Jatkuu...
A/N: Tuskin Bellan lapsuudessa oli vielä sims 3 saati sitten lemmikkielämää, joka on tullut juuri tässä melkein äskettäin... Ja Simssit ei luultavasti toimis Bellan vanhalla koneella
Laskin etusormeni hänen huulilleen, ettei hän keskeyttäisi minua.
"Ajattelin... Että haluaisin elää lapsuuteni... Sinun kanssasi. Ennenkuin muutun", sanoin.
Edward hymyili.
"No miksikäs ei?"
"Joo..."
Mietin hetkisen. Mitä olinkaan tehnyt lapsena? tämä vain nyt sattui olemaan päähänpisto, jonka olin saanut.
"Hmm... Hei! Odota siinä!"
Edward jähmettyi vitsillä patsaaksi kun syöksyin penkomaan kaappeja. Riuhtaisin sivuun vanhan ABBA -levyn,
Harry Potter -kirjan ja kansiollisen piirrustuksia. Lopulta löysin etsimäni.
"Noniin. Tässä se on!" huudahdin ja nostin pölyisestä kaapista vanhan 9 -vuotis synttärilajani sims 3 -pelin ja sen iltahuvit sekä lemmikit -lisäosan. Muistan, kun kinusin niitä Charlielta ja hän viimein suostui ostamaan ne minulle. Uusin niistä, lemmikit lisäosa kelpasi, koska kaikki oli jo asennettu, ja siirryin kone tuolille odottamaan että Simssi lataisi.
"Edward, sinä saat liikkua", huokaisin Edwardille, joka seisoi patsaana huoneeni nurkassa. Näin, miten patsas rentoutui. Sitten Edward tuli tuolini taakse ja kietoi jääkylmät kätensä ympärilleni.
"Vai olet sinä vain nörtännyt", hän mumisi. "Luulin, että olisit tehnyt pienenä jotain jännempää".
Löin häntä leikilläni kasvoihin, koska tiesin, ettei se satuttaisi hänen kivikovaa naamaansa. Edward hymyili.
Vihdoin ja viimein Sims oli ladannut, joten aloitin uuden naapuruston ja painoin luo perhe -nappulaa.
"Noniin, luodaanpa sitten toisemme", sanoin ja annoin hiiren Edwardille.
Olin ajatellut, että voittaisin Edwardin ainainakin tässä, koska en Edward ei luultavasti olisi koskaan pelannut Simssiä. Mutta ei, Edward teki minusta täsmälleen itseni näköisen sekä vielä hiukan kauniimmaan.
Toisaalta minulla oli vaikeampi haaste. Minun piti luoda
Edward, täydellisyyden perikuva. katsoin hänen kasvojaan, ja sain jonkinlaisen väkerretyksi. Itsetuntoni oli varsin alamaissa kun laitoimme perheen naapurustoon. En jaksanut pahemmin luoda taloa, joten laitoin meidät vain lähimpään valmiiseen taloon.
Laitoin Edwardin ja minut kävelemään puistoon, ja pian vastaamme tuli Lemmikkielämässä mukana tullut sim, jolla oli koiranpää. Liikutin hiiren simin päälle, ja se osoittautui...
"JAKOB! Ei voi olla totta!" Edward revähti nauruun, minä harmistuin kunnolla ja laitoin oman simini flirttailemaan jollekkin vastaantulevalle Cycl0n3 Sw0rdille.
jatkuu...
