Kirjoittaja Aihe: Unohtuva ystävänpäivä | S | Tom/Harry  (Luettu 2663 kertaa)

Natural

  • Ravenclaw
  • ***
  • Viestejä: 685
  • I no speak this country's language! Bye bye!
Unohtuva ystävänpäivä | S | Tom/Harry
« : 20.02.2016 23:59:12 »
Title: Unohtuva ystävänpäivä
Author: Natte
Rating: S
Genre: Fluffy + lievä drama
Paring: Harry/Tom
A/N: Tämmöstä tänään. Mitään en sano, paitti tää on Vladille.

Unohtuva ystävänpäivä


Kynttilöiden liekit lepattivat pimeässä huoneessa luoden irvokkaita varjoja seinille. Kaksi poikaa istui vieretysten samettisella sohvalle nojaten hieman toisiinsa. Se oli Harryn ensimmäinen ystävänpäivä. Tai ensimmäinen ystävänpäivä, jonka hän vietti jonkun toisen kanssa. Toinen poika oli häntä hieman vanhempi, ehkä kuudentoista, Harry ei ollut aivan varma. Mutta Harry ei halunnut ajatella sitä, koska hän viihtyi tuon mystisen pojan kanssa.

Hiljaisuus heidän ympärillään ei ollut painostava tai kiusallinen, vaan pehmeä ja luonteva. Harry kertoili pojalle kuluneesta vuodesta Tylypahkassa ja huomautti, kuinka suloiset vaaleanpunaiset teekupit olivat, jotka he olivat jättäneet pöydälle. Mutta poika ei keskeyttänyt Harrya, vaan oli hiljaa ja nautti toisen antamasta huomiosta. Poika ei ollut koskaan kokenut mitään sellaista ja jokainen sana, jonka Harry osoitti hänelle, sai hänen vatsaansa perhosia.

”Ja eräänä aamuna Ron kaatoi kurpitsamehunsa Nevillen muroihin, eikä Neville tajunnut sitä ja sitten…” Harry keskeytti lauseensa. ”Olet ollut kovin hiljainen.”

”Keskityn tarinoihisi.”

”Haluaisin kuulla välillä sinusta. Miksi en ole nähnyt sinua aiemmin täällä?” Harry kysyi huomatessaan Tylypahkan symbolin pojan viitassa.

”Et ole kiinnittänyt huomiota. Mutta olen ollut pitkään jo läsnä.”

Harry ei aivan ymmärtänyt, mitä tummahiuksinen poika tarkoitti, mutta se ei jäänyt häntä vaivaamaan. Hetken he olivat aivan hiljaa. Hetki oli satumainen ja jostain kaukaa alkoi kuulua hiljaista musiikkia. Tai ehkä sittenkin se oli vain Harryn päässä. Mutta Harrystä tuntui, että huone soitti heille jotain kaunista musiikkia, kuin sitoen heidät yhteen.

”Mikä sinun nimesi on?” Harry kysyi ja kääntyi pojan puoleen.

”Tom.”

”Muistutat hieman erästä poikaa, jonka tunnen. Hän on luihuisessa ja hän on todella ärsyttävä’’, Harry totesi mielessään ilmiselvä kuva Draco Malfoysta.

”Olenko mielestäsi ärsyttävä?”

”Et! Muistutat vain häntä jotenkin, en vain aivan tiedä miten”, Harry vastasi pahoittelevasti. Hän ei tahtonut loukata toista.

Harry oli avaamassa taas suunsa, mutta Tom hiljensi hänet vetämällä hänet lähelle itseään niin, että Harryn pää painautui hänen rintaansa vasten. Harry ei ollut koskaan ollut näin hämmentynyt, ei edes silloin, kun sai tietää Voldemortin asustavan opettajan takaraivossa.

”Ollaan vain nyt hiljaa.”

Harry ei vastustellut ja hieman ujosti kietoi kätensä toisen ympärille. Tom hätkähti hieman, mutta vastasi kuitenkin halaukseen. Joku olisi saattanut sanoa, että yhdistelmä oli outo ja kummallinen, mutta Harrystä ei. Hänestä tuntui hyvälle olla toisen halauksessa. Samoin ajatteli myös Tom.

Ja siinä he istuivat sylitysten. Kaksi väärinkohdeltua poikaa, kaksi poikaa, jotka elivät ilman rakkautta ja läheisyyttä. Ja nyt he molemmat saivat kokea sen tunteen, kun on joku, josta pitää kiinni. Joku, jonka syliin painautua paetakseen todellisuutta. Eikä Harry ollut koskaan tuntenut oloaan paremmaksi. Aivan kuin kaikki kamaluudet olisivat kadonneet hänen mielestään. Hän tahtoi pysyä siinä hetkessä ikuisesti.

Tom silitteli Harryn sotkuista tukkaa ja nautti hetkestä. Hän tiesi, ettei hetki kestäisi ikuisesti ja Harryn tulisi palata arkeen ja hänen omaan arkeensa. Harryn nukahdettua hän painoi suudelman pojan otsalle, salaman muotoisen arven päälle. Vielä hetken hän oli Harryn vieressä, mutta lopulta nousi, peitteli toisen viltillä painaen samalla toisen suukon tämän poskelle ja otti taikasauvansa esiin.

”Unhoitu.”

Ja niin Tom Lomen Valedro jätti pojan, joka yhden illan välitti hänestä, nukkumaan vaaleanpunaisen viltin alle muistamatta illan tapahtumia.

Mutta Tom tulisi muistamaan ne aina.


"Greed may not be good, but it’s not so bad, either. You humans think greed is just for money and power! But everyone wants something they don’t have."

Ava & Bannu By: Odo

Vlad

  • Sudenmorsian
  • ***
  • Viestejä: 3 438
  • Loveatar
Vs: Unohtuva ystävänpäivä | S | Tom/Harry
« Vastaus #1 : 01.03.2016 21:11:52 »
Vihdoinkin sain aikaiseksi lukea ja kommentoida tämän. Koska Tom/Harry on <3 Ja etenkin fluffyna :D

Tämä oli kyllä mukava pieni teksti, suloinen ja välillä myös varsin hykerryttävä. Nevillen muroihin kurpitsamehua kaatava Ron on ihana ja samoin Harry, joka vertaa Tomia Dracoon :P

Ja siinä he istuivat sylitysten. Kaksi väärinkohdeltua poikaa, kaksi poikaa, jotka elivät ilman rakkautta ja läheisyyttä. Ja nyt he molemmat saivat kokea sen tunteen, kun on joku, josta pitää kiinni. Joku, jonka syliin painautua paetakseen todellisuutta. Eikä Harry ollut koskaan tuntenut oloaan paremmaksi. Aivan kuin kaikki kamaluudet olisivat kadonneet hänen mielestään. Hän tahtoi pysyä siinä hetkessä ikuisesti.
Wääää ♥ Tämä on ehkä yksi tän ficin ihanimmista kohdista, koska niinhän se vähän on. Sekä Tom että Harry ovat rakkaudetta kasvaneita ja tässä ficissä he pääsevät yhteen ja tää on muutenkin kauniisti kirjoitettu.

Jollain jännällä tavalla musta tää ficci vain muuttui kauniimmaksi lopussa, kun Tom pyyhki tapahtuneen Harryn mielestä ja jätti pojan vaaleanpunaisen viltin alle (siis really, vaaleanpunainen viltti! Naww). Koska Tom muistaa, mutta Harry ei - ja ehkä jollain tavalla tämä poikien välinen hetki on jopa tärkeämpi nimenomaan Tomille. Ehkä. Tätä olis niin kauheen kiva spekuloida, koska naww, tää paritus tarjoaa niin paljon erilaisia mahdollisuuksia.

Tykkäilin tästä ficistä taas ihan mielettömästi <3 Kiitos siis tästä :3 Selvästi tällä parituksella pystyy kirjoittamaan jotakin hempeääkin, pitäisi ehkä yrittää itsekin :P
I love not man the less, but N A T U R E more.

私は悪魔で執事ですから。



"Always"
1946-2016

Frederica

  • ***
  • Viestejä: 1 148
Vs: Unohtuva ystävänpäivä | S | Tom/Harry
« Vastaus #2 : 21.07.2016 23:13:00 »
En tähän paritukseen ole paljoa törmännyt, mutta olet kuvannut sen uskottavaksi ja toimivaksi. :>

Todella suloista miten Harry kertoo Tomille asioita. Heidän välillään on yhteys, kumpikin on kohdannut elämässään paljon vääryyttä ja kaltoinkohtelua, ja Tom on oikeastaan ensimmäinen, joka antaa Harrylle jakamattoman huomionsa, joka haluaa kuulla ja ymmärtää Harrya. Tässä on lämmin tunnelma läpikotaisin, vaikka loppu on hiukan haikea. Tuo lopun muistiloitsu on haikea lopetus, mutta samalla todella toimiva, koska se jättää Tomin Harrylle mysteeriksi ja lisää heidän kohtaamisensa traagisuutta, koska toinen muistaa ja toinen ei. Jotenkin tykkään, kun on pehmeyttä ja haikeutta samassa paketissa.

Suloinen tunnelma, ja mukavaa lukea Tomin lempeämmästä puolesta. Kiitos tästä. :>
wooooop
Ava: Ingrid

Kukkamaaria

  • ***
  • Viestejä: 350
  • Keisarinna
Vs: Unohtuva ystävänpäivä | S | Tom/Harry
« Vastaus #3 : 22.07.2016 14:47:54 »
Ja niin Tom Lomen Valedro jätti pojan, joka yhden illan välitti hänestä, nukkumaan vaaleanpunaisen viltin alle muistamatta illan tapahtumia.

Mutta Tom tulisi muistamaan ne aina.

Tykkäsin tästä lopusta ja muutenkin koko tarinasta, mutta loppu oli suloinen :) Tomilla on tässä ihana herkkä puoli ja he ovat Harryn kanssa kokeneet molemmat kaltoinkohtelua ja heidän välillään on näkymätön yhteys, joten on ihan luontevaa, että he tulevat toistensa kanssa toimeen. Mukava lukukokemus :)
« Viimeksi muokattu: 22.07.2016 22:15:45 kirjoittanut Kukkamaaria »
But hey, isn´t it fun at the end of the day,
When everyone looks like me?
-Sonata Arctica -Cloud Factory

♥5.6.2011, 19.9.2012, 3.11.2014, 17.7.2018 & 18.6.2020♥

Tales By Kukkamaaria

Ava by Dolls

Tuisku

  • karhumieli
  • ***
  • Viestejä: 16
Vs: Unohtuva ystävänpäivä | S | Tom/Harry
« Vastaus #4 : 02.03.2017 17:41:55 »
Tom/Harry, vanha öideni ajanviete, tapaamme jälleen.

Tästä parituksesta on jotenkin niin hankala saada hyvää tai uskottavaa, mutta mun mielestä olit siinä onnistunut. Molemmat olivat omalla tavallaan jotenkin ic, mikä vähän hämmensi, koska miten? Tosi hienoa kyllä. Tykkään myös sun kirjotustyylistä! Se on rauhoittavalla tavalla kovin yksinkertainen, mutta silti jotenkin värikäs ja sun tekstiä on tosi mukava lukea. Ja pidän tän yksinkertaisesta teemasta ja tästä fluffyisesta ilmapiiristä joka oli mukana melkein koko tekstin ajan. Osoitit hyvin, ettei ystävänpäiväficitkään tarvitse aina erotiikkaa ollakseen hyviä ja luettavia. Toki tuon pitäisi olla itsestäänselvyys, mutta aina se ei ole.

Lainaus
”Et ole kiinnittänyt huomiota. Mutta olen ollut pitkään jo läsnä.”

Harry ei aivan ymmärtänyt, mitä tummahiuksinen poika tarkoitti, mutta se ei jäänyt häntä vaivaamaan.
Tämä oli kyllä niin perus Harrya, ettei voi muuta sanoa kuin hattua nostaa. Mysteerinen poika puhuu mysteerisiä, no mutta hei, tuskin se mitään tarkoittaa! Turha sitä on miettiä! Hups, sehän oli tuleva vihollinen. Noh mutta virheitä sattuu kaikille. Varsinkin Harrylle.

Lainaus
”Unhoitu.”
Tämä oli musta tosi hyvä! Tai siis omalla tavallaan tosi traagista, muttä tämä yksityiskohta tekee tästä ficistä sellaisen, että voisi jopa olla canon, mutta Harry ei vain muista. Karua mutta hienoa.

Mutta hei en nyt kyllä keksi muuta sanottavaa kuin että pidin tästä ja kiitos tästä lukukokemuksesta. Keep up the good work!
❝Tässä täytyy päästä oikeaan diskofiilinkiin.❞

Mariaxoxo

  • ***
  • Viestejä: 411
Vs: Unohtuva ystävänpäivä | S | Tom/Harry
« Vastaus #5 : 16.05.2017 00:02:36 »
Vau, onpas mielenkiintoinen paritus! Olin kyllä aika skeptinen, kun aloin tätä lukemaan, mutta täähän toimikin loppujen lopuksi tosi hyvin. Naureskelin ääneen tolle vertaukselle, miten Harry ei ollut ollut noin hämmentyny edes löydettyään Volden asustavan opettajan takaraivossa. Ihan huippu! Tykkäsin tästä kyllä kovasti, erityisesti loppu toimi hyvin!