Otsikko: Hattulaatikko
Kirjoittaja: kukapa muukaan kuin itse rimpsessa
Ikäraja: S (pervoushan on lukijasta itsestään kiinni)
Paritus: Tonks/Hermione
Tyylilaji: pieni fluffy, drama
Vastuuvapautus: J. K. Rowling omistaa hahmot, minä vaan vähän leikin.
K/N: Fanfic100-haasteeseen sanalla 80. Miksi
Hattulaatikko
“Silmät kiinni!”
“Jos tämä on taas jokin sinun outo päähänpistosi, mihin sisältyy ruoan laittamista sinne, minne se ei kuulu, niin pidän silmäni mieluummin avoinna, kiitos vain.”
”Ei ole. Ei ainakaan vielä. Suunnittelin kyllä jotakin sellaista vähän myöhemmälle.”
”Vannotko?”
”Vannon, jos et muuten luota minuun, Mione.”
”Luotanpas! Sinusta vain on välillä vaikea tietää, milloin olet tosissasi.”
”No nyt olen. Sulje nyt silmäsi, ole niin kiltti. En halua, että yllätykseni menee piloille.”
”Hyvä on sitten, mutta muista, Dora, ei ruokaa.”
”Ei, ei, lupasinhan jo. Nyt jos odotat hetken, kun käväisen tuolla toisessa huoneessa. Tulen aivan heti takaisin. Eikä sitten kurkita ennen aikojaan.”
“No niin, nyt saat avata.”
”Hattulaatikko? Mitä minä teen hattulaatikolla? Onhan se kovin kaunis ja...”
”Ei, hupsu. Sinun pitää katsoa sen sisälle.”
”Apua! Ihan kuin tuo kansi olisi liikahtanut itsestään!”
”Niin se varmaan liikahtikin, en laittanut sitä kokonaan kiinni. Avaa se.”
”Ja mikä tuo ääni on? Nymphadora Tonks, mitä sinä oikein olet mennyt ostamaan?”
”Äh, Mione. Älä viitsi olla noin pelkuri. Avaa se, äläkä vain ihmettele siinä. En minä sinulle mitään vaarallista olisi hankkinut.”
”Vuf!”
”Hyvää kaksivuotispäivää!”
”Oi Nymphadora miten suloinen koiranpentu! Kiitos! Mutta minä en hankkinut mitään sinulle.”
”Ei se mitään. Sen takia minä hankin myös helposti puhdistuvaa ruokaa.
