Kirjoittaja Aihe: KnB: Talvimuotia | S | Akashi/Kise | Triplaraapalesarja  (Luettu 1372 kertaa)

Beyond

  • Kamui
  • ***
  • Viestejä: 1 873
  • op HaX
Sarjan nimi: Talvimuotia
Kirjoittaja: Beyond
Ikäraja: S
Fandom: Kuroko no Basuke
Paritus: Akashi/Kise
Genre: Tulevaisuus-AU, jee!
Yhteenveto: Kohtaamisia koripallon jälkeen
Vastuuvapaus: Tadatoshi Fujimaki omistaa hahmot, enkä saa kirjoittamisesta muuta korvausta kuin silkkaa hupia.
A/N: Kävin vain kurkkaamassa Spurttiraapale IV -haastetta varovaisesti ja ennen kuin huomasinkaan, olin kirjoittanut ekan raapaleen ja huomannut 6. kierroksen inspissanat varsin kivoiksi. Osallistutaanpas siis!

***

1.

”Tänä vuonna hiuksissa saa olla reippaasti tekstuuria”, kampaaja kertoi. Ehkä hän oli pannut merkille sen, miten Kise oli hätkähtänyt kiharrinsaivaa.

”Aaa, niin tietty”, Kise vastasi reippaasti ja hymyili, vaikka palaneiden hiusten haju ei antanut varsinaista aihetta iloiselle ilmeelle. Mallintöillä kyllä tienasi kohtuullisesti, mutta Kise oli kohtalaisen vakuuttunut siitä, että päivän palkka kuluisi peruukkiin. Sitä paitsi hän tunsi olonsa aika hölmöksi istuessaan suurin piirtein keskellä pankin käytävää pukumiesten kiiruhtaessa ohi. Kukaan ei kehdannut mulkoilla kovin pahasti, mutta silti Kiselle tuli välillä sellainen olo, että kaikki eivät arvostaneet kuvaajan visiota mahdollisimman autenttisesta ympäristöstä Vuoden bisnestyylit -artikkelin kuvitusta varten.

”Tästä tulee tosi kiva”, kampaaja vakuutteli. Yleensä asian olisi voinut tarkistaa peilistä, mutta mahdollisimman autenttisissa ympäristöissä puitteet eivät olleet parhaat mahdolliset. Kise ehti jo melkein olla kiitollinen edes siitä, ettei tiedettävästi ketään lähipiiriin kuuluvaa ollut kymmenen kilometrin säteellä, kunnes jossain kolahti ovi ja pahaenteisen tutulta kuulostava ääni kiitteli jotain herra Nakadaa tämän ajasta.

”Piilota minut!” Kise parahti kampaajalle epätoivoisesti, mutta hänen sanojaan ei ehditty noteerata ajoissa, eikä äkinnäisiä liikkeitä uskaltanut tehdä, kun parisataa-asteinen metallipuikko sattui olemaan melko lähellä naamaa. Katsekontakti oli tapahtunut jo kauan ennen kuin Kise ehti ajatella nolostumista.

”Hei, Akashicchi”, Kise tervehti kohtaloonsa alistuneena.

”Hei?” vastauksen sävystä ei voinut erehtyä. Muodikkaan ja mauttoman raja oli välillä tosi ohut, ja Akashin ilmeestä päätellen Kisen kampaajalta raja oli hämärtynyt inspiraation vallassa.

”Mitä sinä täällä teet?”

”Kävin puhumassa tämän vuoden parhaista sijoituksista. Otaksun, että itsekin olet täällä työasioilla?” Akashi jatkoi keskustelua lähes kohteliaasti.

”Juu. Nyt tehdään juttua tulevan vuoden bisneslookista”, Kise sanoi ja toivoi heti perään, ettei olisi sanonut mitään, koska hetken aikaa Akashin kasvoilla oleva ilme näytti melkein huvittuneelta.

”Vai niin?”

”Tänä vuonna iso kampaus on muodikas”, Kisen oli pakko sanoa.

”Siltä haiskahtaa”, Akashi virkkoi, mutta vastusti ihailtavasti kiusausta katsoa kampaajaa päinkään. ”Joka tapauksessa oli mukavaa nähdä pitkästä aikaan.”

”Niin oli.”

Paitsi ehkä ei.
« Viimeksi muokattu: 08.01.2017 21:56:25 kirjoittanut Beyond »
Hellät sanat pilaavat ruman maailman,
johon tahdot kuulua ja tappaa Jumalan.

Grenade

  • Fluff-fiilistelijä
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 3 485
  • ava Claire + bannu Ingrid
Woah, uudet KnB-ficit otetaan suurella ilolla vastaan! Olen lukenut ihan muita parituksia, joten oli kiva taas hypätä tämän parin mukaan, tulevaisuus-AU on aina toimiva keino näiden kahden yhteenliittämiseen. Hiuksianostattava tapaaminen jo ensimmäisessä osassa, mitä mahtaa seuraavissa osissa ollakaan luvassa. :D Pankki on varmaan ehdottomasti varmin paikka törmätä tulevaisuus!Akashiin, en yhtään ihmettele, jos hän myöhempinä aikoina olisi suuntautunut bisneksien hoitoon.
Lainaus
Muodikkaan ja mauttoman raja oli välillä tosi ohut, ja Akashin ilmeestä päätellen Kisen kampaajalta raja oli hämärtynyt inspiraation vallassa.
Epäilemättä Akashi ei täysin allekirjoita samoja muotisuuntauksia kuin Kisen yli-innokas stylisti, hahah. Toivottavasti pysyy kuitenkin hiukset päässä vielä tämänkin keikan jälkeen. :D

Jään seurailemaan, josko seuraavissa osasissa päästään jo enempään keskinäiseen kommunikointiin. ^^

Hyppää lehtikasaan!

Beyond

  • Kamui
  • ***
  • Viestejä: 1 873
  • op HaX
Grenade, kiitoksia kommentistasi! <3 Vaikka Kise pelkääkin hiustensa puolesta mahdollisesti ihan hyvästä syystä, olen kuitenkin vakuuttunut, että hän säästyi peruukkiostoksilta! ^^ Inspis syntyi, kun huvittelin selaamalla verkosta tulevan vuoden muotia ja tuntemalla siinä samalla syvää myötätuntoa malleja ja heidän hiuksiaan kohtaan.

***

2.

Useat tutkimukset osoittivat, että teellä oli terveyttä edistäviä vaikutuksia. Kahvista saatu tutkimustieto puolestaan oli ristiriitaista. Lisäksi Akashi oli vakuuttunut siitä, ettei hän oikeastaan edes pitänyt kahvista, eikä varsinkaan siitä litkusta, jota sai automaateista. Silti kahvin piristävää vaikutusta ei pitänyt aliarvioida pikkutunneilla, kun aurinko oli vasta nousemaisillaan ja liike-elämän keskuksien läheiset metroasemat ja niiden läheiset kadunkulmat odottivat väenpaljoutta. Tulevan päivän aikataulua miettiessään ja kitkerää kahvia siemaistessaan Akashi tunsi olonsa yllättävän epävireäksi jopa sen faktan valossa, että yöunet olivat jääneet olemattomiksi. Salkku tuntui tiiliskivillä täytetyltä ja rannekello ikävän kireältä.

Toinen kahvikuppi tuskin pahentaisi oloa, mikä oli suorastaan surullista. Kolikoita saattoi vielä olla taskun pohjalla. Niidenkään merkitystä ei pitänyt aliarvioida, kun oli kerran päässyt hirveän, joskin erittäin kofeiinipitoisen, automaattikahvin makuun.

”Akashicchi!” tuttu ääni häiritsi laskutoimitusta.

”Hei, Ryōta”, Akashi totesi ja vastasi jopa katsekontaktiin hetkellisen harkinnan jälkeen. Malleilla ulkoinen olemus toki tapasi olla miellyttävä, mutta oli silti omituista, miten kukaan pystyi näyttämään aamuvarhain samalta kuin lehtien kansikuvissa.

”Jännää nähdä uudestaan näin lyhyen ajan sisään. Myöhäinen yö vai varhainen aamu?” Kise rupetteli kepeään sävyyn.

”Sekä että”, Akashilla ei ollut juurikaan sävyä äänessään. ”Otaksun, ettet ole itsekään vastaherännyt?”

”En, minulla on tosi myöhäinen yö. Eilisen keikka venähti aika pitkäksi, kun kuvaaja tahtoi esitellä minut toiselle asiakkaalle.”

”Vai niin”, Akashi sanoi ja hetkellisesti jopa toivoi, että olisi kyennyt jokseenkin latteaa toteamusta parempaan puheenvuoroon. Kise ei kuitenkaan vaikuttanut pahastuvan, vaan päin vastoin.

”Sinulla mahtaa olla aika rankkaa, kun olet siirtynyt sadan jenin kahveihin?”

”Toisinaan univajetta on paikattava. On myös todettava, etten voi henkilökohtaisesti suositella tuotetta makuelämyksen perusteella.”

”Hirveältä tuo muuten näyttääkin”, Kise myönteli. ”Minä olin menossa nauttimaan jotain vähän vähemmän hirveää ennen kuin eka metro Shibaa kohti lähtee. Törmätäänkö huomennakin sattumalta?” Kise naurahti vielä.

”Mahdollisesti.”

Hyvästelyjen jälkeen Akashi miltei kaipasi uutta sattumalta kohtaamista vain siksi, että kuka tahansa automaattimyrkkyä varhaisaamun tunteina epätoivoisesti kittaava tarvitsi tilaisuuden kohentaa vaurioitunutta imagoaan.
Hellät sanat pilaavat ruman maailman,
johon tahdot kuulua ja tappaa Jumalan.

Beyond

  • Kamui
  • ***
  • Viestejä: 1 873
  • op HaX
3.

Kun Kise tapasi Akashin kolmannen kerran lyhyen ajan sisään pankin aulassa, hän ei ollut edes hirveän yllättynyt. Akashi puolestaan oli kohauttanut hieman kulmiaan, mikä ei ollut ihme, koska siinä missä Akashin hengailun pankeissa ymmärsi, Kise ei ollut sellaista sorttia. Hän oikeastaan oli vain tullut kyselemään löytötavarapisteeltä, oliko kukaan sattunut näkemään pientä, hopeanväristä korvarengasta. Olisi hän tietty voinut uudenkin hankkia, mutta kun samaa korua oli sinnikkäästi pitänyt kymmenisen vuotta putkeen, alkoi esineellä olla tunnearvoa. Tavallaan Kiselle tuli pankissa olon syytä Akashille selittäessään miedosti kiusaantunut olo, vaikka hänellä ei ollut sillä kerralla edes tosi tyhmää kampausta tai tummia silmänalusia.

”Minun ei olisi kai pitänyt kysellä täältä mitään”, Kise madalsi ääntään. ”Virkailija katsoi minua tosi oudosti, kun selitin hänelle etsiväni nimenomaan hopeanväristä rengasta, enkä mitään arvokasta.”

”Outo katse voi toki johtua siitä, ettet vihjannut hienovaraisesti tietäväsi pankin epäilyttävistä rahastosäästötileistä. Sivusta sanoen henkilökohtaisesti koen saavani parasta palvelua muistaessani mainita aiheesta”, Akashi totesi. Kise melkein tykkäsi toisen herttaisen keljusta hymynhäivästä, vaikka ei ymmärtänytkään, mistä sen viehätysvoima ylipäätään kumpusi.

”Eli toisin sanoen olin liian kiva?”

”Mahdollisesti.”

”Minun ei pitäisi ikinä käydä vakavasti otettavissa paikoissa. Näissä on aina jotain ihan ihmeellisiä käytössääntöjä, joita ei kerrota missään”, Kise valitti. ”Eikä se virkailija edes katsonut kunnolla.”

”Voisin toki yrittää kysyä puolestasi uudelleen”, Akashi tarjoutui.

”Eh? Oikeasti? Tai siis ei sinun tarvitse.”

”Ei tietenkään tarvitse, mutta voisin kokea kauniin eleen piristävän päivääni.”

Kise ei osannut muuta kuin naurahtaa, vaikka hän jo vähän sääli sitä löytötavaroista vastaavaa virkailijaa. Tosin fiilis meni aika nopeasti pois, kun Akashi palasi takaisin tutun renkaan kanssa.

”Minä en muuten oikeasti edes uskonut löytäväni tätä”, Kisen oli pakko myöntää, kun hän pujautti renkaan takaisin korvanlehteen. ”Mutta vissiin kaikki, mitä ei ole varastettu, löytyy ja sitä rataa.”

”Niinpä kaiketi”, Akashi myönteli. ”Joka tapauksessa lienee viisainta toivottaa näkemiin vain huomiseen asti. Satunnaistapaamisistamme on tullut vähitellen yllättävän säännöllisiä.”

”Huomiseen, Akashicchi.”
Hellät sanat pilaavat ruman maailman,
johon tahdot kuulua ja tappaa Jumalan.

Grenade

  • Fluff-fiilistelijä
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 3 485
  • ava Claire + bannu Ingrid
Hiih, epäilemättä seuraavaksikin on luvassa lisää kaksikon toistensa näkemistä! ^^ Taitaa Akashilla olla melko tylsää toimistollaan, jos oikein omasta tahdostaan aikoo auttaa Kiseä. Vaikka voi eksyneen korvakorun etsiminen olla aika neulan etsimistä heinäsuovasta, mutta ehkä joku kiva siivoojatäti on laittanut talteen sen.
Lainaus
”Minun ei pitäisi ikinä käydä vakavasti otettavissa paikoissa. Näissä on aina jotain ihan ihmeellisiä käytössääntöjä, joita ei kerrota missään”, Kise valitti.
Ahaha, voin niin samaistua Kiseen aina välillä tässä asiassa.
Lainaus
”Hei, Ryōta”, Akashi totesi ja vastasi jopa katsekontaktiin hetkellisen harkinnan jälkeen.
Musta on jotenkin hienoa, että Akashi kuitenkin kaikkien niiden vuosien jälkeen kutsuu Kiseä etunimeltä, vaikka välissä voi olla aikaakin, jolloin ei ole toista näkynyt missään.

Mutta juu pääpointtina oli sanoa, että edelleen täällä seurailemassa hillun! ^^
Hyppää lehtikasaan!

Kaatosade

  • pervektionisti
  • ***
  • Viestejä: 4 856
  • kiero ja sarkastinen
Aww, ilahduttavan tukalia kohtaamisia erilaisissa tyyleissä. Varsinkin ensimmäinen pisti tyrskähtelemään, koska kukapa ei tahtoisi tavata Akashia hirveässä kampauksessa ja stylistin kidutettavana. Kise on varmasti tuntenut olonsa hirveän vakuuttavaksi bisnesmieheksi mokomassa lookissa. ;D

Oli riemastuttavaa, että seuraavaksi oli sitten Akashin vuoro tuntea itsensä vähemmän vakuuttavaksi. Aamukofeiinia metsästäessään ei kyllä kukaan tunne olevansa ehkä ihan parhaimmillaan.

Samastun myös Kisen tuskastumiseen käytössäännöistä, joita ei lue missään. Ne vakavasti otettavat paikat ovat ihan kamalia. Mutta ainakin hän sai ilon nähdä Akashin kohdistavan hienovaraisesti vihjaillun vittumaisuuden johonkuhun muuhun, mistä olettaisin hänen tykkäävän. <3

Seuraavia kohtaamisia odotellessa kiitos näistä ihanista. <3
« Viimeksi muokattu: 05.01.2017 12:03:26 kirjoittanut Kaatosade »
Mitä tarinoita kertoisin sinulle hämärän rannalla
että haihtuisi surusi, suloinen ja surullinen nukkeni.   (Pablo Neruda)


Beyond

  • Kamui
  • ***
  • Viestejä: 1 873
  • op HaX
Grenade, kiitoksia jälleen kommentistasi! <3 Eipä edes Akashi totta tosiaan ole immuuni pitkästyneisyydelle ja mikäpäs sen parempi tapa minimoida tylsyyttä kuin säikäytellä tympeitä pankkivirkailijoita ja olla siinä sivussa semisti jopa ihan kiva Kiselle. ^^

Kaatosade, kiitoksia sinullekin! <3 Kivaa kyllä, että epämairittelevat tapaamiset huvittivat ja kirjoittamattomien käytöskoodien tuska tuntui samaistuttavalta. Nautiskelin itsekin suuresti siitä ajatuksesta, että Akashi ja Kise molemmat pääsivät tekemään tasapuolisen vaikutuksen toinen toisiinsa. :D

***

4.

Oha Asa oli ollut Akashilta jo pitkään unohduksissa, mutta kun läpikulkumatkalla ostoskeskuksen kautta kuuli päivän horoskoopin, oli sille hymähdettävä ainakin henkisesti. Jo useasti kuullut ennustukset vaikuttivat yhä odottavan toteutumistaan. Oinaan merkin alla syntyneitä kehotettiin noudattamaan spontaaneja päähänpistoja, kun taas Härän päivän onnenkapine oli taittomitta. Alkuvuoden astosää oli yleisen suopea ihmissuhteiden alalla, kuten jokaisena aiempanakin vuotena. Tosin itse ohjelma ei sitä vieläkään tohtinut tunnustaa.

Oha Asasta tuli melkein nostalginen olo. Joku älyttömyyksiin uskova olisi voinut jopa pysähtyä kuuntelemaan tarkemmin Kaksosille elämänohjeita tarjoilevaa osuutta ja pitää suurena enteenä sitä, että Kise vaikutti läsnäolevalta tekijältä Akashin elämässä sinäkin päivänä. Realistinen näkökulma puolestaan oli se, että kun töissä käytiin suurin piirtein samojen keskittymien alueilla, oli kohtaaminen todennäköistä. Sitä paitsi jokusen päivän aikana tavaksi muodostunut latteahko parin minuutin juttutuokio ei varsinaisesti pilannut Akashin aikatauluja. Tervehdykset vaihdettiin jo kohtalaisen tottuneesti.

”Minun päivän onnenkapineeni on riepu. Ei sillä, etteikö onni kelpaisi, mutta nyt pelottaa vähän mennä kuvauksiin”, Kise kommentoi ostoskeskuksen radion soittaessa yhä Oha Asaa. ”Suunnittelijat näyttävät tykkäävän tällä hetkellä tosi oudoista takeista.”

”On myönnettävä, etten ole tutustunut aihepiiriin.”

”Etkä ole muuten menettänyt mitään”, Kise vakuutteli. ”Minun pitäisi kai jo kiirehtiä katsomaan, mitä tänään on luvassa.”

”Samoin.”

”Jos törmätään vielä huomenna, meidän pitäisi ehkä miettiä jo oikeasti kunnolla näkemistä”, Kise tuli vielä naurahtaneeksi. ”Tai siis totta puhuen tuntuu, etten ole aikoihin nähnyt ketään oikein kunnolla, mutta sinua tosi paljon ohimennen. Meillä ainakin tuntuu olevan samanlainen rytmi.”

”Niinpä kai”, Akashi myönsi.

Oha Asa ei ollut päässyt vieläkään loppuun asti, kun hyvästit oli jo vaihdettu ja matkaa jatkettu. Oli mielenkiintoista pohtia, kuinka moni oli päättänyt uskoa horoskooppeihin vain siksi, että niistä saattoi kuulla aina omiin mielihaluihin sopivia asioita. Jousimiehelle Oha Asa tarjosi ohjeeksi avointa mieltä ja vanhojen, jo unohdettujen ajatusten tarkastelua, sekä niiden läpikäymistä uudelleen. Toisaalta kun päivän onnenkapineeksi povattiin öljypatteria, jäi taikauskoisuuden sovellettavuus käytäntöön kaikesta huolimatta varsin kyseenalaiseksi.
Hellät sanat pilaavat ruman maailman,
johon tahdot kuulua ja tappaa Jumalan.

Beyond

  • Kamui
  • ***
  • Viestejä: 1 873
  • op HaX
5.

Iltapäivään mennessä Kise oli ehtinyt käydä läpi koko tunneskaalan aina odottavasta pettyneeseen. Hän oli ollut aika yllättynyt siitä, että oli edellispäivänä saanut jostain älynväläyksen ehdottaa Akashille kunnollista tapaamista seuraavan satunnaisen törmäämisen kohdalla. Vielä yllättävämpää oli ollut se, ettei Akashi ollut reagoinut epäuskoisella katseella saati sitten kohteliaasti ehdotusta karttamalla. Ehkä juuri siksi tuntui niin pahalta tajuta, että sattumalta kohtaaminen oli saattanut jäädä välistä – Kise oli oikeasti odottanut sitä. Toki hänen elämässään oli aika paljon ihmisiä, joiden kanssa pystyi vaihtamaan muutaman minuutin ajan kuulumisia, mutta oikeastaan vähän kaikkien seura tuntui vähän laimealta. Kosmetologin kanssa käyty keskustelu uudesta kissakahvilasta oli ollut suht mielenkiintoinen, ja kuvaajan reissukertomus Kaliforniasta kahvitauolla oli ollut myös kuunneltavaa. Lista ihan kivoista kohtaamisista oli pitkä, mutta kaikissa oli sama asia vikana: Kiselle oli päivän aikana välähtänyt sellainen fiilis, että hän kaipasi vain yhden tietyn ihmisen tapaamista.

Akashi oli ollut oikeassa sanoessaan, ettei automaattikahvia viitsinyt suositella kenellekään maun perusteella. Siitä huolimatta Kise litki toista kupillista vain siitä ilosta, että hän ei tahtonut aivan vielä luopua toivosta.

Oli ehkä pöhköä odottaa täysin summamutikassa sitä, että näkisi tutut kasvot edes vilaukselta, mutta toisaalta ainakin mahdollisuudet olivat semisti paremmat kuin omassa asunnossa neljän seinän sisällä. Sitä paitsi kitkerän kahvin kanssa oli jotenkin tosi luonnollista fiilistellä pilalle mennyttä päivää ja miettiä, miksi ylipäätään olo oli suurin piirtein sama kuin silloin, kun oli kohdannut oharit. Mitään oikeita sopimuksia ei ollut kuitenkaan tehty.

Ajatus alkoi jäsentyä Kisen päässä. Hän ei ollut kokenut ihastumista ainakaan omalla mittapuullaan hetkeen. Tunne oli kyllä tavallaan ihana, mutta toisaalta henkisesti kuluttava. Kise ei voinut olla miettimättä sitä, miksi kaikista mahdollisista ihmisistä juuri Akashi, joka olisi varmaan todennut jotain hienoa tutkimuksista, joissa kerrottiin, että kuten oli loogista olettaakin, tiivis kanssakäyminen altisti lämpimille tunteille.

Ihmisiä oli kulkenut ohi aika monia, mutta yksi siluetti sai Kisen nostamaan katseensa. Kaikki päivän aikana koettu ikävä oli unohtunut äkkiä.
Hellät sanat pilaavat ruman maailman,
johon tahdot kuulua ja tappaa Jumalan.

Grenade

  • Fluff-fiilistelijä
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 3 485
  • ava Claire + bannu Ingrid
Hetken jo mietin, että niinkö Akashi sittenkin jättäisi päivittäisen tapaamisen pois, mutta onneksi viimeinen lause sitten pelasti. ^^ Kadonneen korvakorun kohtaloa ei vielä ratkaistu, mutta ehkä se saanee jäädä taka-alalle, jos tässä kehittyy vielä jotain syvällisempää. Kise ainakin on jo jotain kerennyt tässä välissä tunteilemaan, mutta ehkä se parin kinkkisempi osapuoli on vielä vähän hukassa asian kanssa.
Lainaus
Vielä yllättävämpää oli ollut se, ettei Akashi ollut reagoinut epäuskoisella katseella saati sitten kohteliaasti ehdotusta karttamalla
Kummalle osapuolelle tämä on mahtanut olla suurempi yllätys, ken tietää. :D

Toivottavasti saat spurttailtua tämän loppuun asti, olisi kiva tietää, miten jätkille käy seuraavassa "osassa"(vai miksi näitä nyt kutsuukaan).^^
Hyppää lehtikasaan!

Beyond

  • Kamui
  • ***
  • Viestejä: 1 873
  • op HaX
Grenade, kiitoksia! <3 Olen aika vakuuttunut, että Akashi on ollut paljon Kiseä yllättyneempi omasta reaktiostaan. Tai siis eipä sen sydäntä ihan joka päivä joku sulata. :') Haha, mulla on ollut muuten tapana about jokaisella spurttiraapalekierroksella alkaa laahaamaan päivää jäljessä, mutta tämä kierros vaikuttaisi menevän loppuun asti ja varmaan ensimmäistä kertaa jopa aikataulun mukaisesti. Elämän pienet saavutukset! ^^

***

6.

Akashin oli myönnettävä itselleen, että hän koki Kisen seuran yllättävän miellyttäväksi. Ei Kise ollut koskaan vaikuttanut varsinaisen tyhjäpäiseltä, vaan enemmänkin erinomaisesti potentiaalisen sielunelämänsä peittävältä, mutta siitä huolimatta oli hämmentävää kokea sosiaalisen kanssakäymisen olevan vähintäänkin siedettävää kohtalaisen elämäniloisen henkilön kanssa. Akashi oli useimmiten valikoinut lähipiiriinsä henkilöitä, joiden tapaaminen oli helppoa minimoida tarvittaessa. Kisen läsnäolo ei vaikuttanut helposti minimoitavalta, eikä ajatus ollut silti lähellekään niin häiritsevä kuin sen olisi suonut olevan.

Kissakahviloissa oli oma viehätyksensä, vaikka nekään eivät olleet kohteita, jotka tulivat ensimmäisenä mieleen kohtalaisia tapaamispaikkoja listattaessa.

”On myönnettävä, että olen yllättynyt paikkavalinnastamme”, Akashi totesi Kiselle, joka piteli sylissään hurmaavan rumaa ja lihavaa raidallista kissaa.

”Ai jaa? Uskaltaako kysyä, että hyvässä vai pahassa mielessä?” Kise naurahti, joskin sävyllä, jossa oli ehkä aavistuksen verran vilpitöntä kiinnostusta mukana.

”Koen vaihtelun virkistäväksi”, Akashi vastasi mahdollisimman ylenmalkaisesti.

”Niin minäkin. Tai siis ajattelin, että olemme varmaan kumpikin nähneet pääpiirtettäin alueen trendikkäät mestat, eikä niitä jaksa aina. Mietin kyllä karaokebaariakin”, Kise myönsi.

”Toki se olisi voinut olla omanlaisensa elämys, mutta ehdotan, että jätämme sen jatkossakin välistä.”

”Oletko nyt aivan varma?” Kise tuli kysäisseeksi. ”Tosin pakko kyllä myöntää, että ehkä en loukkaantuisi ihan hirveästi, jos olisit.”

”Hyvä.”

Ilta kului eteenpäin suhteellisen myönteisissä merkeissä. Ajan kuluessa yllättävän nopeasti Akashi tuli huomioineeksi Kisen tapoja: puhetahdin muuttuessa innostuneeksi toinen elehti käsillään, kun taas jotain oletettavaa epävarmuutta herättävää sanoessaan tämä nyppi kynsinauhojaan. Huomionarvoisinta oli kuitenkin se, että Kise sai jokseenkin kaiken kuulostamaan positiiviselta tavalla, joka ei ollut hajottavaa. Kauhukseen jossain vaiheessa Akashi huomasi jo harkitsevansa jopa karaokebaarien kauhujen kohtaamista, jos Kise koskaan tulisi ehdottaneeksi uutta tapaamista. Ilmiselvästi jossain vaiheessa Akashi oli antanut arvostelukykynsä pettää, joskaan seikka ei herättänyt asiaankuuluvaa määrää itsekriittisyyttä.

”Anteeksi, mutta me suljemme kohta”, tarjoilija tuli patistelemaan ja alkoi sittemmin takellella jotain. Varsin asiallinen katsekontakti oli ilmeisesti tulkittu pahastuneisuudeksi, mitä se ei ollut. Silti…

”Minusta meidän ei pitäisi hyvästellä tänään, Ryōta.”
Hellät sanat pilaavat ruman maailman,
johon tahdot kuulua ja tappaa Jumalan.

Grenade

  • Fluff-fiilistelijä
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 3 485
  • ava Claire + bannu Ingrid
Lainaus
”Toki se olisi voinut olla omanlaisensa elämys, mutta ehdotan, että jätämme sen jatkossakin välistä.”
Jaa, että jatkossa. Jaa, että tätä sorttia on ihan tulossa lisää? Jestas sentään, Akashi. Ja vielä viimeinen lause taas, olin siinä vaiheessa ihan tälleen. Whii, tarkoittaako tämä vielä illan jatkumista... Täytyy myöntää, että sydän vähän suli näylle, jossa Akashi ja Kise paijailisi jotain söpöläistä kissaa (tai Kise yrittämässä ottaa kissa syliin ja Akashi pienoisesti naurahtamassa vieressä, kun ei toimi ota sujuakseen). On kissakahvila ainakin söpömpi ympäristö kuin pankki. :D
Jään vallan innostuneena odottelemaan viimeistä raapaletta, ja kiitän tähänastisesta! ^^
Hyppää lehtikasaan!

Beyond

  • Kamui
  • ***
  • Viestejä: 1 873
  • op HaX
Grenade, kiitosta! <3 Kivaa kuulla, että pidit raapaletta söpönä. Nyt kyllä itsekin sulan vähän kertomallesi mielikuvalle. ^^ Kissakahvila kyllä vaikuttaa kieltämättä pankkia paremmalta miljööltä, joskin ehkä jos Akashi saisi päättää, niin ei siinä pankissakaan mitään vikaa ollut. :'D


***

7.

Aamulla herätessään Kise oli hämmentynyt. Hän ei aluksi edes muistanut sitä, missä oli. Tilanteen hahmottamista ei ainakaan helpottanut se, miten minimalistinen asunto oli. Se sijaitsi ihan kivalla alueella ja oli tilava, mutta pelkkä futon lattialla ei oikein tuonut mieleen kohtalaisen menestyvän liikemiehen asuntoa. Kun Kise oli ihmetellyt illalla asiaa, Akashi oli todennut priorisoinnin olevan joskus tarpeen. Kise oli otaksunut vihjauksen tarkoittavan sitä, ettei sisustaminen kuulunut Akashin harrastuksiin. Vielä tarkemmin kysellessään Kise oli saanut selville, että kyse oli ajansäästöstä: miksi etsiä mitään, kun kuitenkin inhosi kaikkea tarjolla olevaa? Kysymys oli yllättävän filosofinen.

”Omistatko mitään, millä voisi keittää teetä tai kahvia?” Kise kysyi toiveikkaasti Akashilta, joka ei ollut tehnyt elettäkään osoittaakseen, että välineitä oli saatavilla.

”Omistan, mutta on myönnettävä, että noutovaihtoehtoihin tyytyminen voi olla helpompaa kuin oikeiden laatikoiden löytäminen kaapeista”, Akashi vastasi. ”Pahoitteluni.”

”Ei se mitään, minullakin taitaa olla valtaosa tavaroista vielä muuttamatta”, Kise myönsi. ”Ties kuinka monetta vuotta.”

”Ongelma vaikuttaa yllättävän yleiseltä.”

”Pakko silti sanoa, että sinun asuntosi vaikuttaa vähän ääriesimerkiltä – ei tietty millään pahalla. Ja siis toisaalta tyhjä on tyylikästä. Nythän sisustuksessa suositaan tosi paljon avaraa tilaa.”

”Jos saan jatkossa vieraita, pidän oivallisen selityksen mielessäni.”

”Minusta et ainakaan pääse eroon vielä pitkään aikaan. Tuppaudun tänne jatkossakin.”

”Se olisi miellyttävää, joskin on myönnettävä, etten koe sisustusratkaisujen selittämisen olevan tarpeen toistamiseen.”

”Usko pois, en tuomitse. On vain söpöä, että sinullakin on jotain jotain tavallisen kuolevaisen heikkouksia”, Kise naurahti.

Kulunut viikko oli ollut todella outo, mutta ei varmasti vielä mitään tulevan rinnalla. Kise oli ihan vilpittömän otettu siitä, että ennen teiden erkanemista Akashi lahjoitti asunnon vara-avaimen määrittelemättä sen kummemmin käyttötarkoitusta. Kise oletti, että hänet oli kutsuttu jatkossakin käymään, eikä hänellä oikeastaan ollut mitään kiirettä palata omaankaan asuntoonsa, ellei mukaan laskettu pikaista vaihtovaatevaraston hakemista. Sen Kise aikoi tehdä. Kaikenlaisten aikakauslehtien mukaan alkuvuoden suurin elämäntapatrendi oli mukava oleskelu läheisten parissa. Se vaikutti ihan kokeilemisen arvoiselta.
Hellät sanat pilaavat ruman maailman,
johon tahdot kuulua ja tappaa Jumalan.

Kaatosade

  • pervektionisti
  • ***
  • Viestejä: 4 856
  • kiero ja sarkastinen
Vs: KnB: Talvimuotia | S | Akashi/Kise | Triplaraapalesarja
« Vastaus #12 : 10.01.2017 16:12:41 »
Aww! Sulin lopulle ihan täysin ja horoskoopit sekä ennusteet pysyivät riemastuttavasti teemastossa loppuun saakka.

Lainaus
”Minun päivän onnenkapineeni on riepu. Ei sillä, etteikö onni kelpaisi, mutta nyt pelottaa vähän mennä kuvauksiin”, Kise kommentoi ostoskeskuksen radion soittaessa yhä Oha Asaa. ”Suunnittelijat näyttävät tykkäävän tällä hetkellä tosi oudoista takeista.”

:D :D Muotiartikkeleita vilkuillessa ei voi kyllä välillä olla säälimättä malleja ja monille esitellyille vaatteille "riepu" kuulostaa sangen osuvalta kuvaukselta.

Lainaus
miksi etsiä mitään, kun kuitenkin inhosi kaikkea tarjolla olevaa?

Vastaava filosofia käväisee usein mielessä kun tajuaa, että pitäisi mennä vaateostoksille.

Kiva huomata, että Akashi on elämänkokemuksen karttuessa ilmeisesti vähän pehmennyt, kun ei torju kaikkea heti alkuunsa - mutta Kise kissakahvilassa kyllä varmaan sulattaa kenen tahansa sydämen. <3 Mitä paikan valintaan tulee, niin ilmeisesti satunnaisesta kuulumisien vaihdosta oli ollut Kiselle hyötyä, kun keksi tuon. :)

Tämä oli hauska ja söpö ja muodin kamaluutta hauskasti fiilistelevä sarja, kiitoksia paljon. <3
Mitä tarinoita kertoisin sinulle hämärän rannalla
että haihtuisi surusi, suloinen ja surullinen nukkeni.   (Pablo Neruda)


Grenade

  • Fluff-fiilistelijä
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 3 485
  • ava Claire + bannu Ingrid
Vs: KnB: Talvimuotia | S | Akashi/Kise | Triplaraapalesarja
« Vastaus #13 : 14.01.2017 19:58:47 »
Whoo, tämäpä olikin oiva lopetus! Enpä olisi sarjan alussa uskonut, että kundit päätyvät tällaiseen lopputulokseen (ajattelin, että hyvä jos kahville asti pääsevät :D), mutta tää kruunasi kaiken. Aww, oikein avaimet Kiselle. Mahtoikohan Akashi täysin lopullisesti ajatella tätä, saattanee sisustus pikkuhiljaa vaihtua kämpässä tämän jälkeen... :D

Kiitän tästä sarjasta, oli mukavaa seurailla mukana poikien touhuja ja asian kehittymistä tähän suuntaan. Tää pari on jotenkin niin kiehtova, kaikessa vastakohtaisuudessaan. ^^
Hyppää lehtikasaan!

Arion

  • ***
  • Viestejä: 622
  • Huffleclaw Bard
Vs: KnB: Talvimuotia | S | Akashi/Kise | Triplaraapalesarja
« Vastaus #14 : 20.01.2017 00:16:01 »
Ayy - olet kirjoitellut lisää AkaKiseä , yay! (Entinen AraSebe tosiaan täällä, hei ; ) )

Ja sitten lainauksiin suosikki-löydöistäni tekstistäsi:

Hyvästelyjen jälkeen Akashi miltei kaipasi uutta sattumalta kohtaamista vain siksi, että kuka tahansa automaattimyrkkyä varhaisaamun tunteina epätoivoisesti kittaava tarvitsi tilaisuuden kohentaa vaurioitunutta imagoaan.
Ahaw, that's cute : 3 Kise onkin sopivasti oikea ihminen tähän puuhaan!

”Minun ei pitäisi ikinä käydä vakavasti otettavissa paikoissa. Näissä on aina jotain ihan ihmeellisiä käytössääntöjä, joita ei kerrota missään”, Kise valitti. ”Eikä se virkailija edes katsonut kunnolla.”

”Voisin toki yrittää kysyä puolestasi uudelleen”, Akashi tarjoutui.

”Eh? Oikeasti? Tai siis ei sinun tarvitse.”

”Ei tietenkään tarvitse, mutta voisin kokea kauniin eleen piristävän päivääni.”
Eh, Akashi? Joo - Akashilla on selvästi special paikka sydämessään Kiselle : 3

”Joka tapauksessa lienee viisainta toivottaa näkemiin vain huomiseen asti. Satunnaistapaamisistamme on tullut vähitellen yllättävän säännöllisiä.”
Totta kai, Akashi, totta kai! Kyllä toisilleen tarkoitetut tuppaavat löytämään toisensa vielä ; )

”Minusta meidän ei pitäisi hyvästellä tänään, Ryōta.”
Pst, Akashi, news flash - you're in love! ; )

”Ei se mitään, minullakin taitaa olla valtaosa tavaroista vielä muuttamatta”, Kise myönsi. ”Ties kuinka monetta vuotta.”

”Ongelma vaikuttaa yllättävän yleiseltä.”
Tyn tyn tyyyn - pitäiskö suosiolla muuttaa vain yhteen, kerta melkein kaikki ovat laatikoissa? Eipä tarvitsisi heti alkaa purkaa niitä.

Kise oli ihan vilpittömän otettu siitä, että ennen teiden erkanemista Akashi lahjoitti asunnon vara-avaimen määrittelemättä sen kummemmin käyttötarkoitusta.
Boi - JOO! Nyt vain sinne viemään omat tavarasi ja ehkä saatte yhdessä purettua loput tavaranne, jos vain yrittäisitte edes. xD

Mut hei, tosi kiva lukea taas pitkästä aikaa tekstejäsi! Ihana huomata, että kirjoittamiseen löytyy aikaa ja inspiraatiota löytyy! : 3 Kiitos tästä, jäänen odottelemaan, jos jonnekin ilmestynee lisää tekstejäsi ; )
"I think kids will read more good books than we can possibly produce " - Rick Riordan