Sokerisiipi, Kiitoksia kommentistasi! Nämä on aina tosi kivoja ylläreitä, kun pitkästä aikaa tulee katsomaan.
Tän raapalesarjan ideana on ehkä enemmän kertoa erilaisista tunteista ja pienistä arjen hetkistä. Hahmot jäävät tarkoituksella vähän etäisiksi ja olenkin näitä oikeastaan kirjoittanut niin, etten ole hahmoja tai niiden luonnetta sen kummemmin pohtinut. Ideana on enemmänkin päästä käsiksi kirjoittamiseen, koska olen todella ruosteessa monen vuoden tauon jälkeen ja myös hieman inspiraation puutteen vuoksi. Voi olla, että lukija joutuu vähän erilaisesta näkökulmasta katsomaan tilanteita kuin yleensä.
A/N: Viinipäissään tekstien kirjoittaminen on tosi kivaa.
Merenpunaista
100 sanaa
Me ajettiin rannalle turkoosilla kuplavolkkarilla. Meri kuohui, kun aallot kohtasivat aallonmurtajan. Ja me seistiin siinä hiljaisuudessa ja katseltiin, kun kirkuvat lokit kaartelivat yllämme. Hellästi tunsin, kun kätesi tarttui omaani ja sormesi puristivat tuttavallisesti.
Me haettiin jäätelöt, syötiin ne kilpaa. Juostiin matalassa aallokossa, niin että roiskuva vesi kasteli kaikki vaatteet. Piirreltiin märkään hiekkaan sydämiä. Rakasteltiin, jonka jälkeen jäljittelit ihooni kuvioita.
Oltiin sylikkäin, otsat vatsakkain, kun sanoit, että meidän rakkaus on merenpunaista. Kysyit, että mentäisiinkö naimisiin.
Kuulin sun hengityksen. Värähdys kulki vartaloni läpi ja suljin silmäni. Puristin sinua, enkä ollut varma olisitko siinä enää.
Mutta meri oli sininen. Enkä tiennyt mitä sanoisin.