Axis Powers Hetalia: muisto | S humor, fluff Oneshot

[mudkip]

Nimi: muisto
Fandom: APH //Kupla lisäsi alkutietoihin.
Kirjoittaja: Mudkip ("No MÄÄ!")
Ikäraja: S
Genre: humor, fluff
Paritus: DenNor
Disclaimer: Kaikki, paitsi juoni, kuuluvat Hidekaz Himaryua- senseille!

A/N: Juu, mun eka ficci, jonka julkaisen (muille kuin kavereilleni, mutta heitä ei edes kiinnosta! Senkin sydämettömät ystävät!), jotenkas kommentit olisi nyt todella kivoja, sillä ficeistäni tulee usein jotain tämän tyylisiä. Ja ihmisnimet käytössä, elikkästä:
Tanska=Mathias
Norja=Lukas
Islanti=Eirikur
Suomi=Tino
Ruotsi=Berwald

   XxxxX

"Mitä?!" Lukas kiljaisi, ja hänen poskilleen nousi kevyt puna. "Kuka tuon lähetti?" Muut osoittivat Mathiasta, joka hymyili ilkikurisesti.
"Tämähän on vain leikki, rikkinäinen puhelin! Kaiken lisäksi, viestihän voi muuttua vaikka kuinka paljon!"
"Mutta meitä on vain viisi, ja lähettäjä olit sinä, Mathias. Takeet asian todellisuuteen ovat melko suuret." Eirikur protestoi, mutta Mathias ei kuunnellut häntä. "Älä nyt, Nor! Ja kyllä sinä tiedät, että se on totta, tiedäthän?" Mathias tuijotti Lukasta koiranpentuilmeellä.
"Ja lopeta noiden typerien lempinimien käyttäminen." Lukas sanoi, ja käänsi katseensa pois Mathiaksesta. "Vai mitä, vel..."
"Eirikur." Kyseinen henkilö sanoi, kopauttaen Lukasta samalla kevyesti päähän. "Voisin todella hyvinkin arvella Mathiaksen tarkoittavan sitä, mitä sanoo, jos lause on 'Den rakastaa Noria', vai?" Kysymyksen hän osoitti Mathiakselle.
"Niinpä!" Tanskalainen totesi mahtipontisesti, "Voin vaikka hakata Tinon, jos uskot silloin!"
"Iip?!" Tino vingahti ja juoksi Berwaldin taakse. "Sve! Ei kai hän ole tosissaan?"
"Ei." Tämä rauhoitti Tinoa silminnähtävästi. Tämän kuultuaan Mathias meni pelottelemaan Tinoa. Kun muut olivat tarpeeksi kaukana, Lukas kysyi Eirikurilta: "Eikö sinua todellakaan haittaa, että isovelj..." Lukas sai nipin napin väistettyä kiven, joka muutoin olisi lentänyt suoraan hänen naamansa. "Siis, minä olen tuollaisen pölkkypään kanssa?"
Yleensä Eirikuria ärsytti Lukaksen ja Mathiaksen läheiset välit, mutta nyt hän päätti kiusoitella veljeään. "Eipä kauheasti, kun ottaa huomioon, että ystäväsi on peikko."
"Ja sinulla on lunni! Puhuva lunni!"
"Ja Matthew'lla on puhuva jääkarhu." Lukas ei muistanut, kuka tuo Matthew oli, mutta päätti kuitenkin jatkaa."Ja Gilbertillä on tipu, jota hän lellii."
"Ja Arthur näkee satuolentoja."
"Ja Alfredin ystävä on avaruusolio."
"Ja," Eirikur hiljensi äänensä kuiskaukseen, "Tinon ja Berwaldin koira on Hanatamago."
"Mikäs tuossa nyt oli?"
"Se tarkoittaa 'Kukkakananmunaa'. Kuulin Kikulta."
Kovaääninen nauru säikäytti Lukaksen, ja tämä kiljahti, kun käänsi päätään, ja näki Mathiaksen kasvot itsestään viiden senttimetrin päässä.Nyt Eirikurkin nauroi. Hänen ärsytyksensä oli onnistunut. Ei kyllä ihan alkuperäisellä tavalla, mutta onnistuipa kuitenkin.
Silloin Mathias teki jotain, jota olisi luonnollisesti voinut miettiä vähän kauemminkin, kun sanoi, itselleen tyypilliseen kovaan ääneen;
"Ha ha ha! Kukkakananmuna! Kuka nyt sellaisen nimen antaa koiralle!"
Puna katosi Lukaksen poskilta, ja Eirikur puri huultaan. Tino kääntyi katsomaan kolmikkoon päin, Berwald myös, mutta jälkimmäisen katseesta tunsi pelottavan auran. Eirikur ja Lukas eivät edes katsoneet näihin päin, he kuitenkin tunsivat ruotsalaisen katseen selissään.
Mathias kuitenkin jatkoi. "Fin! Ice sanoi, että koiranne nimi on..." Tino nosti kulmiaan kysyvän näköisenä.
"K- kukkakananmuna!" Mathias toisti Emilin sanoman ja puhkesi taas hervottomaan nauruun. Tino yritti saada Berwaldin lopettamaan Mathiaksen katseellaan tappamisen, kun taas Lukas ja Eirikur olivat toipuneet, ja etsivät nyt Hantamagoa ja Mr. Puffinia. Tilannetta ei kyllä yhtään helpottanut se, että joka kerta, kun he huhuilivat Hantamagoa, Mathias alkoi taas nauraa.

   XxxxX

Lukas heräsi transsistaan Mathiaksen puhaltaessa lämmintä ilmaa toisen kasvoille. Lukas hätkähti, mutta Mathiaksen ilme ei värähtänytkään. Sitten hän sanoi, pirteällä äänensävyllä;
"Nor, jeg elsker dig!"
Lukas hymyili vastatessaan.
"Samoin, Den."

[Joulutonttu]

Heti kun luin sanan Axis Power Hetalia, minulla tuli iloinen fanityttökiljahdus. Ja sitten huomasin että tähän ei ole kommentoitu, ja tuli vielä pakottavampi tarve lukea, ottaa itseänsä niskasta kiinni, ja kommentoida!

Mitähän tuosta sanoisi ? Pohjoismaat ♥ Tinon säikähdys oli jotenkin niin söpö, ja se, että Norge ei muistanut Matthewia .. Mutta Ìslandpa muisti! (Outo sana.. kun viimenen kirjain on d ja sitten pee perään.. Mitäs sanon Islantia nykyään _aina_ Ìslandiksi? Sitte kaikki sanoo, että se on saari englanniksi, muttaku siinä on se heittopilkku ! !) Loppukin oli jotain sööttiä c: Toivoisin ficceihin kuitenkin pituutta enemmän, varsinkin, kun se on Oneshot. Tästä on sitten hyvä lähteä pidentämään Kyllä ne tämänkin pituisena kelpaavat, mutta itse kirjoitan pidemmänlaisia.. (Oon kirjoittanut koulutarinaan käsin.. aihe vapaa = Hetalia .. Sivumäärä on tällä hetkellä .. *Hakee vihon* 9 sivua.. ja jatkuu vielä ^^' En aio tosin koskaan julkaista täällä, sen verran insiraaditon tekele oli se .. D:) Mutta ficciin takaisin. Et ole ainoa, kenen kavereita ei kiinnosta, samassa veneessä ollaan. Ja onnea ensimmäisestä Ficcistäsi! Uutta vain kirjoittelemaan, vai mitä? *Tanska virn*

[Slytherin cat]

Heh. Olen ilkeä ja paha kun kiskon esiin näinkin vanhan ficin, mutta pakkohan minun on kommentoida, koska kyseessä on sinun ficcisi.
Olethan sinä sentään se arvoisa henkilö, joka kertoi minulle hetaliasta, vaikkakin minulta kesti mooonta vuotta, että kunnolla menin sarjaan tutustumaan...
Ja niin, sinä et taida enää hetalisti ollakaan, mutta mitäpä tuosta. Kommentoin silti.

Ensinnäkin, idea oli kiva, ja hyvin toteutettu silloisen ikäsi huomioiden. Itse kun noihin aikoihin kirjoittelin räjähtelevistä Nuuskamuikkusista ja ihmissyöjäperunoista.
...
*käy varmistamassa, että on poistanut ne ficit*

Niin, siis kyseessä oli muisto? En hirveästi jaksa alkaa kritisoimaan kun tästä tekstistä tosiaankin on aikaa, mutta minusta tuntuu, että teksti olisi pärjännyt paremmin ihan sen hetken tapahtumana eikä muistona. Lopusta nimittäin heräsi kysymys, että miten pitkä aika tuosta muistosta sitten oli, mitä on tapahtunut?

Mutta ei sen enempää kritiikkiä, DenNor on aina söpöä ja näin.. Ei minulle tästä tekstistä se kummempia mieleen tullut, olen iloinen että sain lukea sinunkin ficcisi ja öh.

Niin, vielä. Enkö ollutkin aika ninja, kun ilman mitään tietoa finfanfunin henkilöllisyydestäsi selvitin, millä nimellä täällä liikut..? :'D Kyllä sain nähdä aika paljon vaivaa, kiertelin eri verkkosivuja ja foorumeita...
Ja jos taas sinä et tiedä kuka minä olen, et ole läpäissyt Slytten ninjakoulutusta. :c

(Lähetin joskus viestiäkin, muttet vastannut)

Kiitos että kerroit minulle nykyisen lempisarjani sillon kauan sitten, olet näin vaikuttanut elämääni aivan uskomattoman paljon, ja heipä hei.

[Kuolotar]

Pohjoismaista kertova ficci maistuu aina! Nam Nam

Ihana mielikuva nouse tuosta rikkinäisestä puhelimesta ja leikistä kun pohjoismaita on tosiaan vain viisi niin vaikea kuvitella että lauseet olisivat ihan hirveästi ehtineet muuttua.
Ficci oli lyhyt ja minä olisin kyllä mielelläni lukenut hieman enemmänkin mutta oli tämä näinkin oikein maukas iltapala. Tosiaan nautin suuresti pohjoismaista sillä he ovat ehkä suurin suosikkiryhmäni hetaliassa joten kaikki mikä kertoo heistä on aina plussaa.

"Eipä kauheasti, kun ottaa huomioon, että ystäväsi on peikko."
"Ja sinulla on lunni! Puhuva lunni!"
"Ja Matthew'lla on puhuva jääkarhu." Lukas ei muistanut, kuka tuo Matthew oli, mutta päätti kuitenkin jatkaa."Ja Gilbertillä on tipu, jota hän lellii."
"Ja Arthur näkee satuolentoja."
"Ja Alfredin ystävä on avaruusolio."

Tässä tämä perustelun kultainen keino ei minun lemmikkini/erikoisystäväni ole omituinen katso vaikka mitä kaikilla muilla on!