Kirjoittaja Aihe: Ystävänpäivälahja | Dramione | Sallittu  (Luettu 3936 kertaa)

Ales

  • Fanficcari
  • ***
  • Viestejä: 498
  • Ilo on sisäpiirin homma
Ystävänpäivälahja | Dramione | Sallittu
« : 16.02.2014 21:26:40 »
Nimi: Ystävänpäivälahja
Kirjoittaja: Ales
Beta: Onkonälkä
Ikäraja: S
Paritus: Pieni Dramione
Tyylilaji: Varmaankin pieni fluffy / romance
Summary: On ystävänpäivä, ja rehtori Dumbledorella on suunnitelmia päivän varalle.
Disclaimer: J.K.n hahmot. En saa korvausta.
A/N: Tää tulee nyt vähän myöhässä, mutta eipä se mitään. Teki mieli kirjottaa ystävänpäivään liittyvä ficci ja parituksena tietysti Dramione, vaikkakin tässä se on enemmän lukijan varassa, näkeekö tässä paritusta vai ei.


Ystävänpäivälahja


Hermione, Harry ja Ron kävelivät kohti Suurta salia, jonne rehtori Dumbledore oli koko koulun kutsunut. Oli neljästoista päivä helmikuuta, eli ystävänpäivä. Ympäri käytäviä oli ripoteltu erilaisia koristeita, haarniskoilla oli kukkakimput käsissään, katosta roikkui sydämiä ja muita koristeita, soihtujen liekit oli muutettu vaaleanpunaisiksi ja kaikkea muuta. Riesu yritti tietysti parhaansa mukaan tuhota koristeluja, mutta räyhänhenkeä oli uhkailtu Verisellä paronilla. Räyhänhenki teki pieniä muutoksia koristeluihin toivoen, että ei jäisi kiinni. Mutta kukapa ei huomaisi kirkuvia koristesydämiä, jotka solvaavat loukkauksia ohikulkijoille?

Kolmikko astui sisään Suureen saliin, joka oli myös koristeltu. Katosta leijaili pieniä vaaleanpunaisia sydämiä ja hileitä. Hermionelle tuli väkisinkin mieleen se vuosi, jona Lockhart oli opettamassa Tylypahkassa ja koristeli Suuren salin ystävänpäivää varten. Olihan se söpöä, mutta rajansa kaikella.
Hermione, Ron ja Harry menivät istumaan Rohkelikon pöytään lähelle opettajia.  Rehtori Dumbledore supisi parhaillaan jotakin professori McGarmiwan korvaan, Kalkaros näytti lievästi pahoinvoivalta ja professori Verso hymyili iloisesti jutellessaan Lipetitin kanssa. Punurmio ei ollut, kuten yleensäkkään, paikalla. Hagrid huiskutti kolmikolle iloisesti ja vinkkasi silmää.
Rehtori Dumbledore nousi seisomaan ja McGarmiwa kilisytti lasia lusikalla.

”Hyvää ystävänpäivää oppilaat! Olette varmaan huomanneet koristeet, joita löytyy ympäri koulua. Meillä on teille tänä vuonna erityinen tehtävä koskien ystävänpäivää. Teidät on jaettu arvonnalla pareiksi, jotka kohta kerromme ääneen. Teidän tulee tämän päivän aikana valmistaa parillenne ystävänpäivälahja! Tunnit on peruttu, jotta saatte aikaa ja rauhaa valmistaa yllätykset. Lahja annetaan parille täällä, suuressa salissa kello kahdeksan illalla. Nyt tupalaiset kokoontukaa oman tuvanjohtajanne luo, joka kertoo parinne, joten olkaapa tarkkoina!” Dumbledore istuutui hymyillen tuolilleen. Rohkelikkolaiset kerääntyivät McGarmiwan luokse, joka katsoi heitä pieni hymynhäivä huulillaan.

”Noniin, nyt jaamme parit. Hermione Granger ja Draco Malfoy, Harry Potter ja Cho Chang, Ron Weasley ja Padma Patil, Fred Weasley ja Angelina Johnson, George Weasley ja Parvati Patil, Seamus Finnegan ja Susan Bones...” Lista jatkui vielä pitkään. Draco Malfoy, miksi juuri hän? Eikö kukaan muu? Hermione puuskahti ja katsoi ystäviään. Harrykaan ei näyttänyt kauhean tyytyväiseltä pariinsa, ja Ron valitti kuten yleensä. Ron sai ihan mukavan parin ja Harrykin ihan siedettävän. Hermione yritti kuitenkin ajatella positiivisesti. Olihan kuitenkin ystävänpäivä, ja kaikki piti ottaa huomioon tasavertaisesti. Hermione pohti kuumeisesti, mitä hän tekisi Malfoylle.
Pian McGarmiwa päästi oppilaat pois. Hermione katseli ympärilleen salissa, ja huomasi Malfoyn seisomassa lähellä Severus Kalkarosta nyrpeä ilme kasvoillaan. Hänelle oli ilmeisesti selvinnyt, että hän joutuu tekemään Hermionelle ystävänpäivälahjan. Ajatus nauratti Hermionea.

Aulassa Hermione hyvästeli Harryn ja Ronin ja suuntasi kirjastoon. Moni oppilaista oli suunnannut sinne etsimään ideoita lahjoja varten. Hermione nappasi muutaman hyödylliseltä vaikuttavan kirjan ja istahti vapaaseen nojatuoliin. Hän selaili kirjoja, mutta ei löytänyt mitään, joten heivasi kirjat pois ja otti mukavan asennon nojatuolissa. Hermione katseli muita oppilaita ja huomasi yhdellä pojalla kauniin hopeakorun. Hermione sai idean, pomppasi ylös ja lähti suunnistamaan kohti Suurta salia.

Suureen saliin oli ilmestynyt pöytiä, josta löytyi tarvikkeita lahjoja varten. Hermione katseli pöytiä, mutta ei löytänyt etsimäänsä, joten hän päätti lähteä käymään opettajien huoneessa. Hermione hyppelehti matkan ja häntä hymyilytti ajatus valmiista työstä, siitä tulisi upea!

Hetken kuluttua Hermione koputti ovelle ja pian Lipetit avasi oven.
”Hei Hermione, voinko auttaa?” Lipetit kysyi hymyillen.
”Hei professori Lipetit, etsin McGarmiwaa, onko hän täällä?”
”Pieni hetki, minä vilkaisen”, Lipetit vastasi ja kääntyi takaisin huoneeseen. Hermione kuuli Lipetitin sanovan jotain, ja pian ovella olikin professori McGarmiwa.
”Niin Hermione?”
”Hei professori, osaisitko kertoa, mistä voisin saada vähän hopeaa? Se tulisi siihen ystävänpäivälahjaan.” McGarmiwa mietti hetken hiljaa ja silmäili Hermionea.
”Minun työhuoneessani saattaa olla vielä jäljellä, käydään katsomassa.” McGarmiwa sulki huoneen oven ja lähti kävelemään kohti työhuonettaan Hermione vanavedessään.

McGarmiwa avasi työpöytänsä laatikon ja nappasi rullan, jossa oli hopeanauhaa. Hän ojensi loppurullan Hermionelle.
”Enempää minulla ei tällä hetkellä ole. Voit käyttää loput, ole hyvä”, McGarmiwa sanoi ja ojensi rullan Hermionelle, joka kiitti hymyillen. Tyttö lähti Rohkelikkotorniin itseensä tyytyväisenä. Lahjasta tulisi upea, Malfoykaan ei voisi sitä kieltää!

Hermione istahti sängylleen ja otti taikasauvansa esiin. Hän mutisi loitsun ja osoitti hopeanauhaa, joka alkoi muuttaa muotoaan. Se leveni ja kasvoi pituutta, ja yhdistyi rannerenkaaksi. Rengasta kiersi yksi iso käärme. Se oli kuin tehty Malfoylle, sitä ei voinut kukaan kiistää. Hermione hymyili iloisesti, paketoi lahjan ja laittoi sen laukkuunsa. Hän asteli kevein askelin alas Rohkelikkotorniin, jossa Ron ja Harry istuivat hiljaisina.

”Hei pojat. Oletteko jo keksineet mitä annatte lahjaksi parillenne?”
”En”, Ron sai happamesti.
”En minäkään”, Harry puuskahti ja valahti alemmas nojatuolissaan. Hermione pudisti päätään.
”Menkää vaikka kirjastoon, sieltä voi löytyä ideoita.”
”Kirjasto on sinun paikkasi, ei meidän.” Ron tiuskaisi ja asetti kätensä puuskaan. Hermione ei vastannut mitään, vaan lähti pois tornista. Kiukutelkoot.

Hermione istui Harryn ja Ronin viereen Suuressa salissa. Kello oli melkein kahdeksan, ja pian olisi aika jakaa lahjat. Ron näytti edelleen erittäin nyrpeältä, mutta Harry näytti piristyneen.

”No, saitteko lahjat valmiiksi?” Hermione kysyi pojilta. Harry nyökkäsi ja näytti pientä pakettia. Ron ei vastannut mitään, nojaili vain kättään vasten. Olkoot.
Kello löi kahdeksan ja Dumbledore nousi seisomaan. McGarmiwa kilisytti taas lasia. Suuri sali hiljeni ja katseet kääntyivät rehtoriin.

”Hei oppilaat. Toivottavasti olette saaneet lahjat valmiiksi, sillä nyt on aika jakaa lahjat. Hakeutukaa oman parinne luokse, esittäytykää, jos ette tunne toisianne, ja antakaa lahjat ja kiittäkää”, Dumbledore sanoi painottaen viimeistä sanaa. Oppilaat nousivat ylös ja lähtivät etsimään parejaan. Hermione katseli ympärilleen salissa ja etsi vaaleahiuksista poikaa. Pian hän huomasikin tämän ja lähti luovimaan tietä ihmisjoukossa. Hermione pysähtyi Malfoyn viereen, ja ojensi paketin hänelle hymyillen.
”Ole hyvä Draco.” Kuullessaan etunimensä lausuttavan pojan ilme muuttui koppavasta ärtyneeksi.
”Kiitos”, Draco sanoi ja ojensi vuorostaan paketin. ”Ole hyvä Granger.”
”Kiitos.” Hermione avasi paketin ja sieltä vierähti pronssinen sormus, jossa oli pieni kristalli keskellä. Se oli kaunis ja kuvasti omalla tavallaan Rohkelikkoon kuulumista. Hermione henkäisi ja kohotti katseensa Dracoon, joka avasi juuri omaa pakettiaan.
”Tämä on upea, kiitos Draco”, Hermione sanoi hymyillen ja pujotti sormuksen sormeensa. Hermione katseli, kun poika avasi oman pakettinsa ja otti korun esille. Hermione hymyili Dracolle ja jätti pojan tutkimaan korua.

Hermionea hymyilytti, sillä hän huomasi Dracon pujottaneen korun ranteeseensa.
« Viimeksi muokattu: 16.02.2014 21:38:35 kirjoittanut Ales »

© Raitakarkki

DragonHeart58

  • ***
  • Viestejä: 270
  • Use your imagination
Vs: Ystävänpäivälahja | Dramione | Sallittu
« Vastaus #1 : 23.02.2014 14:56:56 »
Awws :3

Ihana ja suloinen, ja siirappisuudellaan sopivan makea :) Pidin kovasti tuosta alun kuvailusta, kas näin:

Ympäri käytäviä oli ripoteltu erilaisia koristeita, haarniskoilla oli kukkakimput käsissään, katosta roikkui sydämiä ja muita koristeita, soihtujen liekit oli muutettu vaaleanpunaisiksi ja kaikkea muuta. Riesu yritti tietysti parhaansa mukaan tuhota koristeluja, mutta räyhänhenkeä oli uhkailtu Verisellä paronilla. Räyhänhenki teki pieniä muutoksia koristeluihin toivoen, että ei jäisi kiinni. Mutta kukapa ei huomaisi kirkuvia koristesydämiä, jotka solvaavat loukkauksia ohikulkijoille?
Olit kuvaillut tuota tunnelmaa kivalla tavalla, ja nuo koristeluideat olivat mielestäni hauskoja ja kekseliäitä! Ja voi tuota Riesua :D

Pidin kovasti tarinan ideasta, vaikka muistaakseni olen tällaisiin vastaavanlaisiin tarinoihin törmännyt aiemminkin :) Tosin Malfoy oli minusta ehkä liian pehmo Malfoyksi, mutta ehkä tämä Ystävänpäivä sai hänetkin lämpenemään ;) Ja olisi ollut ehkä kiva nähdä Hermionen ja Malfoyn välillä enemmän heille ominaista sanahelinää, sillä tässä olisi ollut hyvät ainekset sellaiseen :) Mutta kuten jo sanoin, pidin tästä suloisesta pikku ficistä, joka hymyilytti ja ilahdutti. Mitään virheitäkään en löytänyt :)

Kiitos kovasti! :)

-DragonHeart58

Mixiuu

  • ***
  • Viestejä: 193
  • Ava by laaksokukka <3
Vs: Ystävänpäivälahja | Dramione | Sallittu
« Vastaus #2 : 22.04.2014 17:06:20 »
Mooi!! :)

Katselin tuolta sinun listauksestasi joitakin ficcejä ja kun näin tämän otsikon, niin päätin sitten lukea ja lopuksi kommentoidakin:

Nuo alun kuvailut olivat ihania, pidin niistä ja ne saivat jopa pienen hymyn huulilleni. Riesu varsinkin osasi naurattaa noilla sen tempuillaan, sillä olen aina pitänyt Riesusta. Räyhähenki vain jotenkin on sulattanut sydämmeni omilla pikku tempuillaan. Vai voiko niitä ihan pieniksi sanoa? :-D

Lainaus
Hermione katseli ympärilleen salissa, ja huomasi Malfoyn seisomassa lähellä Severus Kalkarosta nyrpeä ilme kasvoillaan.

Haha, jotenkin niin Dracon tapaista mennä heti Kalkaroksen luokse anomaan armoa!  :'DD

No, mutta kuitenkin pidin tekstistäsi, vaikka Draco mielestäni 'heltyi' hieman liian helposti laittamaan korun käteensä. Ei se kumminkaan haittanut, tapansa kullakin! Pidin myöskin tarinan ideasta, minkä DragonHeart58 jo sanoikin ja muutenkin tämä oli onnistunut teksti. Kiitos tästä piristeestä! :)
-Mix
Believe In Your Dreams

Leijonat ♥

Ales

  • Fanficcari
  • ***
  • Viestejä: 498
  • Ilo on sisäpiirin homma
Vs: Ystävänpäivälahja | Dramione | Sallittu
« Vastaus #3 : 22.04.2014 22:38:22 »
Heipsan ja kiitokset molemmille kommenteista! Piristävää saada positiivista palautetta omista tuotoksistaan!  Ja mitä tuohon samankaltaisuuteen tulee, tämä on kyllä niin loppuunkulutettu aihe, mutta on siitä silti kiva kirjoittaa ja lukea erilaisia tuotoksia (;

-A

© Raitakarkki

Pineapple_Girl

  • puuskupuh
  • ***
  • Viestejä: 174
Vs: Ystävänpäivälahja | Dramione | Sallittu
« Vastaus #4 : 03.05.2015 17:26:19 »
Hermione ja Draco kummatkin teki vaan jotkut korut toisilleen. Mä vaan mietin, että oisko toinen voinu antaa jotain muuta. Tuo loppu oli kiva, kun Draco laittoi sen käteensä, vaikka saikin sen Hermionelta. Oli tämä ficci kyllä kuitenkin aika ihana, varmaan siksi kun lempiparitus kyseessä ja muutenkin.
« Viimeksi muokattu: 03.05.2015 21:43:10 kirjoittanut Pineapple_Girl »
Does it ever drive you crazy,
just how fast the night changes

Ales

  • Fanficcari
  • ***
  • Viestejä: 498
  • Ilo on sisäpiirin homma
Vs: Ystävänpäivälahja | Dramione | Sallittu
« Vastaus #5 : 03.05.2015 21:03:17 »
Iltaa Pineapple_Girl ja kiitos kommentista!
Tein tarkoituksella niin, että molemmat antoivat korun toisilleen. Se kuvastaa tietyn laista arvokkuutta, sekä tekijästä, että lahjan saajasta. Minun mielessäni Draco tietyllä asteella kunnioittaa/arvostaa Hermionea, vaikka tämä onkin jästiayntyinen.

-A

© Raitakarkki

Crys

  • Taivaanrannanmaalari
  • ***
  • Viestejä: 4 503
  • inFINIty
    • Listaukseni
Vs: Ystävänpäivälahja | Dramione | Sallittu
« Vastaus #6 : 07.06.2015 16:29:56 »
Voi kun ihana :)
Tykkäsin tosta ekan kappaleen kuvailusta ja Riesun mukaan ottaminen oli kivaa. Hermione on oma päättävinen itsensä, ryhtyy heti toimeen tehdäkseen mahdollisimman hyvän lahjan vaikka se tulisikin ei niin miellyttävälle henkilölle. Se kyllä kuvastaa sitä Hermionen kypsyyttä, toisin kun Harry ja Ron puolestaan valittelee ja jättää kaiken viimetippaan niin kun yleensä ;D
Lainaus
Hermionea hymyilytti, sillä hän huomasi Dracon pujottaneen korun ranteeseensa.
Voi, toi sai mutkin hymyilemään :)

Never underestimate the power of fanfiction