mitä vittua pitää tehdä, jos ei ole realistisia unelmia. Psykologini tenttasi ja tenttasi ja kysyi, missä näen itseni tulevaisuudessa. Ehkä se helpottaisi kysymykseen vastaamista. Joo ja vitut auttoi, ainakaan mun tapauksessani. Lapsuuteni haaveet avaruuskapteenin, keijuprinsessan, aikamatkustajan tai salaisen agentin töistä eivät taida kelvata, sillä oikea elämä on niin pirun tylsää.
Joku ehdotti kirjailijaa, nähtävästi kun tätä mielikuvitusta on. Ohjaaja? Käsikirjoittaja? Anna luovuutesi kukkia, sehän on lahja eikä suinkaan kirous, joka pilaa koko vitun elämän. Joo siis haistakaa vittu paska. Miks helvetissä mä haluaisin antaa mielikuvitushahmoille kivan elämän, itseni rapistuessa jossakin helvetin kellarissa?
Annan sulle nyt vähän niin kuin kotitehtäväksi kirjoittaa paperille unelmia, se vitun psyka päätti. Se hetki sai mut kyllä päättelemään, että lopetan nää käynnit kokonaan. Voi vittu nyt. Mitä helvettiä se saatanan ärsyttävä muija odotti mun vastaavan? Uskollinen aviomies, kolme lasta, hyvä työ ja omakotitalo? Tylsä aviomies, kiljuvia kakaroita, pinnallinen työ ja kädet täynnä hommia? Voi jumalauta, sehän ois täydellinen maanpäällinen helvetti.
Ai oot seikkailunhaluisempi? Miten olisi vuorikiipeily? Eräretkeily? Ai millä vitun rahalla, en mä kuitenkaan mikään rikas ole, kunnosta ja innosta sellaiseen puhumattakaan. Ei sillä että mulla olis siis lapsia vastaan mitään. Onhan se miltein houkuttelevaa, että jotakin kohtaan tuntisi aitoa rakkautta ja joku rakastaisi ehdoitta, mutta se on niin vitun tylsää ja niin samanlaista kuin kaikki eikä mikään.
Kerro suurimmat haaveesi. Ikuinen nuoruus, kauneus, jokin oikeasti tärkeä merkitys elämälle, ehkä jokin mies, johon rakastuisin ensisilmäyksellä, jonka kasvot olisivat kuin valkoista marmoria, silmissä vuosien kokemus ja vaaleat hiukset kehystäisivät kasvoja kuin raamit taideteosta, se rakastaisi ehdoitta, eikä olisi samanlainen kuin kaikki muut ja -
Joo vitut, meen kattoo vaikka Twilightiä. Jasper on vitun kuuma ja voisin olla vaikka Alice, sekin oli ihmiselämässään muiden mielestä hullu ja ne on sentään rakastanut toisiaan monta vuosikymmentä, pelastaen toinen toisensa, ja sitä omaa pelastajaa, puuttuvaa puoliskoa, sielunkumppania odotellessa on parempi olla jotain unelmoitavaa, vaikka tuskin se psykologi ihan tätä tarkoitti.
