Varoitukset: Pöh, rivien välistä luettavaa slashia, vihjailtua incestiä.
Hahmot omistaa Rowling , shakin keksijää en tiedä.
A/N: Matikan vihkon takasivuille kirjoitettu kyhäelmä. Luin tuossa pari päivää sitten Viisasten kiven ja sain Shakkipelistä idean.
Elämä on kuin shakkipeliä, säännöt ovat etukäteen määrättyjä, mutta siirrot teemme itse.
Shakissa voi tehdä huonoja siirtoja, mutta elämässä ei ole hyviä tai huonoja arvauksia, on vain valintoja.
Shakissa jokaisella nappulalla on oma arvonsa, ne voivat tehdä tietyt liikkeet.
Elämässä kaikella on hintansa, mutta aina arvo ei ole hinnasta kiinni.
Meidänkin on pakko tehdä oma osamme, syntyä, elää ja loppujen lopuksi kuolla, riippumatta siitä, mikä meidän asemamme on.
Shakissa valkoinen puoli aloittaa aina ja musta vastaa liikkeeseen.
Valkoinen edustaa kirjoissa elämää ja musta kuolemaa. Todellisuudessa hyvää ja pahaa ei ole, on vain harmaata, mutta harmaa ei kuitenkaan ole tylsä väri, se on tummaa vaaleaa ja vaaleaa tummaa.
Shakissa Kuningas ja kuningatar ovat arvokkaimmat ja kaikki soltusta lähettiin suojelevat niitä.
Elämässäkään emme ole saman arvoisia, vasta kuin kuoleman hetkellä.
Olemme kaikki samassa asemassa, mutta siti niin eriarvoisia.
Mustat ja valkoiset nappulat ovat identtisiä, mutta silti erivärisiä.
Mekin olemme samasta mallista tehtyjä, mutta muuten täysin erilaisia.
''Olen koko elämäni joutunut olemaan muiden varjossa, sotilaitten asemassa, pönkittämässä muiden arvoa. Kannustanut ja ollut jalansijana. Minua on aina verrattu vanhempiin veljiini ja nuorempaan siskooni. Huolimatta siitä mitä teen. Välittämättä siitä millainen olen. En ole katkera, en halua olla vihainen enää. Olen vain surullinen, mutta samalla myös iloinen. Tunnetusti varjossa on viileämpää ja auringossa polttaa vain itsensä. Olen kuitenkin onnellinen niistä hetkistä, kun saan vain lojua Charlien käsivarsien suojassa ja tuntea olevani ainut.''
