B/N:Toivottavasti tekstiin ei jäänyt virheitä, sillä tarkistin tämän hieman kiireellä. Tuli pieniä ongelmia koneen kanssa. Bongailkaa sitten niitä virheitä jos näkyy. Mukavaa lukukokemusta!
Tämän kolmannen luvun tekemisessä vähän kesti, mutta tässä se nyt on:
--
3.TylypahkassaLily, Diane, Sarah ja Miley istuivat näkymättömien olentojen vetämässä vaunussa. Lily katsoi ulos sateen piiskaamasta ikkunasta. Hän näki jo selvästi Tylypahkan ääriviivat. Melkein jokaisesta ikkunasta hehkui kirkas valo. Korkeat tornit piirtyivät tummaa taivasta vasten ja loivat upean vaikutelman. Lily ei ennen ollut huomannut miten näyttävä Tylypahka olikaan.
- Ajatelkaa nyt, tämä on meidän viimeinen vuotemme Tylypahkassa! Lily huokaisi. Muut katsoivat häntä.
- Mitä luulette, ollaankohan me vielä parin vuoden päästä ystäviä? Miley kysyi ja vilkuili nyt kysyvästi muita tyttöjä.
- Kyllä muuten varmasti! Sarah sanoi ja katsoi vetoavasti Dianeen, joka nyökkäsi. Lily huokaisi raskaasti.
- Mitä? Etkö halua olla ystävämme? Miley kysyi. Lily pudisti päätään niin, että punaiset hiukset heiluivat.
- Ei, mietin vain… James on edelleen ihastunut minuun, Lily sanoi apeasti ja huokaisi jälleen. Miley pyöräytti silmiään ja sanoi:
- Tietenkin! Sinä olet kaunis, fiksu…
- Lopeta! En halua kuulla syitä siihen! Lily huudahti.
- Äh, Lily! Mikset vain voi alkaa seurustella Jamesin kanssa? Sarah kysyi. Lily katsoi häntä suu ammollaan ja sanoi:
- Mitä?! Minähän inhoan Jamesia!
- Niin, mutta silti. Kai muutkin Kelmit ovat kyllästyneitä Jamesin ainaiseen valitteluun siitä, kuinka sinä et ikinä lähde hänen kanssaan ulos, Sarah sanoi Lilylle.
- Luulin, että sinä tuet minua! Lily melkein huusi Sarahille ja kääntyi sitten taas tuijottamaan ulos. Hän tiesi, että Miley sanoi äänettömästi Sarahille “Älä välitä”.
“Mutta kuka voisi olla välittämättä? Minä inhoan Jamesia!” Lily ajatteli, samalla, kun pitkä ja töyssyinen matka päättyi. He astuivat ulos kaatosateeseen ja lähtivät kävelemään kohti Suurta salia.
Suuressa salissa oli jo opettajia ja tungosta aiheutti se, että kaikki halusivat pois sateesta. Eräs Luihuinen tönäisi Lilyä ja hän kaatui suoraan jonkun käsivarsille.
- Hei Lily! James huudahti. Hän nosti Lilyn pystyyn. Lily mulkaisi häntä ja sanoi:
- Se on Evans sinun kaltaisillesi! Etkö sinä ikinä opi? Ai niin, unohdin, sinullahan ei ollut aivoja, Lily sanoi ilkeästi ja riuhtaisi itsensä irti Jamesin otteesta.
- No ehkei minulla ole aivoja, mutta sydän jolla rakastaa sinua, James sanoi ja virnisti. Lily tuhahti ja lähti marssimaan kohti Rohkelikkojen pöytää.
- Minä
vihaan sitä Potteria! Lily puuskahti Mileylle, istuuduttuaan hänen viereensä.
- Mitä hän tällä kertaa teki? Miley kysyi, kieputellen sormellaan pitkää hiussuortuvaa.
- No, kun kaaduin, hän otti minut kiinni, Lily vastasi raivostuneena. Miley katsoi Lilyä pitkään ja sanoi:
- Jos hän ei olisi ottanut sinua kiinni, olisit luultavasti saanut mustelman.
- Ei voi olla totta! Joko sinäkin? Lily huudahti epätoivoisena. Miley ei kerinnyt vastata, sillä professori McGarmiwa toi joukon ensiluokkalaisia saliin. He näyttivät todella pelokkailta ja Lily muisti, kuinka pelokas hänkin oli ollut. Ensiluokkalaiset pysähtyivät pienen jakkaran eteen, jonka päällä lepäsi Lajitteluhattu.
Dumbledore nousi kultaiselta tuoliltaan ja alkoi puhua:
- Tervetuloa, tervetuloa! Taas on uusi vuosi alkanut Tylypahkassa ja niin on myös uusia oppilaita tullut. Haluaisin kuitenkin pari sääntöä, ennen kuin aloitamme lajittelun. Kielletty metsä on nimensä veroisesti kielletty paikka kaikilta oppilailta. Käytävillä ei saa taikoa ja vahtimestari Voro pyysi minua muistuttamaan, että tavaroista, jotka on kielletty tuomasta kouluun, löytyy lista hänen työhuoneen ovesta. Sanon myös, että tänä vuonna on tanssiaiset, joten etsikääpä itsellenne pari. Pitemmittä puheitta aloitetaan lajittelu!
Kaikki alkoivat tuijottaa Lajitteluhattua. Kohta se alkoi laulaa:
Olette tulleet oppimaan,
yhdessä taikuutta.
Kiitän teitä siitä ja
varoitan vielä niitä,
jotka rakkautta vailla elävät:
Teille kylmä tulevaisuus tulee,
jollette nyt ala toimia.
Sä rakkauden löydät kun etsit,
vaikka se vaikeaa olisikin.
Lily katsoi mykkänä hattua. Se oli varoittanut niitä, jotka elävät ilman rakkautta. Mutta miksi? Eihän se voinut tarkoittaa Lilyä? Vai voiko? Hän yritti karistaa ajatuksen pois ja onnistuikin siinä, sillä lajittelu alkoi. Ensimmäinen oppilas, Arthur Parkinson, lajiteltiin Luihuiseen. Seuraava oppilas oli Rohkelikko ja Lily taputti muiden mukana innokkaasti. Hän kuunteli, kuinka eräästä tytöstä tuli Korpinkynsi, ja sitten joku poika pääsi Puuskupuhiin. Lista oli lähes loputon, kunnes päästiin viimeiseen oppilaaseen. Hänen nimensä oli Miranda Hudson. Lajitteluhattu mietti kokonaisen minuutin ennen kuin huusi: “ROHKELIKKO!”
Lily taputti ja kun taputukset hiipuivat Dumbledore sanoi:
- Aloittakaamme ruokailu!
Hän taputti kerran käsiään ja jokaiselle ruokavadille ilmestyi jotakin. Lily, joka ei ollut muistanut nälkäänsä, alkoi ahmia suuhunsa kaikkea, mihin vain ylettyi.
Hän meinasi sanoa Sarahille, että oli ihan täynnä, kunnes muisti, että oli tämän kanssa riidoissa, joten hän sanoikin sen Dianelle.
- Niin minäkin! Ne kotitontut yrittävät tappaa meidät näillä ruuilla. Tämä on niin hyvää etten voi lopettaa syömistä! Diane vastasi ja alkoi syödä jälkiruokaa, joka oli juuri ilmestynyt. Meni noin puoli tuntia, ennen kuin kaikki olivat syöneet tarpeeksi. Vadit pyyhkiytyivät tyhjiksi ja Dumbledore sanoi haukotteleville oppilaille:
- Nyt on aika käydä nukkumaan, joten pyydän, että valvojaoppilaat johdattavat ensiluokkalaiset tupiinsa.
Kaikki alkoivat valua pois Suuresta salista ja Lily, joka ei halunnut kohdata Jamesia, ryntäsi juoksuun.
Hän juoksi koko matkan Lihavan leidin muotokuvalle.
- Pergamentinpala, hän sanoi leidille ja muotokuva avautui, paljastaen tuvan oviaukon.
Hän ryntäsi tyttöjen makuusaliin ja vaihtoi ennätysajassa yöpuvun. Oli menossa juuri pylvässänkyynsä, kun hän kuuli Sarahin äänen:
- Anteeksi, kun painostin sinua.
Lily kääntyi ja kohtasi Sarahin katseen.
- Äh! Unohdetaan koko juttu! Minun ei olisi pitänyt ylireagoida, Lily vastasi ja hymyili. Sarahkin hymyili ja kääntyi vaihtamaan yöpukuaan, kun tyyny paiskautui suoraan häneen päähänsä.
- Sinä senkin…! Sarah huusi ja nappasi oman tyynynsä heittäen sen Lilyä päin. Ovelle ilmestyneet Miley ja Diane liittyivät myös tyynysotaan, josta ei meinannut tulla loppua.
Lopulta hengästyneet tytöt menivät sänkyihinsä ja nukahtivat melkein saman tien. Miley ja Diane eivät edes jaksaneet vaihtaa yöpukujaan. Välillä joku käänsi kylkeään ja Lily, joka näki unta siitä, että James yritti pakottaa hänet suutelemaan häntä, nukkui onnellisen tietämättömänä siitä, mitä seuraavana päivänä tapahtuisi.
--
Olkaapa hyvä! Neljäs luku tulee pian...