Kirjoittaja Aihe: Twilight: Mikä on minulle hyväksi, E/B + J/B, S  (Luettu 1168 kertaa)

wisemen

  • ***
  • Viestejä: 31
Author: wisemen
Beta: En valitettavasti omista
Pairing: Edward/Bella, Jacob/Bella
Rating: S
Summary: Selvisin, koska ymmärsin alkaa rakastaa sitä mikä on minulle hyväksi.

Disclaimer: Stephenie Meyer omistaa kaiken muun paitsi likaisen mielikuvitukseni. En saa tästä rahaa enkä hyödy mitenkään muutenkaan.

A/N: Kommentit ja arvostelut enemmän kuin tervetulleita. Hetkellisen mielijohteen tuotos, enemmänkin raapale kuin oikea fic.


Mikä on minulle hyväksi



Sisimmässäni tunsin syyllisyyttä hänen satuttamisestaan. Aikuisena naisena otan vastuun itselleni. Vastuun teoistani, sanoistani, liikkeistäni, hengittämisestäni. Tunteistani ja käyttäytymisestäni. Kyynelistäni.

Sydämestäni vastuu on toisella.

Rakkaimpani, kalleimpani, aarteeni. Palkkioni, parempi puoleni, kaikkeni.

Elämäni.

Kiivasta riitelyä. Vihan suurta paloa, kuin koko valtio olisi räjähtänyt. Huono tuuri, ainoa joka selvisi, olen minä. Ei hän. Häviäjä, mies joka ennen oli kaikkeni. Eikä minusta koskaan tullut hänen omisuuttaan. Eikä minusta koskaan tullut kauneinta, ei edes ruminta morsianta, kahlittua. Nyt jopa huokaisen helpotuksesta.

Minusta tuli hiljainen, päiviksi, kuukausiksi. Seuraavana hetkenä sosiaalinen, oma itseni. Kolmantena hetkenä loppuelämäni oli päätetty. Toisen rakastettu. Toisen rakastaja. Enkä vaihtaisi päivääkään.

Kauneinta mitä minulla ikinä on ollut. Miksi en ole huomannut? En, en hänen lävitseen. Kun menin hänen ohitseen, tiesin tasantarkkaan minne olin menossa. Kotiin.

Onnellisia vain unissaan, kuvitelmissaan. Pilvilinnoissaan. Onneksi putosin pilveni reunalta. Putosin suoraan vahvoille käsivarsille, syliin, johon olin aina kuulunut. Syliin, johon putosin jäädäkseni.

Ikuisesti sinun.

Ei sydäntä, ei lämpöä. Eikä ilmeisesti sieluakaan.

Muita naisia.

Muuta ei sitten erolistoille tarvittukaan. Miten siitä selvisin? Kohtalaisen hyvin. Selvisin, koska ymmärsin alkaa rakastaa sitä mikä on minulle hyväksi. Elämäni. Ymmärsin että olin rakastanut aina toista.

Hunningolla.

Käsi kädessä. Halauksia, suukkoja, suudelmia. Niitä olin aina halunnut. Olin saanutkin, mutta ne olivat jäätävän kylmiä. Ennemmin tulikuuma kuin jääkylmä. Potenssiin miljoonasti rakkautta.

Ikuisesti hyvästi, hän.

Terveisin: Yhä ihminen.



A/N2: Älkää murhatko minua.
"Jos minä löytäisin jostain tarpeeksi pienen poikaystävän, minäkin olisin kevytmielinen."