Kirjoittaja Aihe: Näiden tähtien alla, Kapi/Stan, S  (Luettu 1344 kertaa)

Béren

  • ***
  • Viestejä: 705
  • set my heart on fire
Näiden tähtien alla, Kapi/Stan, S
« : 07.09.2011 19:46:55 »
Kirjoittaja:Béren
Ikäraja: S
Genre:Romance, drama
Pairing:Kapi/Stan Pikitie
Disclaimer:Row omistaa kaiken minkä tunnistatte Rowille kuuluvaksi, nimi ryöstetty inspiraatiobiisistä Uniklubi-Näiden tähtien alla
Haasteet:Genre10, One True Something-Slash, Slash 10, 12+virkettä
A/N:Mie en todellakaa tiiä mitä tästä pitäis sanoo, tää on aika nopeesti kirjotettu ja en tiiä tykkäänkö tästä, tai no tykkään mutta tää on aika erilainen ku mun normaali tyyli joten nii... Joo tässähän tämä

Näiden tähtien alla

Hiekanvaaleilla hiuksilla tummansininen hattu, typerän näköinen, mutta silti niin suloinen. Toisen kynnet pureskellut, toisella liian terävät, viiltävät punaisia naarmuja selkään. Ei ole kylmää, ei pakkasta, vaan suudelmia ja rakkautta. Silmistä heijastuu toisen kasvot ja siniset silmät, lähestyvät pehmeät huulet. Kuoritaan mandariineja, vaikka toinen inhoaa niitä sydämensä pohjasta, mutta mandariinin makuisia suudelmia hän ei sentään vihaa.

Kevätpäivisin he nauravat, elämä on ihanaa. Syyspäivien menetyksistä ei sanota sanaakaan, talvista vielä vähemmän. Tyhjät talot käydään läpi yksi kerrallaan, kunnes löydetään se oikea. Kallankukilla täytetyt maljakot löytyvät seuraavana aamuna ulkoa, kumpikaan ei pidä niistä.

Jos oven paukauttaa liian kovaa kiinni, ovenkarmiin jää uurteet. Ja tuohon ovenkarmiin, jonka ohi liian monet askeleet ovat kulkeneet, on jäänyt jälkiä paljon, kertomaan riidoista, ja takaisin tuloista, suloisista suudelmista. Vastahakoisesti ovi avautuu, se haluaa pysyä kiinni ja pitää molemmat samalla puolella.

Ikkunaan lentävä sudenkorento, he tuijottavat sen siipiä kateellisina, mutta sitten keksivät luudanvarret oven vieressä, kyllä hekin voivat lentää. Valkoiset pilvet sinistä taivasta vasten, aikuiset miehet kuin lapsia jälleen, naurunpurskahduksia ja keveitä suudelmia.

Toisen mentyä kaipaus painaa ympärillä painostavana ilmana, kuin ennen ukkosta, painaa korvia ja sydäntä. Liikaa tuskaa, kyyneliä ei vuodateta kuin sydämessä, ripsiin asti niitä ei päästetä. Maailma on ruma, talo on ruma, auringonlasku on ruma. Ajatukset kiertävät kehää loppumatonta, ei pääse ulos, muttei päästä sisäänkään. Pään sisällä äänet kiusaavat, voitko oikeasti luottaa, muut ovat uhkia, voitko uskoa ettei toinen petä? Mutta kun ajatusten polku vihdoin katkeaa oven aukeamiseen, voi äänille irvailla, kyllä minä luotan.

Sydämen jäätikkö sulaa toisen sulkiessa mustatukkaisen syliinsä, naurahdus korvan juuressa ja kylmät väreet viilettävät pitkin selkää. Suklaalta maistuva huulirasva ja tutut kädet ympärillä, hymyilevät kasvot ja kiusoittelevat sanat, oliko ikävä. Maalarit taivaankannen, purppuran sävyiset lakanat ja tumman vihreät verhot, omaa pientä maailmaa jonne muilla ei ole asiaa.

Posteljooni kulkee harmaan talon ohi huomaamatta sitä, mutta voisi vannoa tyhjältä tontilta kantautuvat naurua. Elämässä on kaikki hyvin.
« Viimeksi muokattu: 02.02.2015 14:55:07 kirjoittanut Unohtumaton »

Ampiainen

  • Helmipöllö
  • ***
  • Viestejä: 67
Vs: Näiden tähtien alla, Kapi/Stan, k-7
« Vastaus #1 : 07.09.2011 22:06:53 »
Iltaa. : ))

Sanon nyt taas, että olen sopinut itseni kanssa kommentoivani kaikkia tähän haasteeseen putoilevia ficcejä, joten sinäkin saat osasi lätinöistäni, koeta kestää. :D

Täytyy sanoa, että tämä oli ihana. Sopivan sekava, muttei laisinkaan huonolla tavalla. Ihania kielikuvia toistensa perään ja mikä parasta pakolliset sanat sopivat yhteyksiinsä täysin kupruilematta. Lopetus oli hullaannuttavan ihana <3

Löysin pari hassua yhdyssanavirhettä kuten: ei auringon lasku, vaan auringonlasku ja ei päänsisällä vaan pään sisällä.

Teksti oli oikein kaunis ja mielestäni todella onnistunut.
Kenties viisas Korpinkynsi
on koti sun alttiin mielen
siellä älykkäät ja terävät oppii
yhdessä taikuuden kielen

ava; raitakarkki

Spock

  • trickster
  • ***
  • Viestejä: 217
  • not impressed
Vs: Näiden tähtien alla, Kapi/Stan, k-7
« Vastaus #2 : 19.10.2011 18:04:06 »
Hei, saavuin lukemaan tämän koska Kapi(♥scabior-nimi on kivempi)

Tää oli tosi söpö pikku pätkäksi, mä pidin. Tässä oli tunnelma joka piti kiinni, suloisia arkisia asioita mitä ficeissä aina niin kaipaan. Mä kans tykkäsin tosta että jokainen lause oli tavallaan irrallinen muttei kuitenkaan, kertoi asioita mitkä ovat toisarvoisia mutta eivät kuitenkaan.

Mä en osaa sanoa mitään. Vedit hiljaseks. Tykkäsin ja tykkäänki paljon, kiitos tästä♥
french revolutionaries die holding hands. nothing is okay ever again.