Kirjoittaja Aihe: Takertua maailman kauneuteen (S, Ginny/Luna, puolitoistaraapale)  (Luettu 2618 kertaa)

Isfet

  • Kaamoskirjuri
  • ***
  • Viestejä: 1 396
  • kuppi teetä kaipaukseen
Nimi: Takertua maailman kauneuteen
Kirjoittaja: Isfet
Ikäraja: S
Genre: fluffydraamaa, pikkiriikinen rivien välistä luettava angst
Hahmot/Paritus: Ginny/Luna
Yhteenveto: Kun Luna kuulee kivusta ja surusta, hän tarttuu siveltimeen ja maalaa kauniita asioita, taiteeksikin sitä kutsutaan.
Vastuunvapautus: J.K. Rowling omistaa luomansa maailman hahmoineen, en yritä tavoitella kunniaa

A/N: Tämä teksti syntyi lainaushaasteen inspiroimana, odotti pitkää tiedostojen sokkeloissa, ennen kuin totesin, että kyllä tämän ehkä kehtaa näyttää.

"Jokaisena päivänä pitäisi kuulla vähintään yksi kaunis laulu, lukea hyvä runo, nähdä jokin oivallinen maalaus ja jos mahdollista, puhua muutamia järkeviä sanoja."
— Goethe

150 sanaa


Luna tahtoo kokea paljon. Hän on väsymättömän kiinnostunut ympäröivistä asioista, pienistä ja suurista. Ginny näkee Lunan katseen vaeltelevan paikkoihin jotka näkyvät ainoastaan hänelle, maailmoihin joihin punapäällä ei ole asiaa. Luna on uneksuja joka kulkee pilviä pitkin, kun taas Ginnyn jalkapohjat ovat saven ja ruohon täplittämät.
 
Luna on taiteellinen sielu, joka tahtoo nähdä maailman kauneuden. Tämä hehkuu lämmintä valoa ympärilleen, hymyilee kaikille ja sanoo jotain suloista. Luna lukee runoja ja filosofiaa, tutkii luontoa ja hyräilee hiljaa itsekseen. Ginny pelkää joskus kadottavansa ystävänsä, kuin tämä voisi haihtua pois yhdestä liian voimakkaasta henkäisystä. Vaikka eihän Luna minnekään katoa, hän on paljon vahvempi kuin miltä päällepäin näyttää.

Kun Luna kuulee kivusta ja surusta, hän tarttuu siveltimeen ja maalaa kauniita asioita, taiteeksikin sitä kutsutaan. Hän turvautuu hetkeen, takertuu tiukasti kiinni ajatusmaailmaansa ja siihen, minkä vuoksi todella kannattaa elää.

Ehkä siksi hän hymyilee Ginnylle ja painaa huulensa keveinä hänen huulilleen. Estääkseen synkkämielisyyteen taipuvan Ginnyn otetta lipsumasta.
ja mä uskon ihmeisiin
tai ainaki sanon niin
olihan joskus tääl
lentävii dinosauruksii

Lunalotta

  • Valon ja ilon tuoja
  • ***
  • Viestejä: 1 064
  • Kuinka mielettömäksi kaipuu kasvaa nopeesti
    • Smaragdien säihke
Oi, mikset sanonut että julkaisit tämän :3 Mutta tuo vertaus on niin ihana; minun Ginnyni ja Lunani ovat juuri tuollaisia, ja siks ne sopii niin hyvin toisilleen! <3 Mä oon tänään ollut harvinaisen huono kommentoija, mutta sanoit taannoin että mun kommentit ilahduttaa aina, niin se ei varmaan haittaa! :-*
Ex-SparklingAngel
Tupani on Puuskupuh
Kaakao ja suklaa ovat lähellä sydäntä <3
Laittakaa ihmeessä yksityisviestiä jos haluatte jutella tai tutustua, ilahdun suuresti :)

listaus

Avasta kunniat Fractalle <3

Isfet

  • Kaamoskirjuri
  • ***
  • Viestejä: 1 396
  • kuppi teetä kaipaukseen
Kiitos, Lunalotta! Tietysti kaikki kommentit ilahduttaa aina, olivat ne millaisia tahansa! Kivaa jos pidit neljännestä virkkeestä, se on omakin lempikohtani :>
ja mä uskon ihmeisiin
tai ainaki sanon niin
olihan joskus tääl
lentävii dinosauruksii

Vuorna

  • tahdonalainen
  • ***
  • Viestejä: 932
Iltaa! Ginny/Lunaa ei voi koskaan lukea liikaa, ja puolitoistaraapale on mittana just täydellinen iltapala. Myös tuo Goethen lainaus oli hurjan mielenkiintoinen ja heti sen luettuani kiinnostuin siitä, miten saat sen sovitettua tälle paritukselle. As it turns out, todella hienosti!

Mä pidin siitä, miten tämä oli tavallaan pienehkö henkilökuvaus Lunasta, ehkäpä juuri Ginnyn näkökulmasta. Tässä myös korostui todella hienosti Lunan ja Ginnyn tietynlainen erilaisuus juurikin tuon neljännen virkkeen myötä. Mun mielessä se menee myös just niin, Luna on unelmoiva haaveilija, ja Ginny sitten taas realistisempi ja ehkä myös pessimistisempi kuin Luna. Lunan optimismi näkyi tässä erinomaisesti, kuten myös hänen tavallaan omalaatuinen tapansa suhtautua asioihin. Vaikkei tässä Ginnyyn keskityttykään, heidän eronsa tulivat tässä hyvin esille ja samalla myös se, miksi he täydentävät toisiaan.

Lainaus
Vaikka eihän Luna minnekään katoa, hän on paljon vahvempi kuin miltä päällepäin näyttää.
Ihastuttava kuvaus Lunasta! Hänestä tosiaan jää välillä semmoinen vähän häilyvä kuva, ikään kuin hän voisi vaan kadota yhdestä henkäyksestä, kuten Ginnykin toteaa aiemmin. Mutta se pitää myös paikkansa, että Luna on todella vahva ihminen – se käy selville viimeistään Kuoleman varjeluksissa.

Tämä oli vallan ihana teksti, samaan aikaan upea kuvaus Lunasta mutta myös hänen ja Ginnyn suhteesta, vaikka siinä ei mentykään yksityiskohtiin. Lyhyydestään huolimatta tässä ehdittiin kyllä sanoa paljon, tykkäsin myös hurjasti sun tässä käyttämästä kielestä. Ajatus Lunasta purkamassa tunteitaan maalaamalla on erittäin osuva, siitäkin pidin. Kiitos paljon tämän tekstin kirjoittamisesta, se ilahdutti mua suuresti!
i'm planning to build a whole new beautiful life here. one where, in my own small way, i can make the world a better place.

Isfet

  • Kaamoskirjuri
  • ***
  • Viestejä: 1 396
  • kuppi teetä kaipaukseen
Kiitos kommentistasi Vuorna! Minulle tyypillisesti vastaaminen on unohtunut, mutta yritän parantaa tapani  ::)

Olen kyllä samaa mieltä, raapaleet ovat kivoja ja näin alle kahdensadan sanan mittaisina varsinkin. Hauskaa kuulla että pidit myös sisällöstä, itselleni tämä pikkuteksti oli jo painunut unohduksiin. Ginny/Luna dynamiikka on kyllä loputtoman kiehtova, ja yhä minua lämmittää miten pidit hahmokuvauksia realistisen tuntuisina. Kiitos!
ja mä uskon ihmeisiin
tai ainaki sanon niin
olihan joskus tääl
lentävii dinosauruksii