Game of Thrones: Kuumaa, Jaime/Cersei lapsena, kuume, K-11

[Tuittu]

Ficin nimi: Kuumaa
Kirjoittaja: Tuittu
Fandom: Game of Thrones (ei spoilaa)
Ikäraja: K-11
Paritus: Jaime/Cersei
Varoitukset: insesti, lapset tekevät seksuaalisia juttuja
Haasteet: Teelusikan tunneskaala (ahdistus), One True Something 20 #2

A/N: Kuulemma rakkaus on tärkeintä, kunhan ei rakastu lapseen tai sisarukseen… vaan jostain syystä toisten hyväksymättömyys tekee asioista vain kiehtovampia. Lasten ikä on tarkoituksella jätetty avoimeksi, joten sen voi mielessään kuvitella siten miten hyvältä tuntuu.
(Samaistun Cerseihin, joten tuntui luontevalta heijastaa omia tunteitani häneen. Hahmot vaan piti taannuttaa lapsiksi, sillä aikuisina Cersei on kasvanut niin itsenäiseksi ja Jaime niin täydelliseksi, ettei tämä toimisi.)



Cersei näki, että hänen veljensä oli kipeä. Jaime yritti kyllä pysyä mukana leikissä, mutta hän oli surkea esittämään. Cerseitä ärsytti. Hän oli sanonut Jaimelle, että näin kävisi, kun tämä oli piiloutunut ojaan heidän leikkiessään metsässä edellisenä päivänä. Miksi Jaime ei koskaan kuunnellut häntä? Cersei mietti levottomana, mitä hänen pitäisi tehdä. Hän päätti viedä Jaimen sisään ennen kuin muut huomaisivat. Hän otti veljeään kädestä ja veti mukaansa, mutta mestari Volarik tuli heitä vastaan ovella. Mestarin harhauttaminen ei tietenkään onnistunut. Volarik veti Jaimen sivummalle ja kokeili tämän otsaa.
"Sinulla on kuumetta, sinun pitäisi olla vuoteessa", hän sanoi ja lähti taluttamaan Jaimea tämän huoneeseen.
Ennen kuin Cersei ehti sanoa sanaakaan, hänet oli jätetty siihen yksin seisomaan. Hän istahti lattialle osaamatta tehdä mitään. Siinä hän istui tuijottaen tyhjyyteen, kunnes hänen olonsa tuli niin levottomaksi, ettei hän pystynyt enää olemaan paikoillaan. Hän nousi ja käveli päämäärättömästi pitkin linnaa toivoen, ettei törmäisi keneenkään. Hän yritti olla ajattelematta Jaimea, mutta silti hän tunsi sen koko ajan: ahdistuksena rinnassa, ärtymyksenä päässä.

Cersei tuli Jaimen ovelle. Hän hengitti syvään ja avasi oven. Jaime oli sängyssä mutta hereillä ja kääntyi katsomaan Cerseitä tämän tullessa sisään. Mestari Volarik oli yhä paikalla ja seisoi ikkunan ääressä katselemassa aaltoilevaa merta.
Cersei katsoi Jaimeen epätoivoisesti. "Jaimee, leiki minun kanssani", hän kerjäsi veljensä huomiota.
Mestari Volarik kääntyi katsomaan Cerseitä. "Jaime ei voi tulla, hän on sairas", hän huomautti.
"Älä määräile häntä! Sitä paitsi se on hänen omaa syytään! Mitäs möngit siellä ojassa, Jaime!" Cersei kivahti ja juoksi huoneeseensa ovet paukkuen. Hän vihasi Volarikia ja hän vihasi Jaimea. Viha ei tuntunut mahtuvan hänen sisäänsä. Hän ei pystynyt hengittämään kunnolla ja hänen teki mieli huutaa, mutta hän ei halunnut kenenkään kuulevan. Hänen rintaansa puristi ja hänen sydämensä hakkasi. Lopulta katkonainen hengitys muuttui nyyhkytykseksi ja hän purskahti itkuun.

Cersein ovelle koputettiin.
"Päivällinen on katettu", palvelustyttö ilmoitti.
"Tuleeko Jaime?" Cersei kysyi avaamatta ovea.
"Ei, hän nukkuu", palvelustyttö vastasi.
"Sitten en minäkään tule", Cersei tiuskaisi ja heittäytyi sängylleen. Hän painoi kasvonsa tyynyihin ja teeskenteli, ettei kuullut koputuksia ja huhuiluja ovellaan. Cersei toivoi, että hänet jätettäisiin rauhaan, hän ei halunnut nähdä ketään heistä nyt. Hän hautasi päänsä syvemmälle tyynyihin tukahduttaakseen kehossaan risteilevät tunteet, mutta kuuli oman sydämensä iskut korvissaan aina vain kovempaa. Häntä suututti niin että itketti, ahdisti niin että oksetti, eikä hän osannut edes sanoa, miksi hänestä tuntui siltä.

Cersei yritti nukkua, mutta hän ei pystynyt. Kun hän oli varma, että muut olivat menneet nukkumaan, hän hiipi Jaimen huoneeseen, niin kuin heillä usein oli tapana. Kuu valaisi Jaimen huonetta ikkunasta. Jaime nukkui, mutta heräsi, kun Cersei kömpi hänen peittonsa alle. Peiton alla oli lämmin ja Jaime tuntui kuumalta. Cersei painautui Jaimen rintaa vasten ja antoi pojan kuumuuden lämmittää itseään. Jaime kietoi kätensä hänen ympärilleen. Hänelle tuli liian kuuma, mutta hän ei antanut sen haitata. Vihdoin hän pystyi hengittämään rauhallisemmin. Hän hengitti Jaimen tuoksua ja kuuli tämän sydämen sykkivän korvaansa vasten.

Cersei kääntyi makaamaan Jaimen päälle ja yritti suudella veljeään.
Jaime käänsi päätään väistäen suudelman. "Etkö pelkää, että se tarttuu?"
"En tietenkään, en ole noin säälittävä kuin sinä. Tytöt on vahvempia. Jos tarttuu, niin sittenpä saat nähdä, kuinka kuuluu käyttäytyä", Cersei sanoi halveksuvasti ja painoi sitten päättäväisesti huulensa Jaimen huulille. Jaime ei vastustellut enää, vaan vastasi suudelmaan halukkaasti. Hän raotti huuliaan päästääkseen heidän kielensä lähemmäs toisiaan. Suudelma oli niin kuuma, että Cersein päässä pyöri ja hengitys alkoi taas muuttua tiheämmäksi.
"Minulla on liian kuuma", hän voihkaisi Jaimelle. Jaime pujotti lämpimät kätensä hänen yöpaitansa alle, veti sen hänen päänsä yli ja antoi pudota lattialle. Cersei teki saman Jaimelle, ja yöpaidan alta paljastuva iho tuntui tulikuumalta Cersein käsien alla. Hän painautui veljeään vasten, ja vaikka Jaimen iho poltti häntä, se tuntui ihmeellisen houkuttelevalta.

[Karvalakkirakastaja]

Tämäpä oli tosi kiinnostava ficci. En tiedä, minkä ikäisinä itse kuvittelin lapset. Varmaan aika nuorina, mutta en liian nuorina. Molemmat hahmot on mielenkiintoisia. Cersei ehkä vähän kiinnostavampi kuin Jaime, vaikka Jaimesta ehkä pidän enemmän, mutta erityisesti näiden keskinäinen suhde on kiinnostava. Cersein voi kuvitella tosiaan vielä nuorena vähemmän itsenäiseksi ja yksinäiseksi ilman Jaimea. Kuume voisi tosiaan antaa jonkinlaisen kimmokkeen tehdä jotain. Ja Cersei on oikeassa, tytöt on kovempia.  En osaa antaa hyvää kommenttia, mutta oli kiinnostavaa lukea näistä kahdesta nuorina.

[Tuittu]

Jee, ihan mahtavaa että kommentoit! <3 Tykkäsin itse tästä ficistä, mutta pelkäsin että kukaan ei oikein tajuaisi sitä

Tämä on tosiaan vähän omasta elämästäni inspiroitunut, ahdistun kun mies on aina niin säälittävä kipeänä
Ja koska se kuitenkin makaa sängyssä, niin noh, siinä voi sitten yrittää pelastaa tilanteen...

Jaime on ihan ehdoton suosikkihahmoni, ja Cersei on minusta tosi mielenkiintoinen (aluksi pidin sitä vain ärsyttävänä pahiksena, mutta sitten tajusin jotenkin samaistuvani siihen ja nyt näen sen ihan eri tavalla). Ehdottomasti kiinnostavinta heissä on kuitenkin tietysti tämä heidän keskinäinen suhteensa.

Ei haittaa vaikka kommenttisi oli lyhyt, se ihan todella ilahdutti minua, kun minusta alkoi jo tuntua siltä, ettei kukaan edes lue ficcejäni

[Lenune]

Kommenttivaihdokkaista hei!

Gotista on tullut luettua toooodella vähän fanficcejä, mutta tuttu fandom sentään sarjan osalta.

Tykkäsin simppelistä ideasta ja Cersein näkökulmasta. Mulle jotenkin tuli Cersein käytöksen perusteella fiilikset sellaisesta (esi)teini-ikäisestä, jonka murrosikä on pikkuhiljaa alkanut: Pikkuasiat ärsyttää, tunteet menee aikalailla äärimmäisyyksiin, eikä niitä osata oikein tulkita, ja toisaalta seksuaalisuus alkaa kiinnostaa. Tai ainakin mun on vaikea kuvitella ihan lapsen päähän tuota loppua. Jaimen passiivisuus puoltaisi tätä kanssa, koska tytöillä murrosikä alkaa tyypillisesti vähän aiemmin, joten Jaime ehkä siksi oli vähän rauhallisempi.

Mutta Cersein hahmo on kyllä melkolailla sellainen kuin voisin kuvitella hänen olleen lapsena/varhaisteininä. Linnassa kasvaneelle tytölle kaksosveli on varmasti ollut jonkinlainen turva ja ehkä jopa eräänlainen pakoreitti tyypillisestä naisen maailmasta. Kuitenkin tässä näkyy hauskasti yksityiskohdissa myös se, että selkeästi Cerseitä on varoiteltu kipeäksi tulemisesta, jos menee sinne ojaan kylmettämään itsensä, kun taas ilmeisesti Jaimea poikana ei. Tai sitten Jaime vaan ei välitä, mikä toisaalta sopii hänen hahmolleen ja Cerseikin välittää vain siitä, että hän joutuu olemaan yksin, jos Jaime sairastaa, mikä taas sopii hänelle.

Ficin nimi on mukavan monitulkintainen, koska konkreettisen kuumeen lisäksi lopussa on jo viitteitä siitä, mitä näiden kahden välille aikuisena kehittyy, mihin kuume sana myös sopii.

Muuten teksti oli virheetöntä, pari Cersein repliikkiä oli sellaisia, etten tiedä osaisinko kuvitella niitä suoraan Cersein suuhun, mutta toisaalta en osaa antaa parempiakaan ehdotuksia Tämä oli hyvin erilaista, mitä normaalisti luen, mutta mielestäni istuu kaanoniin ja hahmoissa on nähtävissä samoja piirteitä kuin aikuisena sarjassa!

[Tuittu]

Kiitos kommentista <3

Ainakaan finissä ei kovin paljon GoT-ficcejä edes ole, harmillista kyllä... (Vaikkakin olen saanut hieman korjattua tilannetta Jaime/Cersein osalta )

Esiteini-ikäinen on varmaan ihan hyvin sanottu... Jaimen passiivisuus taisi tosin tässä johtua enemmän kipeydestä, ja se on sellainen juttu, jonka ensin kirjoitin tähän puolivahingossa, ja sitten minua huvitti, kuinka hyvin se vastasikin sitä tunnetta, joka minulla tästä aiheesta oli (Kerrankin onnistuin erityisemmin ajattelematta kirjoittamaan juuri sitä mitä tarkoitin.)

Sarjan perusteella ei tietysti kovin tarkasti voi sanoa, millaisia nämä hahmot lapsena olivat, mutta olen yrittänyt muodostaa niistä jonkinlaisen käsityksen itselleni... Tosin mainittiinhan sarjassakin Jaimen kallionkielekkeiltä hyppiminen, josta voi päätellä hänen olleen jokseenkin varomaton eikä kovin huolissaan seurauksista. Joten joo, vaikka Jaimea olisikin varoiteltu, tuskinpa hän olisi välittänyt. Ja Cersein itsekkyys tietysti läsnä myös lapsena, lapsethan on luonnostaankin aika itsekkäitä.