Kirjoittaja Aihe: Poltetaan kaikki ne asiat | K-11; BFF-hömppää siitä, kun kaikki vituttaa | raapalesarja, 3/x  (Luettu 2489 kertaa)

Parris

  • menteur artistique
  • ***
  • Viestejä: 3 185
Nimi: Poltetaan kaikki ne asiat
Kirjoittaja: Ronen
Ikäraja: K-11
Genre: BFF-hömppä
Hahmot: Santeri & Elia
Haasteet: One True Something 20 #2, Ficlet300 (eritelty joka osan yhteydessä)

A/N: Omistettu Sokerisiivelle, joka pyysi jotain kivaa näille kahdelle jätkälle edellisen (S) jälkeen.




1.   (75. Paperi)


”Oi, hei, Santeri, hyvä että törmättiin. Onko sulla tänään illalla vapaata?”
”Moro. Öö, on, miten niin?”
”Mulla on yks juttu mielessä, mennään siihen rantaan. Siihen meidän lähellä, tiiätkö?”
”Joo, tiiän…?”
”Ysin maissa. Ehitkö?”
”Juu.”
”Hyvä, kiitos, jees, nähään.”

Elia säntää pois paikalta hämmentävän lyhyen keskustelun jälkeen ja jättää Santerin seisomaan vähän hölmönä keskelle yliopiston päätalon suurta portaikkoa.


Viittä vaille yhdeksän Santeri näpyttää Messengerissä viestiä Viljalle, kun Elia ilmestyy kerrostalon D-rapusta mukanaan yliopiston kangaskassi. Santeri kirjoittaa viestin loppuun ja laittaa sitten kännykän pois. Elia väläyttää kassistaan näppärää kannettavaa nuotiota, Koskenkorva-pulloa ja lonkerotölkkejä sekä muistikirjaa.

”Haluisitsä vähän selittää mistä hitosta tässä on kyse?”
”Okei. Vitun professori Vainio tappaa mut tällä hetkellä. Kurssiesseitä, tenttiesseitä, esseitä joka väliin… mä väitän, että sillä muijalla on esseefetissi. Ja muutenkin mulla on sellanen fiilis, että vituttaa suunnilleen kaikki.”
”Ah. Bro, I feel you.”
“Siispä aattelin, että mennään rantaan, vedetään kännit, kirjotetaan ylös asioita joihin menee hermot, ja –“
”Poltetaan kaikki ne asiat, jotka vituttaa?”
”Aamen.”
”Let’s do it.”

Rannassa Elia virittää nuotion päälle ja se loimuaa hienosti keväisessä illassa.


KELA JA NOPAT

”Kela hönkii niskaan, kun ei ole tulossa tarpeeksi noppia, ja sitten mä joudun menemään jollekin ’Seksi Saharassa’ -kurssille, että saan niitä tarpeeks. Vittu mitä paskaa.”

Kun Elia saa poltettua ensimmäisen sivun muistikirjasta, hän korkkaa Koskenkorvan ja ottaa siitä pari pitkää kulausta.

”Hyi vittu.”
”Sanopa muuta, veliseni. Nakkaatko sieltä lonkeroa ja sen muistikirjan?”


OPISKELIJABUDJETTI

”Tiiätsä kuinka paljon mun kuukausibudjettini on vuokran ja muiden pakollisten menojen jälkeen? Heitä villi veikkaus.”

Elia katsoo Santeria pitkään, haparoi kassista itselleenkin lonkerotölkkiä.

”Mä annan vinkin. Ei paljoo. Mä köyhäilen kaikesta.”
”Paitsi viinasta.”
”No, se on ihan totta. Koska ei tästä paskasta selviäisi muuten hengissä.”
”I’ll drink to that.”

Santeri ja Elia kolauttavat tölkkinsä yhteen ja hörppäävät suunnilleen yhtä pitkään niistä. Santeri ruttaa paperin ja heittää sen nuotioon. Liekkien leikki on rauhoittavaa.
« Viimeksi muokattu: 20.06.2018 15:20:43 kirjoittanut Ronen »

Parris

  • menteur artistique
  • ***
  • Viestejä: 3 185
2.     (158. Sininen)


PANSEKSUAALISUUS

Santeri ottaa hörpyn Koskenkorvasta ja katsoo Eliaa kysyvästi. Elia ruttaa paperinsa ja heittää sen kaaressa nuotioon.

”Mikä panseksuaalisuudessa muka on niin kamalaa? Eiks se oo vaan hienoa että oikeastaan ei tartte sulkea ketään pois?”
”Onhan se hienoo, joo, mut myös ihan helvetin raskasta. Arvaa miks?”
”Noh?”
”Tiiätkö kuinka paljon vitun kuumia ihmisiä meidän yliopistolla on? Vastaus: ihan liikaa. Ei pysty kykenemään.”

Santeri naurahtaa ja ottaa toisenkin hörpyn.

”On sullakin vittu ongelmat.”
”Ha, vittuongelmia ei kyllä ole.”
”No ehe ehe.”

Santeri yrittää pitää naamansa vakavana, mutta repeää muutaman sekunnin kuluttua nauramaan. Hän raapustaa muistikirjaan pari sanaa lisää.


LIIAN PASKA LÄPPÄ

Elia huitaisee Santeria olkapäähän.

”Ei se nyt niin huono ollut.”
”No kyllä se tasan oli.”

Elialla ja Santerilla on hetken kestävä tuijotuskilpailu, todellinen tahtojen taisto asiasta. Sitten Elia nappaa Koskenkorva-pullon Santerilta.

”Olkoot mitä on.”
”Niinpä. Eikä se nyt niin huonoa ole sentään kuin joillain meidän tutuilla. Köh Roni ja Anette köh.”
”Köhpä hyvinkin.”

Elia haukottelee syvään ja pyytää sitten myös muistikirjan.


HELVETILLINEN VÄSYMYS

”Ei vaan tunnit riitä päivässä kaikkeen mitä haluais tehdä.”
”Niin leikkaat nukkumisesta?”
”Sepä se.”

Santeri katsoo nuotion läpi järvelle, jossa yksi yksinäinen kalastajavene valuu hiljaisessa sinisessä illassa.

”Voi kun olis loputtomasti aikaa.”
”Se auttais moneen.”
”Liian moneen.”

Sokerisiipi

  • Teemestari
  • ***
  • Viestejä: 5 987
Jee, BFF-hömppää! Se on parasta <33 ja kiitos omistuksesta! Tosi kiva ja samaistuttava idea. Välillä tuommoinen höyryjen päästely on tarpeen, etenkin, kun sen tekee hyvässä seurassa. Tässä varmaan selviää kummastakin yhtä sun toista. Mielenkiinnolla odotan, että mitä seuraavaksi :3

Parris

  • menteur artistique
  • ***
  • Viestejä: 3 185
Sokru, kiva että kelpaa. :> Kiitos kommentista!

A/N: Hups, tämän viime osasta onkin vierähtänyt melkein vuoden verran, mutta jos nyt viimein yrittäisin edistää ja ehkä heittää lopulta pakettiinkin tätä. :3




3.   (109. Maanantai)


VIINAN JUOMINEN

”Viinan juominen?! Ootko nyt ihan varma, Santeri?”
”No eiks tää nyt oo aika hiton tyhmää. Me istutaan täällä angstaamassa siitä, kuinka elämä on ihan kamalaa, ja huijataan itsemme päihteillä sen hirveyden parista muka onnellisemmaksi?”
”Noh, ihan hyvä pointti kyllä. Ja sitä paitsi, tänäänhän on maanantai. Santeri, me kännätään maanantaina. How far can a human being sink?”
”… Elia ystäväiseni, sinähän tätä ehdotit.”
”Pikkuseikkoja! Enkä minä enää sitä paitsi muista, kumman idea tää oli!”

Santeri naurahtaa tölkin reunaan ja kulauttaa lonkeroa.


OPINTOKOORDINAATTORIT

Santeri hämmentyy hetkeksi Elian lapusta.

”Kuka niistä, Bastvik vai?”
”Sepä se. Tiedätkö sä, kuinka kauan mä oon venannut vastausta perusopintojen kokonaisuudesta? Ei oo herunut Nettiopsuun merkintää, vaikka perusopinnot on ollut kohta tehtynä puoli vuotta.”
”Voi saatana. Mistä ne saa oikein palkkansa?”
”Sen kun tietäis…”

Elia hörppää lonkerostaan.

”Ja kaikkein parastahan on se, että sen vastaanottoajatkin on ihan perseestä. Kuka nyt oikeesti menee yliopistolle kahdeksaksi päästäkseen juttelemaan sille?”


PARISUHDE-ELÄMÄ

”Palatakseni vielä noihin ihmissuhdejuttuihin…”
”’Kyllä mullakin menee välillä hermot Viljaan, etenkin ku se vinkuu mun lattialle homehtuneista sukista’, eiks vaan?”

Santeri rypistää kulmakarvojaan Elian imitaatiolle hänestä, mutta lopulta kuitenkin virnistää.

”Suunnilleen. Tänäänkin aamulla sain taas vaihteeksi saarnan siitä, miten kaivan margariinia paketin keskeltä. Enkä ees kaiva!”
”Kaivatpas. Oon nähnyt. Etkä sen takia enää ikinä saa tehdä mun luona leipää aamupalaksi, senkin epäsiisti ruoja.”
”Camoon, dude.”

Santeri puoliksi loikkaa Eliaa kohti saadakseen kossupullon tältä, mutta Elia hypähtää syrjään, näyttää kieltä ja ottaa kulauksen. Sitten hän aivastaa pari kertaa yllättäen, ja avoin pullo on pudota hänen kädestään, kunnes Santeri pelastaa sen.