Kirjoittaja Aihe: Je + Tu = Nous (Victoire/?, K-11, romance, one-shot & femme)  (Luettu 1512 kertaa)

tirsu

  • BubblegumKnight
  • ***
  • Viestejä: 1 368
  • Clara, my Clara
Nimi: Je + Tu = Nous
Kirjoittaja: tirsu
Beta: Word ainoastaan
Genre: Romance, one-shot
Paritukse(t): Victoire/OC, Teddy/?, Victoire/Teddy
Ikäraja: K-11
Summary:Victoire siis rakastaa elokuvia, varsinkin romanttisia komedioita.
Varoitukset: Kaamea ranskankielisten sanojen pilaaminen, joten jos joku osaa oikeasti ranskaa, niin saa huomauttaa. Siitä oltaisiin todella kiitollisia...
Disclaimer: Tämä ficci on kirjoitettu pelkästään viihdytystarkoituksiin. Kaikki minkä tunnistatte lukeneenne joskus HP-kirjoista, kuuluu J.K.Rowlingille, minä ainoastaan jäljittelen hänen luomaansa maailmaa. Café Mia parin muun kanssa kuuluvat minulle.
A/N: Tämän ficin kanssa oli kyllä aikamoisia ongelmia. Ihan ensialkuun tämän piti olla jouluinen ficci, mutta se ei ottanut onnistuakseen ollenkaan, joten tämä jäi syrjään pitkäksi aikaa. Muutama viikko sitten päätin, että teenkin tästä ystävänpäiväaiheisin. Parin, kolmen version jälkeen syntyi sitten tämä versio, johon olen aikalailla tyytyväinen.
Kirjoitusvaiheessa tulikin lisää ongelmia. Kirjoitan kaikki ficcit ja originaalini ensin käsin paperille ja sitten vasta koneelle, ja niin tein tämänkin kanssa. Saatuani melkein kaiken sitten lopulta kirjoitettua koneelle huomasin, että viimeinen paperi puuttuu. Etsisin sitä vaikka mistä, mutta lopulta kävi ilmi, että viimeinen paperi oli joutunut vahingossa poltettavaksi muiden hylättyjen versioiden kanssa. Jouduin siis kirjoittamaan lopun uudelleen, minkä seurauksena siitä tuli erilainen mitä se oli alkuperäisessä versiossa. Onni onnettomuudessa kuitenkin, sillä lopusta tuli nyt jokseenkin parempi kuin se olisi alkuperäisessä ollut.
Ai niin. Tässä on tarkoituksella sekoitettu preesensiä ja imperfektiä, mutta kyllä se varmaan käy ihan selväksikin...
Mutta joo, nyt saavat selitykset riittää, sillä tätä vauhtia tästä alkuhuomautuksesta tulee pitempi kuin itse one-shotista. Toivottavasti pidätte!


Je + Tu = Nous

Victoire Jacqueline Weasley rakastaa jästielokuvia - varsinkin romanttisia komedioita.

Aina pikkutyttönä hän oli käynyt katsomassa vanhoja mustavalkoisia elokuvia Hermione-tädin luona. Joka lauantai aina yksitoistavuotiaaksi asti Victoire syventyi maailmoihin, jotka olivat täynnä nuoria, kauniita neitoja ja uhkarohkeita, komeita miehiä. Ja kun Victoire oli kaksitoistavuotias, Teddy vei hänet jästien elokuvateatteriin katsomaan ranskalaista elokuvaa. Voi sitä onnen päivää.

Ja sinä päivänä Victoire rakastui Teddyyn. Tai niin hän ainakin luuli, sillä Teddy täytti kaikki - no, melkein ainakin - romanttisten elokuvien sankareiden kriteerit: upea hymy, komeat kasvot, loistava kroppa...

Täytettyään kuusitoista Victoire sai ensisuudelmansa Teddyltä - ja siitä alkoi heidän suhteensa. Se oli juuri niin täydellinen suhde kuin elokuvissakin oli, mutta silti Victoiresta tuntui, että jokin oli täysin pielessä, täysin väärin. Hän ei kuitenkaan jaksanut välittää siitä ja työnsi sitkeästi tuntemuksen syrjään.

Monet Victoiren koulukavereista olivat kateellisia hänen suhteestaan Teddyyn. He olivat Tylypahkan kuumin puheenaihe - varsinkin Tylyahon viikonloppujen jälkeen, jolloin Teddy tuli tapamaan tyttöystäväänsä; olihan tämä jo saanut opiskelunsa päätökseen.

Heistä liikkui huhuja koulunkäytävillä ja mieleisiinsä huhuihin, jotka hänen korviinsa kantautuivat, Victoire lisäsi itse tuulta purjeisiin. Muilta huhuilta hän vain sulki korvansa ja kohautti välinpitämättömästi olkiaan.

Victoire nautti huomiosta, jota heidän täydellinen suhteensa sai osakseen kilokaupalla. Kaikkien piti nähdä, että hän eli unelmien elokuvaansa. Josta tosin vielä puuttui yksi huipennus.

Ja lopulta koulun päätösjuhlien jälkeen puuttuva huipennus täydentyi Teddyn huoneessa, joka oli täynnä kynttilöitä ja ruusun terälehtiä. Mitä romanttisin tilanne menettää neitsyys.

Ikävä kyllä se ilta särki Victoiren täydellisen maailman. Rakastelu Teddyn kanssa ei tuntunut oikealta vaan epämiellyttävältä. Ensin Victoire luuli sen johtuvan kokemuksen puutteesta (hänen kohdallaan), mutta parin toisen kerran tuntuessa samalta Victoire myönsi itselleen viimein, että kaikki ei ollut täydellistä. Jotain todellakin puuttui. Tai Victoiren tapauksessa, jotain oli liikaa.

Parin kuukauden pähkäilyn ja itsensä tutkiskelun jälkeen Victoire tajusi sen, löysi vian hänen ja Teddyn täydellisestä suhteesta. Hän ei tykännyt pojista vaan tytöistä!

Ensin Victoire yritti kauhistuneena kieltää tosiasian, mutta lopulta hän myönsi ja hyväksyi sen. Kaapista hän ei kuitenkaan ollut valmis vielä tulemaan. Hän halusi nauttia näennäisesti täydellisestä suhteestaan, joka heillä Teddyn kanssa oli. Mitä sitten vaikkei seksi ollutkaan loistavaa? Ei se ollut tärkeää.

Koska Victoire ei ollut tyhmä, hän tajusi kertoa Teddylle asian oikean laidan - ja halun kulissisuhteesta. Teddyn reaktio oli totaalinen yllätys kultakutriselle: tämä huokaisi helpotuksesta. Kävi selväksi, ettei Teddykään tuntenut heidän suhdettaan oikeaksi ja että hän oli miettinyt miten kertoa ajatuksistaan ja muuttuneista tunteistaan Victoirelle tätä kuitenkaan loukkaamatta.

Niin he päätyivät elämään kulissin täyteistä suhdetta. Molemmat tunsivat heti olonsa vapautuneimmaksi ja helpottuneimmaksi. Oli selvää, ettei heitä oltu luotu yhteen niin kuin palapelin paloja.

Kulissisuhde kesti tasan puolitoista vuotta. Sinä aikana Victoire keräsi rohkeutta tulla kaapista ulos.

Kaapista ulos tulemisessa Hermione-täti auttoi Victoirea puhtaasti vahingossa alkaessaan ajaa raivokkaasti seksuaalivähemmistöjen oikeuksia tasa-arvoon. Ei pidä ymmärtää väärin, kyllä velhomaailmassa hyväksyttiin homoseksuaalisuus, mutta näillä ei ollut vain täsmälleen samoja oikeuksia kuin heteroseksuaaleilla. Ja se oli Hermione-tädistä uskomatonta (että edes velhomaailmassa ei homoseksuaaleilla ollut oikeutta avioliittoon).

Hermione-tädin toiminta rohkaisi Victoirea siinä määrin, että hän uskalsi viimein tulla ulos kaapista ja tehdä lopun täydellisestä kulissisuhteestaan.

Gwen Lowe oli Victoiren ensimmäinen tyttöystävä. Oli vain jotenkin loogista rakastua parhaaseen ystäväänsä (tarkalleen ottaen toiseksi parhaaseen, Teddy oli se parhain).

Suhde Gwenin kanssa ei ollut täydellinen, ei lähelläkään. Eikä Victoiresta vieläkään tuntunut hyvältä. Jokin tuntui edelleen puuttuvan.
Joten ei ollut mikään ihme, ettei suhde Gwenin kanssa kestänyt puolta vuotta pitempää. Oli oikeastaan ihme, että suhde kesti edes niinkin kauan.

Sen jälkeen Victoiresta tuli melko skeptinen täydellisen suhteen löytämisen suhteen. Hän lohduttautui uppoamalla töiden jälkeen elokuviin, joita hän lainasi Hermione-tädiltä. Harmikseen hän joutui toteamaan, ettei keksinyt niistä ratkaisua siihen mikä hänen suhteistaan tuntui aina puuttuvan.

Eräänä päivänä, tarkalleen ottaen 3.3.2022, Victoire oli siskonsa Dominiquen kanssa Café Miassa, jossa hän tapasi ensimmäistä kertaa Kara Rikaart'n. Kara oli juuri palannut Amerikasta, jossa oli asunut melkein kuuden vuoden ajan.

Tummapäinen kaunotar (no, Victoiren silmin - Dominiquesta nainen oli ihan tavallisen pulliaisen näköinen) omisti ilkikurisen luonteen, ivallisen naurun ja hänen lauseensa olivat suurimmaksi osaksi kietoutuneet sarkastisuuteen. Niistä piirteistä huolimatta Kara osoittautui yllättäen herttaiseksi ihmiseksi, mitä oli todella vaikea uskoa.

Siitä alkoi hitaasti orastava ystävyys, joka oli täynnä sanaharkkoja, naurua, syvää luottamusta, elokuvailtoja, noloja tilanteita ja muutamia kyyneleitäkin. Eikä aikaakaan, kun Victoiren tunteet alkoivat syventyä Karaa kohtaan.

Hän paljasti tunteensa ainoastaan Teddylle, joka lupasi parhaan ystävän tapaan pitää tiedon omanaan. Varsinkin, kun oli selvää, että tunteet olivat täysin yksipuolisia.

Yrittäen päästä tunteistaan eroon Victoire päätyi eriskummalliseen suhteeseen Christina Starin kanssa. Se suhde kulki Christinan säännöillä. Tai pikemminkin ailahtelevien mielialojen mukaan. Kaikki muut olivat sitä mieltä, että Christina käytti Victoirea hyväkseen, mutta hän ei välittänyt. Tärkeintä oli se, ettei Kara saisi tietää hänen todellisista tunteistaan, jotka olisivat pilanneet heidän ystävyyden.

Vuoden 2023 ystävänpäivänä suhde Christinan kanssa päättyi - Karan (ja Teddyn, joka oli katsonut oikeudekseen puuttua tilanteeseen) toimesta. Kara tuli kesken Victoiren ja Christinan ystävänpäivätreffien vieton kaksikon tykö, pamautti nyrkin pöytää vasten (niin siis, he olivat Café Miassa, jos se jäi joillekin epäselväksi...) ja ilmoitti viileän rauhallisesti tykkäävänsä Victoiresta - enemmän kuin ystävästä. Sen jälkeen hän kumartui hetken mielijohteesta antamaan suukon Victoirelle.

Heti kun heidän huulensa koskettivat, molemmat vetäytyivät kauemmaksi toisistaan ja vain tuijottivat toisiaan hetken ennen kuin purskahtivat raikuvaan nauruun. Molemmat olivat saaneet pienen hankaussähköiskun huulten koskettaessa toisiaan. Silti se oli Victoiren paras ensisuudelma ikinä, kuten hän myöhemmin tajusi.

Karan kanssa ei koskaan tuntunut siltä, että mitään olisi puuttunut. Kuin viimeinenkin puuttuva pala palapelistä olisi löytynyt.
Silti Victoirea huolestutti. Vaikka puuttuva palakin oli löytynyt, ei suhde ollut siltikään täydellinen, sellainen kuin elokuvissa.

Victoire ei puhunut asiasta Karalle, mikä oli jokseenkin hänen tapojensa vastaista. Ainoa, jolle hän avautui huolestaan, oli Teddy.
Koska Teddy ei halunnut Victoiren luopuvan elämänsä tärkeimmästä ihmisestä (siis Victoiren, ei Teddyn), hän teki minkä parhaaksi katsoi. Hän kertoi Karalle Victoiren huolista.

Ja niin Victoire sai kuulla, ettei elokuvien täydellisiä suhteita ollut olemassakaan. Jokaisessa suhteessa, ihan jokaisessa, oli riitoja ja ongelmia, mutta niistäkin selvittiin, jos niin haluttiin.
Sinä päivänä Victoire tajusi, että sata prosenttisen täydelliset suhteet kuuluivat elokuvien maailmaan.

Ja nyt takaisin nykyhetkeen. Ei menneisyydestä jaksa kovin pitkään jaaritella. Anteeksi nyt vaan.

Victoire siis rakastaa elokuvia, varsinkin romanttisia komedioita. Elokuvia enemmän Victoire kuitenkin rakastaa Karaa. Karaa, jolla on silkkiset, tummat hiukset. Karaa, joka saa Victoiren tuntemaan itsensä maailman kauneimmaksi naiseksi (siis niin, ettei se johdu Victoiren 1/8osa veelageeneistä). Karaa, joka lupasi viedä Victoiren elokuviin tänään heidän vuosipäivänsä kunniaksi. Karaa, joka juuri lopettaa päivän työnsä Cafe Miassa (joka on hänen iso isoäitinsä perustama) ja tulee takahuoneesta leveästi hymyillen Victoiren luo painaen kevyen pusun tämän poskelle.

Kiedottuaan sinimustaraidallisen kaulaliinan kaulaansa Kara tarttuu Victoiren sormikkaisiin piilotettuun käteen ja alkaa kuljettaa tätä kohti ulko-ovea. Ovella heitä vastaan tulevat Teddy ja Dominique, jotka eilen kertoivat saavansa ensimmäisen lapsensa elokuussa (lasketun ajan sanoivat ajoittuvan päivää ennen heidän ensimmäistä hääpäiväänsä).

Nopeiden tervehdysten jälkeen Kara vetää Victoiren ulos merivedeltä tuoksuvasta kahvilasta. Lumi narskuu heidän kenkiensä alla heidän matkatessaan kohti määränpäätä, joka ei todellakaan vie heitä Vuotavan noidankattilan suunnalle.

>> Eikö me mennäkään elokuviin, kuten lupasit? >> Victoire avaa suunsa.
>> Pääset kyllä elokuviisi >>, Kara vakuuttaa, >> mutta myöhemmin. >>

Victoire ei sano enää mitään, antaa vain Karan kuljettaa häntä, no, minne ikinä kuljettaakaan. Karaan saattaa aina luottaa, sen Victoire tietää neljän vuoden kokemuksella.

Epäilyttävän vaaleansiniseltä taivaalta rupeaa yllättäen tippumaan kevyitä ja isohkoja lumihiutaleita. Victoiren iloksi lumisade on samanlaista kuin romanttisissa elokuvissa konsanaan. Aivan kuin toteen käynyt haave!

>> Minun korviani paleltaa >>, Victoire valittaa ikuisuudelta tuntuvan kävelymatkan loppusuoralla.
>> Mitäs et laittanut pipoa suloisille kutreillesi pelätessäsi niiden menevän lyttyyn >>, Kara nuhtelee, mutta ottaa oman kotikutoisen piponsa pois päästään ja laittaa sen rakkaansa päähän.

Victoire uikuttaa hieman pilalle menevän kampauksensa takia, mutta lopettaa sen heti, kun Kara tuhahtaa ivallisena. No, ainakaan kukaan ei näe hänen hiuksiaan pipon alta, jos asioista täytyy löytää valoisatkin puolensa. (Ja onneksi elokuvateattereissa on pimeää.)

Vihdoin ja viimein he ovat perillä määränpäässään. Lumisessa ja jäisessä talvipuutarhassa, jonka Von Pilait omistavat.
Huurteiset portit ovat tavoistaan poiketen avoimina ja Kara johdattaa heidät portista sisälle kauniisti (pakkasesta) kimaltelevaan puutarhaan.

>> Kara, saataisiinko me edes oikeastaan tulla tänne? >> Victoire kysyy epäileväisenä.
>> Saadaan, saadaan; David antoi luvan >>, Kara kertoo päästäen Victoiren kädestä irti.

Valkoisten ja syvänsinisten ruusuköynnösten alta, keskeltä puutarhaa löytyy pöytä, joka on katettu kahdelle hengelle. Pöydän vieressä on hopeinen antiikkinen tarjoiluvaunu, jonka päällä on muutamia erikokoisia kupuja.

>> Mademoiselle on hyvä ja käy istumaan >>, Kara sanoo ja puikkelehtii polkua pitkin pöydän luo.

Victoire seuraa hitaasti perässä ihaillen kaunista talvipuutarhaa, jonka veroista ei muualta löydy (ainakaan taikamaailmassa). Kaikkialla kimaltaa pienten timanttien lailla hentojen värien tanssiessa ruusuilta toiseen.

Kara vetää tuolin esiin ja odottaa, että Victoire istuutuu sille. Sen jälkeen hän kiertää pöydän toiselle puolelle ja nostaa ensimmäisten kupujen alta kaksi keittolautasta, joilla on höyryävää kuorrutettua sipulikeittoa.

>> Bon appétit >>, Kara sanoo huonosti ranskalaisia sanoja ääntäen.

Victoire pudistaa päätään hymyillen. Hän tietää mitä Kara haluaa hänen tekevän.

>> Bon appétit, ma cherie >>, Victoire sanoo ääntäen täydellisesti jokaisen sanana.
>> Kylläpä sinä kuulostat seksikkäältä puhuessasi ranskaa >>, Kara sanoo silmät tummuen.
>> Minä tiedän >>, Victoire toteaa.
>> Kiitos minun >>, Kara virnistää itseriittoisesti.

Syödessään alkukeittoa Victoire saa nauraa katketakseen, kun Kara puhelee Dwightin uusimmasta tempauksesta, joka on ajaa Maxwellin hulluksi. Pääruuan (ankkaa appelsiinikastikkeen ja ratatouillen kera) aikana he päätyvät arvailemaan kumman Teddy ja Dominique saavat ja minkä nimen lapsi mahtaa saada.

Jälkiruuan (crème brûlée) tarjoiltuaan Kara katoaa hetkeksi jonnekin ja sillä aikaa Victoire ahmii molempien jälkiruuat - mikä on aika tyhmää, sillä crème brûlée on aivan liian makeata, jotta sitä voisi syödä enemmän kuin sen yhden peräkkäin. Palatessaan Kara on kuin ei huomaisikaan oman jälkiruokansa kadonneen parempiin suihin. Hän istahtaa paikalleen ja ojentaa Victoirelle suklaarasian, jonka sisällä on tätä hetkeä varten tehty uutuusmaku, joka on nimetty Perfect V:ksi Victoirea ajatellen.

>> Joko kohta menemme elokuviin - ei niin, etten olisi arvostanut tätä piknikkiä? >> Victoire kysyy avatessaan suklaarasian tajuamatta sitä tosiasiaa, että konvehdit rasiassa on tehty varta vasten häntä varten.
>> Ei tämä ole piknik. Olemme syömässä ulkona >>, Kara korjaa. >> Mutta kyllä sinä elokuviisi pääset, odota vain. >>

Victoire nyökkää ja katsoo rasiassa olevia suklaakonvehteja. Ne ovat kaikki samanmuotoisia - päärynän muotoisia, joissa on kaiverrettuna koristeellinen V.

>> Oh, uusi makuko? Miltähän ne maistuvat? >> Victoire miettii.

Vastaus on vanilja, sillä se on Victoiren suosikkimaku. Samoin kuin tuoksu.

>> Oih, tämä on suussa sulavaa! >> Victoire huudahtaa suklaata maistettuaan.
>> Hyvä, että maistuu >>, Kara sanoo ja hypähtää pystyyn, kun portista astuu sisään tyylikkään näköinen nuori mies.

Victoire säikähtää. He eivät sittenkään olisi saaneet tulla talvipuutarhaan! Ja nyt he jäävät siitä vielä kiinnikin.

>> David! >> Kara huudahtaa ilahtuneena.
>> Anteeksi, että olen myöhässä >>, David pahoittelee.
>> Ei se mitään >>, Kara sanoo. >> Vic, odota siinä! Ja mieluiten silmät kiinni. >>

Victoire tekee työtä käskettyä ja sulkee silmänsä. Mitähän Kara on oikein suunnitellut? Toivottavasti jotain nopeaa, niin että he ehtisivät elokuviin. Muuten hän pettyy ja todella paljon.

Nopeuttaakseen ajan kulumista Victoire alkaa laskea. Yksi pikku Merlin, toinen pikku Merlin, kolmas pikku Merlin, neljäs pikku Merlin, viides pikku Merlin...

Päästyään 33:n pikku Merliniin Victoire kuulee askelten ääniä.

>> Ei saa katsoa vielä >>, Kara sanoo.

Victoire nyökkää pienesti ja jatkaa laskemista.

>> Hauskaa iltapäivää sitten vain, tytöt >>, David sanoo, kun Victoire on päässyt 80:n pikku Merliniin.
>> Kiitos vaan! >> Kara vastaa. >> Nyt voit avata silmät, Vic. >>

Luvan saatuaan Victoire räpsyttelee silmänsä auki. Sen sijaan, että näkisi enää värikkäitä pikku tähtiä mustaa taustaa vasten, hän näkee suuren valkokankaan.

>> Kara, mitä tämä on? >> Victoire äimistelee silmät suurina.
>> No, sinä halusit elokuviin, joten...  Ja tiedän, että halusit jästimaailman elokuvateatteriin, mutta näin vaivaa tämän eteen! >> Kara meuhkaa. >> Tuon valkokankaan hankinta ei ollut helppo homma, Hermione-tätisi auttoi elokuvan hankkimisessa - joka on siis uusi - Maxwell hankki tarvittavat laitteistot ja taikoi ne niin, että ne toimivat täällä ongelmitta. Siis täällä talvipuistossa, täällä kun ei ainakaan ole sähköä. Ja täällä on kylmä, eikä se ole laitteistoille hyvästä... >>

Victoire nousee ylös paikaltaan rientäen pölpöttävän Karan luo ja hiljentää tämän suudelmalla, joka muuttuu nopeasti ranskalaiseksi suudelmaksi.

>> Kiitos >>, Victoire kuiskaa vasten Karan huulia, >> ihana ajatus - ei, ihana idea. Millainen elokuva? >>
Kara virnistää ilkikurisesti. >> Ranskalainen romanttinen komedia tytöstä, joka haluaa rikkauksista köyhyyteen kyllästyttyään siihen, että kaikki haluavat hänen rahojaan mieluummin kuin aitoa ystävyyttä hänen kanssaan. >>
>> Ranskalainen elokuva? Mutta ethän sinä ymmärrä ranskaa kuin muutaman hassun sanan >>, Victoire hämmästelee.
>> Niin, niin. Siinä on tekstitys >>, Kara kertoo olkiaan kohauttaen.
>> Sinähän inhoat tekstitettyjä elokuvia >>, Victoire huomauttaa.
>> Totta, niin inhoankin, mutta kestän sen kyllä, kun tiedän kuinka paljon rakastat ranskalaisia elokuvia >>, Kara sanoo.
>> Olet paras! >> Victoire huudahtaa.
>> Se on niin totta >>, Kara nyökyttelee.
Victoire pyörittää silmiään. >> Je t'aime. >>
>> Niin minäkin >>, Kara myöntää, >> ja tarkoitin, että sinua enkä itseäni - tosin, pidän kyllä itsestänikin. >>

Victoire pudistaa päätään hymyillen. Kara on syystäkin parasta mitä hänelle on elämässään tapahtunut.

>> Tule istumaan, elokuva alkaa juuri kohta >>, Kara sanoo ja taluttaa Victoiren takaisin pöydän äärelle.

Elokuva on täydellinen romanttinen komedia, joka kietoo Victoiren otteeseensa. Hän nauraa sielunsa kyllyydestä hauskoissa kohdissa ja itkee vuolaasti elokuvan herkimmässä ja surullisemmassa kohdassa.

Karan mielenkiinto elokuvaa kohtaan katoaa paljon ennen puoltaväliä, sillä hän ei tahdo pysyä tapahtumien mukana pudottuaan tekstityksen perästä. Sen takia hän ei vuodata kyyneltäkään, mutta tuskinpa hän itkisi vaikka tajuaisi mistä elokuvassa on kyse juuri sillä hetkellä. Hauskoissa kohdissa Kara onnistuu nauramaan, suurimmaksi osaksi tilannekomiikan ansiosta.

Elokuvan ollessa loppusuoralla Kara kiinnittää (elokuvaan tylsistyneenä) huomionsa Victoireen ja tämän haltioituneisiin kasvoihin. Näky on yksi maailman kauneimmista.

Hetken mukana tempaistuna Kara kurottautuu pöydän yli painamaan kevyen suukon Victoiren siloiselle poskelle, jonka jälkeen tämä kääntää katseensa elokuvasta häneen. He tuijottavat toisiaan jonkin aikaa lumoutuneina silmiin, sitten Victoire kuroo heidän huultensa välisen matkan umpeen.

Heidän syventyessään suudelmaan valkokangas mustenee ja täyttyy hitaasti kiemurtelevasta nauhasta, joka loistaa revontulen väreissä. Se muodostaa tekstin, joka päättää elokuvan: "Finit".
« Viimeksi muokattu: 06.07.2019 17:37:50 kirjoittanut tirsu »
>> Don't give up. Not ever. Not for one single day. >> Clara Oswald

 >> How do sharks make babies? >> The 11th Doctor 
 >> Carefully? >> Clara Oswald
>> No, no, no - happily. >> The 11th Doctor

>> I don’t think I could ever forget you. >> The 12th Doctor

Jeeetu

  • Puoliverinen
  • ***
  • Viestejä: 504
Vs: Je + Tu = Nous (K-13, romance, one-shot & femme)
« Vastaus #1 : 21.12.2012 20:26:26 »
Oi, tämä on ihana ficci. Awww. Ihanaa, että löysin tämän uudestaan. Luin tämän jo monta kuukautta sitten, mutta silloin minulla ei ollut vielä tapana kommentoida ficcejä, joka jälkeenpäin harmitti kovasti, kun en voinut työntää tätä ficciä pois mielestäni.

Tämä oli ensimmäinen femme, jonka koskaan luin, tämä oli ensimmäinen kolmannen sukupolven ficci, jonka luin. Luin tämän silloin, kun en hirveästi pitänyt OC-hahmoista. Tämän takia Victoire on ja tulee aina olemaan minulle lesbo, tämän takia Victoire/Teddy on yksi inhokkiparituksistani ja teki mieli lukea Teddy/Dominiqueta. Victoire/Kara on ihana paritus, tulen shippaamaan sitä hautaan asti ja olisi kivaa lukea siitä lisää ficcejä.

Ainut kritiikki, jonka keksin miettimällä pääni puhki, on, että Victoire puhui vähän liikaa elokuvista lopussa, muuten tämä on aivan fantastisen täydellisen ihana. Ainakin tässä ficissä käytät ihanaa kieltä ja kuvailet asioita taitavasti. Tämän ficin tulen lukemaan vielä monta kertaa uudestaan. Nimikin oli jo tosi ihana.

Yritin tässä nyt lainata joitakin lempikohtiani, mutta niitä tuli ihan liikaa, joten päädyin näihin kahteen:

Täytettyään kuusitoista Victoire sai ensisuudelmansa Teddyltä - ja siitä alkoi heidän suhteensa. Se oli juuri niin täydellinen suhde kuin elokuvissakin oli, mutta silti Victoiresta tuntui, että jokin oli täysin pielessä, täysin väärin. Hän ei kuitenkaan jaksanut välittää siitä ja työnsi sitkeästi tuntemuksen syrjään.


Ja lopulta koulun päätösjuhlien jälkeen puuttuva huipennus täydentyi Teddyn huoneessa, joka oli täynnä kynttilöitä ja ruusun terälehtiä. Mitä romanttisin tilanne menettää neitsyys.
Ikävä kyllä se ilta särki Victoiren täydellisen maailman. Rakastelu Teddyn kanssa ei tuntunut oikealta vaan epämiellyttävältä. Ensin Victoire luuli sen johtuvan kokemuksen puutteesta (hänen kohdallaan), mutta parin toisen kerran tuntuessa samalta Victoire myönsi itselleen viimein, että kaikki ei ollut täydellistä. Jotain todellakin puuttui. Tai Victoiren tapauksessa, jotain oli liikaa.



Lisäksi tietysti kaikki Victoire/Kara-kohtaukset olivat lemppareitani. Onnistuin hävittämään tämän kommentin äsken ja nyt tuntuu, että unohdin jotain oleellista, mutta tyydyn vain lisäämään, että pidin tästä todella paljon. Piirrustuksetkin on tosi kivat.
my heart

28012012 ♥ 05062014 ♥ 25062015

tirsu

  • BubblegumKnight
  • ***
  • Viestejä: 1 368
  • Clara, my Clara
Vs: Je + Tu = Nous (K-13, romance, one-shot & femme)
« Vastaus #2 : 22.12.2012 11:27:12 »
Kiitos kommentistasi Jeeetu! :) Se piristi mukavasti päivää ja veti kyllä sanattomaksikin.
En tiedä. Jotenkin musta Victoire/Teddy toimii paremmin ystävinä kuin pariskuntana ja jotenkin Teddy/Dominique on ilmiselvä pari. Hienoa, että sain jonkun muunkin ajattelemaan niin. Muhhahhaa.  ;D
Aivan mahtavaa kuulla, että pidät Victoire/Karasta parina ja haluaisit lukea kaksikosta lisää. Luultavasti tulen joskus kirjoittamaan heistä vielä jotain. Samoin kuin Teddystä ja Dominiquesta.
Victoiren hölötys elokuvista menee ihan sen piikkkiin, että se rakastaa elokuvia todella, todella paljon - mutta Karaa enemmän - ja sen oli tarkoitus olla vähän niin kuin kantavana voimana koko ficin läpi.
Kuvailen asioita taitavasti? Vau. Olen tosi otettu. Tuntuu aina, että kuvailu on kauhean työn takana ja meinaa aina jäädä unholaan repliikkien takia. Jotenkin hahmoilla on aina niin paljon sanottavaa...
Mutta siis joo. Oli todella mukavaa kuulla, että tässä kuvailu oli taitavaa. :) Näyttävästi siitä, että koetan harjoittaa kuvailemista aina kirjoittaessani, on jotain hyötyä.
Se on kyllä inhottavaa, kun onnistuu hävittämään kommentin/kirjoituksen ja sitten pitäisi koettaa kirjoittaa se uudelleen. Silloin aina jää kyllä puuttumaan jotain.
Kiva, että piirustuksetkin olivat kivoja.
Kiitos vielä todella paljon ihanasta kommentistasi!
-tirsu
>> Don't give up. Not ever. Not for one single day. >> Clara Oswald

 >> How do sharks make babies? >> The 11th Doctor 
 >> Carefully? >> Clara Oswald
>> No, no, no - happily. >> The 11th Doctor

>> I don’t think I could ever forget you. >> The 12th Doctor

lotus

  • pufflepuff
  • ***
  • Viestejä: 171
  • stronger than seems
Enpä ole paljoakaan bongaillut täällä tekstejä, jotka olisivat Next Genistä, joten olipa mukava bongata tämä teksti!

Olen ehdottomasti samaa mieltä siitä, ettei Teddy/Victoire ole toisilleen sopiva pari. Toisaalta se riippuu myös ihan kirjoittajan luomasta maailmasta, mutta musta tuntuu lähinnä siltä, että ne on heitetty suhteen sen perusteella, että ne on oman sukupolvensa vanhimmat. Teddy/Dominiqueta en ole miettinyt, ehkä pitäisi tutustua siihen tarkemmin. No, nyt siihen itse tekstiin.

Alku kesti mielestäni aika kauan. Totta kai se, että Vic rakastaa romcomeja, oli tärkeä tieto tekstin kannalta, mutta... Silti sitä olisi hiukkasen voinut mielestäni vähäsen tiivistää.
Kivaa oli mielestäni se, että ero tapahtui yhteisymmärryksessä ja molempien mielestä suhde ei toiminut. Eihän ne ensirakkaudet kauhean kauan yleensä kestä, kun molemmat vasta opettelee suhteessa olemista. :/ Sekin, että Victoirella on suhteita ennen Karaa, on mielestäni realistista.

Hankaussähköisku ensisuudelmassa, ai että! :D Ja siltikin se on Victoiren paras ensisuudelma. ♥ Myös idea treffeistä talvisessa puutarhassa oli ihana. Pääsee Vic ikään kuin drive in-elokuviin ilman autoa.

Lainaus
Victoire uikuttaa hieman pilalle menevän kampauksensa takia, mutta lopettaa sen heti, kun Kara tuhahtaa ivallisena.

Jotenkin niin Victoiremaista. :D
Nautin tästä pienestä kasvutarinasta. <3

Kiitos lukukokemuksesta!


Luultavasti myrskyjä onkin vain siksi,
että niiden jälkeen saataisiin
auringonnousu.

tirsu

  • BubblegumKnight
  • ***
  • Viestejä: 1 368
  • Clara, my Clara
Kiitos kommentistasi, lotus! :) Mulla on muutamia tekstejä next genistä, koska heidän kanssaan on periaattessa vapaat kädet ja muutenkin golden trion ja kumppanusten jälkeläisten mahdollinen elämä kiinnostaa (olen luonut omat fanonini heille jokaiselle).

Vikan kirjan ilmestyttyä mulla ei ensi alkuun ollut mitään erikoista mielipidettä Victoire/Teddystä, mutta myöhemmin kyseinen paritus ei vaan iskenyt. Mulle vaan tuli Victoiresta sellainen olo, että hän suuntautuu naisiin.

Jos olisin kirjoittanut tämän nyt, voisi hyvinkin olla, että alku olisi erilainen, asioita tiivistetty ja tuotu eri lailla esiin. Mutta siis toisaalta sillä kaikella olen koettanut tuoda esiin sen kuinka paljon Victoire elokuvista pitää ja miten paljon romanttiset komediat ovat vääristäneet hänen käsitystään rakkaudesta.

Hah! Enpä tullut ajatelleeksi tuota drive in-elokuvaa, mutta niinhän se periaatteessa on. :D

Kerran vielä, kiitos paljon kommentistasi. :)

-tirsu
« Viimeksi muokattu: 06.07.2019 17:59:27 kirjoittanut tirsu »
>> Don't give up. Not ever. Not for one single day. >> Clara Oswald

 >> How do sharks make babies? >> The 11th Doctor 
 >> Carefully? >> Clara Oswald
>> No, no, no - happily. >> The 11th Doctor

>> I don’t think I could ever forget you. >> The 12th Doctor