Kirjoittaja Aihe: cruel world k-11  (Luettu 1189 kertaa)

the invisible girl

  • ***
  • Viestejä: 3
cruel world k-11
« : 28.10.2011 13:52:45 »
Kirjoittaja: the invisible girl
ikäraja: k-11
laji: angst

Miks kaikki on mun vika?!
Ei se oo mun syy jos jollakin menee vähä alamäkeen.. vai onko?
Alanko taas uskomaa valhetta...
Mutta mitä valhetta niistä.
Kaikki kaadetaan niskaan ja minä olen muka se pahis täällä.
Voiko ketään pakottaa rakastamaan toista?
Ja kun sitä yritää kysyä saa vaan taas huudot niskaan...
Miksi... voisiko ajatella terveellä järjellä?
Minun mieli ei ole terve ollenkaan, vaan täynnä tappavanvaarallisia ajatuksia. Voisitko sinä ajatella toisin?
Ja jos yritän kertoa huolistani, hänen huolensa ovat aina muka tärkeämpiä kuin minun.
Olet sokea! Etkö näe että muillakin on huolia etkä sinä ole kaiken keskipiste!
Voisisitko mitenkään avata silmäsi oikealle maailmalle jossa kaikki ovat tasa-arvoisia?
En ole sinun mikään sätkynukke joka liikkuu ja tuntee kun naruista vetää. Ei en ole enkä suostu olemaan!
Miksi haluat teurastaa sydämeni niilä syyllisyyden tunteilla ja uskotella minut siihen että tämä koko sotku on vain ja ainoastaan minun vikaani.
Jos tarkemmin ajatellaan.. se on minun vikani, koska tutustuin sinuun!
En päästä enää ketään uutta ystävää liian lähelle, ettei näin pääsisi enää ikinä käymään! En uskalla, koska en halua tunteasitä samaa tunnetta enää koskaan.. vaikka tiedän että tulen sen kyllä tuntemaan.. joskus..
En halua olla se the heartbraker... olen ollut se jo kahdesti ja en kestä enää enempää.
Miksi minä, miksi juuri minä.. olen päätynyt jo rukoiluun ettei tätä enää tapahtuisi ja silti... niin tapahtui!
En haluaisi että kaikki pitävät minua huorasydäntenmurskaajana!
Mutta minkäs teet ... ettei sitä tapahtuisi enää voisin joko linnoittautua ja sulkea itseni kuoreen kaikelta pahalt maailmalta... taii voisin samantien hypätä junan alle...
Edelleen olen pahoillani, että valitan, ja nyt tämä näyttää sitlä että masistan kokoajan, mutta se ei ole totta.. ainakaan vielä, mutta useinmiten teen niin jotta saisin hyvänolon itselleni... toisinsanoen surun.
En haluaisi luovuttaa, mutta kai se on pakko, en pysty enää käsittelemään tätä tilannetta, tätä sotkua jonka olen tehnyt, sotkua joka on nyt siivottava.
Mutta en silti tiedä miten se pitäisi tehdä...


varoitus: Älä tule liian lähelle tai sinulle käy huonosti, joudut tähän samaan sotkuun josta ei pääse millään pois, vaikka kuinka rimpuilisi ei liiku minnekkään. Taistelu on turhaa, kohtalosi tulee olemaan samanlainen kuin minullakin.

« Viimeksi muokattu: 22.02.2015 17:44:09 kirjoittanut plööt »