Title: We flying up, up outta here
Author: ainoboy
Beta: Ei ole, jos joku haluaa ryhtyä betakseni ni heitelkääpä yksärillä (=
Disclaimer: En omista ficissä mainittavia henkilöitä tai tapahtumapaikkoja, ne on J.K.Rowlingin. En myöskään omista ficissä olevia Far East Movementin biisin sanoja, enkä kyllä koko biisiäkään, se on FEMin omaisuutta. Juoni on minun.
Ikäraja: S
Paritus: Harry/Ginny
Genre: Fluffy, andventure
Summary: Harry istahti Ginnyn viereen, ja kaivoi tytön käden esille peiton alta. ”Kuvittelehan. Tähtitaivas ja kuunsirppi, ei voi olla parempaa!”
A/N:Ensimmäinen HP- aiheinen ficci, ja samalla ensimmäinen ficci tänne. Muista sarjoista on kyllä tultu ficcailtua ahkerasti (pääasiassa Narutosta.)
Oon pitkäaikainen FEM -fani, ja etenki tämä biisi on yks mun lemppareista (Far East Movement - Rocketeer, jos ei joku tiennyt). Biisin sanoitukset on niin itsestäänselviä, etten ihmettelis vaikka samantyylinen ficci jostain löytyiskin. Halusin kuitenkin tehä tästä oman versioni. Otsikkokin on tuosta biisistä repäisty. Saattaa muuten vaikuttaa siltä, että lyricseissä on kirjoitusvirheitä, mutta juuri tuollaisina ne löysin kolmesta eri lyrics -sivustosta.
Niin, ja OpenOfficen (jolla tämän raapustin) kieliasun tarkistaja on,,, noh. Huono. Joten kirjoitusvirheitä saattaa olla,,,
Palaute on enemmän kuin suotavaa, etenkin rakentava!
-----
Here we go, come with me
There's a world out there that we should see.
Take my hand, close your eyes
With you right here I'm a rocketeer.
Käsi puristi tiukasti Tulisalaman vartta. Saukkonummelle oli tullut pimeä, ja tuhannet tähdet paistoivat kirkkaasti. Kaukana oli nähtävissä myös ohut kuunsirppi. Täydellinen aika täydelliselle yölennolle. Enää puuttui vain täydellinen seura.
Harry laittoi Tulisalamansa nojaamaan Weasleyjen kotikolon ovenpieleen ja kiiruhti sisälle. Ginnyn huone sijaitsi kolmannessa kerroksessa, ja sinne oli pojalla suunta. Ron ei pitänyt liiemmin lentämisestä, saatikka sitten Hermione, joten Ginny tuntui oivalta valinnalta. Etenkin kun kumpikaan aiemmin mainituista ei innostunut laisinkaan Harryn yölento-ideasta.
Nopeasti Harry juoksi portaat ylös, ja koputti oveen. Sisältä kuului vaimeaa muminaa. Hetken aikaa Harry mietti muminan merkitystä, mutta päätti olla välittämättä siitä, ja astui sisään.
Astuessaan matalaan huoneeseen, Harry näki oranssitukkaisen tytön makaavan sängyllään peiton alla. Hiljaa poika hipsi sängyn viereen, ja raotti peittoa tytön kasvojen edestä.
”Moi”, Ginny tuhahti. Harry yritti siirtää peittoa vielä enemmän tytön päältä, mutta jälkimmäinen esti pojan aikeet alkuunsa. ”Oliko jotain asiaa?”
”Miksi makaat peiton alla? Kello on tuskin edes kymmentä”, Harry naurahti haukottelevalle tytölle. Ginny virnisti hyvin Weasleymaiseen tapaan, ja nousi istumaan, peitto yhä tiukasti ympärillään.
”Koska menin nukkumaan.”
”Nyt jo?” Harry kysyi, ja vilkaisi ikkunasta ulos. ”Ajattelin, että jos olisit halunnut läh-”
”Älä kuvittelekkaan, että lähden enää minnekkään”, Weasley murisi peittonsa syövereistä.
Harry istahti Ginnyn viereen, ja kaivoi tytön käden esille peiton alta. ”Kuvittelenhan. Tähtitaivas ja kuunsirppi, ei voi olla parempaa!” poika yritti maanitella Ginnyä, joka vaikutti hyvin vastahakoiselta.
”Unissas”, tyttö murahti jälleen, ja yritti piilottaa kätensä takaisin peiton syövereihin. Harry oli kuitenkin ottanut jo hänen kädestään kiinni, eikä irroittanut otettaan.
”Tule nyt! Harry nousi ylös, ja vetäisi Ginnyn mukanaan. Jälkimmäinen yritti parhaansa mukaan vastustella, mutta Harry oli liian voimakas. Luovuttaneena Ginny lähti Harryn matkaan.
Let's fy
Up, up here we go, go
Up, up here we go, go
Let's fly
Up, up here we go, go
Where we stop nobody knows.
Kotikolon ovella Harry otti jälleen rakkaan Tulisalamansa, ja Ginny nappasi ensimmäisen luudan joka käteen osui. Harry hyppäsi luutansa selkään ja nousi ilmaan Ginny perässään.
”Täällä on kylmä!” Ginny rääkäisi ensimmäisen tuulenpuuskan iskiessä häntä vastaan. Hän ei ollut ehtinyt vaihtaa pois yövaatteitaan, ja nyt hän lenteli taivaita pitkin vain toppi ja lyhyet housut päällään. Tosi huono idea.
Where we goin' we don't need roads, roads
And where we stop nobody knows, knows
To the stars if you really want it
Got, got a jetpack with your name on it.
Above the clouds in the atmosphere, phere
Just say the words and we outta here, outta here
Hold my hand if you feeling scared, scared
We flying up, up outta here
”Minne me oikein lennetään?” Ginny huusi Harrylle, joka hidasti vauhtiaan. Vanha kunnon Puhtolakaisu yksitoista ei päässyt samaa nopeutta kuin Harryn Tulisalama, eikä poika halunnut lentää eri vauhtia Ginnyn kanssa. Leppoinen iltalentely kelpaisi hänelle hyvin.
”En tiedä!” Harry naurahti, ja Ginny katsoi tätä epäuskoisesti. Pian tytön kasvoille levisi kuitenkin hymy, ja pieni naurunpyrskähdyskin kuului.
”Spontaanisti siis!” Ginny naurahti ja alkoi kerätä korkeutta. ”Lennetään tähtiin!”
Harry päästi Ginnyn lentämään edelle, ja nousi itsekkin korkeammalle. Mutta Ginny ei hidastanut, vaan nousi yhä ylemmäs, kauas pilvien ylle. Eikä Harryn auttanut kuin seurata.
”En tiennyt, että osaat lentää noin hyvin!" poika totesi Ginnylle nousun jälkeen. Ginny vain hymähti, eikä reagoinut muuten.
”Pelottaako?” Harry ihmetteli tytön yhtäkkistä hiljentymistä.
”Ehei!” Ginnyn kasvoille oli palannut jälleen tuttuakin tutumpi Weasley-virne. Hän lisäsi vauhtia Puhtolakaisuunsa, ja pääsi Harryn edelle. Tytössä oli selvästi pippuria, mitä enemmän sen parempi!
Here we go, come with me
There's a world out there that we should see.
Take my hand, close your eyes
With you right here I'm a rocketeer.
”Onko tässä mitään ideaa?” Ginny kysyi. ”Lentää vain?”
”Tarvitaanko siihenkin nykyään ideoita?” Harry kysyi, muttei odottanut vastausta. Toisin kävi.
”Minulla olisi yksi.”
”Anna palaa.”
”Lennetään silmät kiinni!” Ginny ehdotti. Harry käänsi katseensa tuohon kauniiseen tyttöön, ja huomasi hämmästyksekseen tämän laittaneen silmänsä kiinni.
”No jos hän niin kyllä minäkin!” Harry ajatteli mielessään, ja painoi silmät kiinni. Samantien Harryyn syöksyi pieni pelon tunne. Minne hän oli menossa? Missä Ginny? Mitä ihmettä hän oikein ajatteli kokeillessaan tälläistä? Harry avasi silmänsä, vain huomatakseen Ginnyn lentävän aivan hänen vieressään, kylki kyljessä.
”Pelottaako?” Ginny virnisti. Harry häkeltyi hetkeksi ja naurahti. Weasley oli kieltämättä oleva.
Let's fy
Up, up here we go, go
Up, up here we go, go
Let's fly
Up, up here we go, go
Where we stop nobody knows.
”Anna kätesi ja laita silmät kiinni”, Ginny käski poikaa. Viima piiskasi kummankin kasvoja heidän lentäessään tähtitaivaan alla, mutta juuri nyt sillä ei ollut väliä. Vaikka Harryn järki väitti vastaan, poika ojensi Ginnylle kätensä ja sulki silmänsä. Vaikka hän luottikin Ginnyyn suuresti, piti pojan toinen käsi kiinni Tulisalaman varresta vielä kovempaa, jos mahdollista.
Viima vain koveni Harryn kasvoilla, hyvä että lasit pysyivät päässä. Ginny kiidätti Harrya pitkin poikin taivaankantta, teki silmukoita ja äkkisyöksyjä, pysähtyi kuin seinään ja jatkoi yhtä nopeasti taas matkaansa. Potterin teki mieli avata silmänsä, mutta hän piti ne kiinni. Oikeastaan hän nautti tästä tunteesta. Tuuli piiskasi kasvoja ja paljaita käsiä, ja vauhdin tunne oli huumaava.
Baby, we can stay fly like a G6
Shop the streets of Tokyo, get you fly kicks
Girl you always on my mind, got my head up in the sky
And I'm never looking down feeling priceless.
Where we at, only few have known
Go on the next level, Super Mario
I hope this works out, Cardio
'Til then let's fly, Geronimo
”Joko saa avata?” Harry kysyi pitkältä tuntuneen ajan kulttua. Mieleen nousi jo huoli muiden huolesta, mutta se meni nopeasti ohitse. Tottakai Ron ja Hermione, etenkin Hermione, osaisivat päätellä hänen olevan lentämässä, sen jälkeen kun Harry oli heitä ensin kysynyt. Eikä pojan lentoseurakaan varmaan saisi hirveästi ihmetystä osakseen. Paitsi Ronilta, tietenkin. Olihan Ginny hänen siskonsa.
”Kohta”, Ginny mumisi, ja samantien hän lähti lentämään jälleen ylöspäin, käsi yhä tiukasti Harryn kädessä. He lensivät yhä ylemmäs ja ylemmäs, eikä Harry olisi ollut ihmeissään, vaikka olisi löytänyt itsensä Kuun pinnalta. Niin pitkältä nousu tuntui.
”Saa avata!” Ginny huudahti. Tyttö irroitti kätensä Harryn kädestä, ja jälkimmäinen avasi silmänsä.
Harry katsoi suoraan eteenpäin, ja näki Ginnyn edessään. Pieni kuunsirppi hohti Weasleyn takana, ja tuhannet tähdet valaisivat kaksikkoa. Harry vilkaisi alaspäin, vain todetakseen heidän olevan monta jalkaa pilvienkin yläpuolella. Näin korkealla Harry ei ollut ikinä lentänyt.
”Miksi näin korkealle?” Harry kysyi nauravalta tytöltä.
”Pelottaako?” tyttö virnisti. ”Minähän sanoin lentäväni tähtiin!”
”Sinä olet uskomaton”, Harry henkäisi. Ginny virnisti tuttuun tapaansa, ja heilautti hiuksiaan. Harry tunsi kuinka hänen sydämensä syke tiheni. Jokin tuossa tytössä veti häntä puoleensa.
”Eikö muuta?” tyttö naurahti. ”Merlinin parrat, lähdin mukaasi yöpuvussa palelemaan, lensin ensin perässäsi monia maileja ja sen jälkeen johdattelin sinua vielä pidemmälle!”
”No, öö, kiitos?”, Harry mutisi epävarmasti. Samassa Ginnyn luuta lähti putoamaan. Harry näki Ginnyn kasvoilla kauhistuneen ilmeen: tyttö ei tehnyt sitä tahallaan. Nopeasti poika tokeni, ja ampaisi syöksyyn pelastaakseen tytön.
Luuta ei pudonnutkaan mitään ihan pientä vauhtia, vaan Harry sai tosissaan lentää lujaa pysyäkseen sen perässä. ”Jos tuo Puhtolakaisu lentäisi vaan samaa vauhtia...” Harry ajatteli, mutta virkosi ajatuksistaan pian, Ginny kiljui pelosta, ja Harryn olisi toimittava.
Tulisalama lensi lujempaa kuin se ikinä oli lentänyt, ja vasta sitten Harry sai Ginnyn kiinni. Potter kiepsautti tytön luudalleen, ja he lähtivät hiljaa eteenpäin. Selkäänsä vasten Harry tunsi Ginnyn tärisevän pelosta ja kylmyydestä. Kyllä tippuminen oli Harrynkin säikäyttänyt.
Ginny vilkaisi alas, ja huomasi luutansa putoavan aina vain alemmas ja alemmas.
”Sano hyvästit luudallesi”, Harry sanoi Ginnylle hiljaa. Jälkimmäinen irvisti.
”Äiti ei tule olemaan iloinen”.
”Ei tosiaan.”
Here we go, come with me
There's a world out there that we should see.
Take my hand, close your eyes
With you right here I'm a rocketeer.
Ginny otti kiinni Harryn vyötäisiltä, ja poika ymmärsi sen viestinä jatkaa matkaa. Aika ja matka olivat kuluneet kuin siivillä, ja kaksikolla olisi pitkä matka edessään takaisin päin.
Nah, I never been in space before
But I never seen a face like yours.
You make me feel like I could touch the planets
You want the moon, girl watch me grab it.
See I ain't never seen the stars this close
You got me struck by the way you glow.
I'm like oh, oh, oh, oh
I'm like oh, oh, oh, oh
Pitkän aikaa oli hiljaista, korvissa kuului vain viuhunaa tuulen piiskatessa kaksikon kasvoja ja käsiä. Harry tunsi Ginnyn tärisevän vilusta takanaan, ja tunsi syyllisyyttä. Jos punatukkainen saisi nyt flunssan, se olisi täysin Harryn vika.
Toisaalta, se aika minkä hän sai tänään viettää tytön kanssa kahden oli yhden pienen flunssan arvoinen.
”Olet lämmin”, Harry kuuli Ginnyn unisen äänen niskassaan. Jälkimmäinen otti yhä tiukemmin Harryn syleilyynsä, ja laski päänsä Harryn hartialle. Ginnyn lämmin hengitys tuntui pojan niskassa, sydämen syke kiihtyi ja Harry tunsi piristyvänsä. Tytössä oli jotain ihmeellistä, jotain kihelmöivää. Tälläistä hän ei ollut kokenut koskaan aikaisemmin.
Kaksikon välille syntyi jälleen hiljaisuus. Pikkuhiljaa Harry laski luutansa korkeutta pilvien alapuolelle, vain huomatakseen, ettei hänellä ollut aavistustakaan missä he olivat.
”Ginny?”
”Mmm?” Ginny mumisi vasten pojan niskaa. Lämmin hengitys sai aikaan mukavan tunteen pojan koko vartalossa.
”Missä me olemme?” Harrya nolotti vähän kysyä. Mutta enemmän olisi nolottanut eksyä. Ja kaiken kukkuraksi Ginny itse oli kuskannut Harryn sinne missä he ikinä olivatkaan.
Potter tunsi, kuinka Ginny nosti päänsä hänen niskaltaan pälyilläkseen ympärilleen. ”Ei kovin kaukana. Laskeudu tähän niin kävellään loppumatka”.
Harry teki työtä käskettyä, ja pian kaksikon jalat tömähtivätkin maahan. Harry otti Tulisalaman toiseen käteensä, ja huomasi ilokseen Ginnyn ottavan itselleen toisen käden.
Vähän aikaa käveltyään Harry tajusi Ginnyn tärisevän kauttaaltaan, paljon enemmän kuin äsken. Vaikka olikin lämmin kesäilta, tytöllä oli liian vähän vaatteita päällään. Hänen huulensakkin olivat aivan siniset.
”Odotas”, Harry sanoi, pysähtyi ja ojensi Tulisalaman Ginnylle. Seuraavaksi poika riisui hupparinsa ja heitti sen tytön harteille.
Here we go, come with me
There's a world out there that we should see.
Take my hand, close your eyes
With you right here I'm a rocketeer.
Tulisalama tipahti Ginnyn kädestä tämän pujottaessa kädet hupparin hihoista lävitse. Tyttö veti vetoketjun kiinni, ja siirsi kätensä pojan kasvoille.
”Minä taidan-” Ginny aloitti lauseen, mutta lopetti sen kesken. Harry ummisti silmänsä, ja lähestyi Ginnyä. He eivät tarvinneet sanoja, he ymmärsivät toisensa teoista täysin, mitä toinen tarkoitti. Potterin käsi etsi Weasleyn käden, ja lämmin hengitys tuntui jo toisen kasvoilla ja kaulassa.
Harry raotti suutaan, ja lähestyi yhä hitaasti. Ginny oli sulkenut silmänsä, mutta hän avasi ne, ja käänsi päätään. Harryn lämpimät huulet osuivat suoraan Ginnyn kylmälle poskelle. Tytöltä pääsi pieni tirskahdus, ja Harry kavahti taaksepäin.
”-lähteä kotiin. On kylmä”, Ginny jatkoi lauseensa loppuun, virnisti, ja lähti juoksemaan kohti kaukaa kajastavia valoja, Kotikoloa. Harry jäi hänen jälkeensä seisomaan, mutta pian hänkin tokeni. Poika nappasi maasta arvokkaan Tulisalamansa, ja lähti juosten tytön perään. Ehkä vielä joskus.
Let's fy
Up, up here we go, go
Up, up here we go, go
Let's fly
Up, up here we go, go
Where we stop nobody knows.
