Kirjoittaja Aihe: 3 ruusua, jotka Remus on saanut [SM/RL - S - FF100 - 3X]  (Luettu 4805 kertaa)

Annie Black

  • ***
  • Viestejä: 297
  • VIVA ESPAÑA!
    • Salmiagin epäsyvälliset mietiskelyt
Nimi: 3 ruusua, jotka Remus on saanut
Kirjoittaja: Annie Black
Genre: fluff, romance
Paritukset: Sirius/Remus
Ikäraja: S
Disclaimer: Hahmot ja paikat kuuluvat J.K. Rowlingille ja ei, en saa tästä rahallista hyötyä.
A/N: Tämä on 3, kertaa kun...-haasteeseen. Pahoittelen sitä, että kaikissa ficeissäni joku työntää päänsä ovesta sisään. :D Ja itse tykkään eniten romanttisesta Siriuksesta, saa nähdä mitä mieltä te olette. :> Ja tämähän on muuten FF100-fic, aiheenani on Sirius/Remus. Enjoy!

Ja varoituksen sananen vielä: Fluffyistä menoa edessä päin! ;D

011. Punainen


Mustasukkainen Sirius

Remuksen kasvot hehkuivat kuumana kuin aurinko ja hälyttävän punaisena. Tytöllä hänen edessään oli mustat, pitkät hiukset ja ujo ilme. Tytön kädessä oleva ruusu oli yhtä punainen kuin pojan naama samalla hetkellä.

”Remus, minä todella haluaisin olla ystäväsi, eli jos poikien seura ei enää kiinnosta, niin tiedät mistä minut löytää. Tämä on sinulle.” Tyttö ojensi ruusun pojalle, joka otti sen varovasti vastaan.


Niiden kahden vuoden aikana, jotka Remus Lupin oli viettänyt Tylypahkassa James Potterin, Sirius Mustan ja Peter Piskulanin ystävänä, hänenkin mieleensä oli syöpynyt ripaus kaksimielisyyttä. Niinpä tytön kommentti ”poikien kanssa olemisesta” syvensi hänen kasvojensa punaa entisestään. Ennen kuin tyttö poistui paikalta, omatkin posket lievästi punehtuneina, hän moiskautti suukon Remuksen sileälle poskelle. Remuksen lähtiessä kävelemään autiota käytävää pitkin, hän ei huomannut kulman takan selkä seinää vasten nojaavaa Siriusta, jonka kasvoilla vallitsi äärimmäisen juro ilme.


”Remus, pidätkö sinä siitä tytöstä?” Sirius kysyi rennosti makoillessaan oleskeluhuoneen pehmeällä sohvalla.

”Mistä tytöstä?”, kuului Remuksen ääni suuren, painavan näköisen kirjan takaa.

”Siitä, jonka kanssa olit tänään iltapäivällä? Amysta?” Siriuksen ääni oli utelias, eikä Remus voinut mitään sille, että suuri kirja tipahti kipeästi hänen reisilleen. Ulvahdettuaan kivusta hän vastasi Siriukselle välttelevästi.

”En minä tiedä, en minä tunne häntä.” Kun Sirius tuntui tyytyvän tähän vastaukseen, Remus palasi takaisin opuksensa pariin. Muutaman minuutin hiljaisuuden jälkeen Sirius häiritsi uudelleen hänen lukemistaan.

”Seurusteletteko te?” Remuksen silmät laajenivat. Hän ei ollut itsevarma ja hyvä puhumaan tytöille niin kuin Sirius. Niinpä aihe oli hänelle arka. Kysymystä ei voinut kuitenkaan vältellä loputtomiin, joten hänen oli vastattava, etteivät he seurustelleet.

”Hyvä” oli ainoa vastaus, joka Siriuksesta irtosi. Kun Remus kääntyi vastauksesta hämmästyneenä ympäri, oli tämä jo kääntynyt sohvalla niin, ettei hän nähnyt tästä kuin selän. Jos Siriuksen kasvot olisivat olleet Remukseen päin, hän olisi nähnyt onnellisen hymyn leviävän Siriuksen kasvoille.


Maailman paras poikaystävä - Sirius


Remus avasi silmänsä. Viereisellä tyynyllä lepäsi kaunis, vaaleanpunainen ruusu ja hänen oli pakko hymyillä typerän, rakastuneen näköisenä. Hän ojensi kätensä, tarttui ruusun piikikkääseen varteen ja haisteli sen tuoksua unenpöpperöisenä.


”Huomenta, muukalainen.” Siriuksen mustahiuksinen pää työntyi ovesta sisään. Remus toivotti myös hyvät huomenet ja Sirius siirtyi kokonaan makuuhuoneen puolelle kantaen käsissään tarjotinta. Hän asteli muutaman askelen eteenpäin, istahti sängyn laidalle ja asetti tarjottimen samalle paikalle, missä ruusu oli hetki sitten ollut.

”Eilisilta oli mahtava”, Sirius sanoi hetken hiljaisuuden jälkeen ja hymy hänen kasvoillaan näytti tosiaan ylettyvän korvasta korvaan.

”Tarkoitat kai eilisilta ja -yö?" Remus kysyi virnistellen. Sirius naurahti.

”No, ilta ja yö sitten”, hän sanoi edelleenkin autuaasti hymyillen ja jatkoi:

”Saitko sinä yöllä ollenkaan nukuttua?”

”En erityisemmin, mutta ei se haittaa.” Remus sanoi ja katsahti kysyvästi tarjottimeen päin.

”Mistä hyvästä tämä on?” Hän sanoi samalla kun otti teekupin käteen ja hörppäsi kuumaa juomaa suuhunsa.

”Siitä, että eilen oli ensimmäinen kertamme ja todisteeksi siitä, että minä olen maailman paras poikaystävä.” Remus laski teekupin kädestään ja nousi istumaan Siriuksen viereen. Hetken he vain katsoivat toisiaan silmiin. Harmaat, tuikkivat silmät lukittuivat mietteliäisiin ruskeisiin.


Remus rikkoi katsekontaktin tavoitellessaan huulillaan Siriuksen huulia. Muutaman hellän suudelman jälkeen hän kuiskasi Siriuksen korvaan:

”Siitä tittelistä saat taistella minun kanssani.”


Romanttinen Sirius

Remus Lupin istui suuressa nahkanojatuolissa kotonaan. Sirius oli myöhässä. Ei ollut kuitenkaan aivan tavatonta, että Sirius Musta oli myöhässä sovitusta ajasta. Se oli itse asiassa melko tavallista. Silti hän aina odotti Siriuksen parantavan tapansa ja tulevan ajoissa. Yhtäkkiä Remus kuuli koputuksen ovelta. Sirius tuskin koputtaisi, tämä kokeilisi kaikkia avaimiaan avaimen reikään ja muutaman minuutin päästä olisi ehkä jo päässyt räyhäämään Remukselle siitä, miksei tämä tullut avaamaan hänelle ovea. Tapojensa mukaan Remus vastaisi, ettei ollut kuullut Siriuksen saapumista.


Kukaan tuskin koskaan kävi heillä, sillä kaikki naapurit kummeksuivat heidän ”elämäntapaansa”.  Kummeksua oli tosin melko lievä ilmaisu kuvaamaan heidän naapureidensa tunteita. Homoseksuaalisuuteen kun lisättiin ”yleinen outous” (taikuuden jalo taito), he todellakin saivat ihmiset vaihtamaan kadulla puolta heidän kävellessään näitä kohti. Kuten Remus oli arvellutkin, oven takaa ei löytynyt häpeilevää Siriusta eikä pelästynyttä naapuria vaan kummastuneen näköinen postimies.

”Tarvitsisin tähän allekirjoituksen.” Posteljooni ojensi Remukselle paperin ja mustekynän. Tämä oli kuitenkin niin hämmästynyt jästipostin saapumisesta, ettei tajunnut vastata muuta kuin:

”Anteeksi?”

”Tarvitsen allekirjoituksen siitä, että olette vastaanottanut pakettinne.” Mies sinisessä virkapuvussa näytti hieman turhautuneelta, joten Remus päätti allekirjoittaa paperin, vaikkei koko pakettia näkynyt missään.

”Olen pahoillani, mutta mikähän paketti minun pitäisi saada?” Tässä vaiheessa posteljooni nauroi huvittuneena.

”Tässähän se on, mutta varoitan, se painaa kuin synti.” Edelleenkin naureskellen postimies laskeutui kaksi askelmaa takaisin kadulle ja pian hän oli ajanut autollaan pois näkyvistä. Remus tuijotti hetken seinää vasten nojaavaa, ruumisarkun kokoista puulaatikkoa. Tarkistettuaan, ettei kukaan vain ollut katsomassa, hän leijutti laatikon sisälle talon eteiseen ja sulki oven. Katsoessaan laatikkoa tarkemmin, ensimmäisenä hän huomasi valkoisen lapun teipattuna laatikon kanteen.

Remus, olen pahoillani, että olen myöhässä. Anturajalka

”Sirius, senkin kapinen koira.”

Remus ei ollut varma siitä, halusiko avata laatikon. Siriuksen järjestämistä yllätyksistä harmittavan monet osoittautuivat pettymyksiksi. (”Sirius, sontapommit ovat tylypahkalaisten juttu, ei aikuisten ihmisten… Anteeksi, unohdinkin, että henkinen ikäsi on yhä vain yksitoista vuotta..”) Uteliaisuudelle Remus ei kuitenkaan voinut mitään. Nopealla taialla hän poisti kantta paikoilla pitäneet naulat ja nosti kannen jännittyneenä pois.

”Sirius.”


Jotain tämän suuntaista hän oli odottanutkin. Hän ei kuitenkaan voinut peittää hämmästystään Siriuksen noustessa virnistellen laatikosta yllään musta jästien puku ja kädessään yksi tummanpunainen ruusu.

”Mitäs pidät?” Siriuksen virne vain leveni hänen pyörähtäessään Remuksen edessä tehden hyvin siriusmaisen, liioitellun liikkeen takapuolellaan. Remusta lähinnä nauratti, vaikka olikin vaikeaa olla huomaamatta, kuinka hyvältä Siriuksen takapuoli näytti mustissa housuissa.

”Hyvältä näyttää”, Remus vastasi hymyilleen, kun Sirius oli jälleen kasvot häneen päin.

”Sirius, minua vähän ihmetyttää, miksi ihmeessä lähetit itsesi postissa minulle. Olisit voinut joutua väärään osoitteeseen ja säikyttää jonkun mummo-paran hengiltä.”

”No, ensin ajattelin ilahduttaa sinua kauniilla ruusulla, mutta sitten tajusin jotain.” Siriuksen silmät loistivat ja suu kaartui kauniiseen hymyyn. Remus haukkoi dramaattisesti henkeään Siriuksen viimeisten sanojen jälkeen.

”Sirius, en voi uskoa korviani. Sinäkö muka tajusit jotain?” Siriuksen hymy vain leveni, kun hän astui eteenpäin suudellakseen poikaystäväänsä.

”Ei, kun ihan oikeasti minä sain älynväläyksen!” Siriuksen kädet olivat kiertyneenä Remuksen niskan taakse.

”Ole hyvä ja jaa väläyksesi minunkin kanssani.” Remuksen kasvoilla leikki hilpeä hymy ja hänen äänensä oli lempeä.

”Minä olen kuin ruusu.”


Remus ei voinut pidättää nauruaan kuullessaan tämän lapsenomaisen ja hyvin vakavan tunnustuksen. Keskeytetty Sirius näytti närkästyneeltä, hänen suunsa oli mutrussa ja otsa rypyssä.

”Remus sinun on kuunneltava, tämä on oikeasti tosi hyvä juttu, mietin tätä tosi pitkään. Ruusuissa on piikkejä ja sinähän tiedät, että minä osaan olla aika piikikäs välillä.” Sirius ei suostunut jatkamaan ennen kuin Remus oli nyökännyt huvittuneesti päällään.

”Ruusut ovat kauniita. Sinun pitäisi ymmärtää tämä yhteys hetkessä, mutta valaisen silti asiaa vähäsen. Minä myös olen riipaisevan komea.” Tämä itseriittoinen kommentti sai Remuksen silmät pyörimään.

”Ruusut ovat punaisia, se on intohimon väri. Sinä tiedät myös, että minä osaan olla aika intohimoinen joidenkin asioiden suhteen.” Viimeisen lauseen jälkeen Sirius kohotteli kulmiaan tökerön ja erittäin yliampuvan vihjailevasti.

”Ja viimeisenä, ruusut ovat romanttisia. Minäkin olen romanttinen, vai kuinka Kuutamoiseni?” Sirius katsoi Remusta vetoavin silmin ja tämä oli vähällä vastata ”kyllä, sinä olet romanttisin mies, mitä maa päällään kantaa”, mutta sitä vastoin hän sanoikin:

”Sirius, sinä olet pehmo ja täydellisen lapsellinen kaksikymppinen. Mutta kyllä, täytyy myöntää, että kaikkine sontapommeinesikin sinä osaat yllättää minut ja olla välillä jopa romanttinen.” Näiden sanojen jälkeen Remus nojautui eteenpäin ja hänen ohuet huulensa kohtasivat Siriuksen huulirasvan avulla pehmennetyt huulet.


Siriuksen teki mieli väittää vastaan, mutta hän ei tahtonut rikkoa suudelmaa. Remus saisi vielä kuulla tästä. Hänkö muka pehmo, mitä vielä…


A/N2: Kommentit tekevät päivästäni paremman, joten jos haluat kommentoida, se olisi oikein kiva juttu. :)
« Viimeksi muokattu: 30.11.2014 00:56:16 kirjoittanut Unohtumaton »
Just laughing my ass off.

AVATAR

Sierra

  • ***
  • Viestejä: 322
Kaikki oli tosi hyviä, mut viimenen oli niin AWWWWWWWWW ^^ <3
“Aha! What villains are these, that trespass upon my private lands! Come to scorn at my fall, perchance? Draw, you knaves, you dogs!” -Sir Cadogan

emit

  • ***
  • Viestejä: 33
ihana<3. en ennen pitäny erityisemmin parituksesta, jopa välttelin sitä hetken aikaa, mutta kaikki loistavat kirjottajat täällä on saanut mut muuttamaan mieleni. lisää näitä.

noista osista paras oli mun mielestä toi eka, oli jotenkin aidoin kaikista. mut kaikki osat ja ruusut oli kyllä tosi hyvin kirjotettu.

Lainaus
”Minä olen kuin ruusu.”

tossa repesin. niin hyvä kohta. oot tosi hyvä kirjottamaan.
Make it stop. Show me an easy way out.
Avatar by isnani: http://www.rupertandemma.org/media/graphics/avatars.php
Keys are made to open locks.

Cora

  • Valencianista
  • ***
  • Viestejä: 733
  • Sí.
Oiii ^^ Söpöä!
Hymyilin lähes koko ajan, kun luin tätä :D Idea on kiva ja hyvin toteutettu. Sirius oli niin awww- söpö ^^
Kaikki osat olivat omalla tavallaan kivoja, mutta jostain syystä tykkösin toisesta eniten ^^ Niin fluffia kuin voi olla <3
Kaikissa osiassa oli kivat nuo viimeiset lauseet, ne jotenkin kaikki päättivät pätkät hyvin ja hauskasti.
Nauroin monessa kohtaa, mutta en nyt ehdi lainailla, kun kouluun tästä kai pitäisi lähteä :/
Mutta lisää Sirius/Remusta vaan tulemaan ;D
(On minulla yksi sinun S/R-ficeistäsi lukematta XD) Ja tässä kommentissa ei ole päätä eikä häntää.

avada kedavra

  • ***
  • Viestejä: 112
Awww rakastan nii S/R parituksia <3 Se on aina vain niin suloista.
Vaikka tämä olikin semmoinen 3 kertaa jtn -juttu, niin olisi tämä vähän pidempikin saanut olla. Ja teksti oli lähinnä sujuvaa vaikka välillä tökkikin..

Lainaus
”Sirius, en voi uskoa korviani. Sinäkö muka tajusti jotain?”
Bonggasin kirjoitusvirheen. tajusit, ei tajusti :D

Muttajoo tykkäsin ;)
"So then I was like AVADA KEDAVRA and he was like *dead*." -Voldemort

Wiwiene

  • toveri Mäyrä
  • ***
  • Viestejä: 238
  • Toppaa sul on ainakin!
    • Salainen pöllöily - piirrosblogi
Herranjösses, oliko tälle tarkoitus nauraa? :'DDD

Olipa piristävää. Kiitos jakamisesta!
Maybe you're gonna be the one that saves me.
ficit | taide | LJ

Carolynne

  • A proud Hufflepuff
  • ***
  • Viestejä: 1 341
Sinun kirjoittamasi Sirius/Remus on kyllä jotain aivan äärettömän ihanaa ja suloista. Vaikken yleensä pidä parituksesta yhtään, ahmin kaikki tekstisi heti kun vain aikaa on ja ne huomaan. Tämäkin on valtavan ihana ja suloinen ^^

Mustasukkaisessa Siriuksessa oli bonusta ehdottomasti kolmannen osapuolen mukanaolo ja vielä nimenomaan se, ettei Amy ollut Remukselle mitenkään niin tärkeä. Remus oli ihmissuhdetaitoineen ihanan samaistuttava ja Sirius mustasukkaisine kysymyksineen oli niin... aaw ^^ Tykkäsin, että ensimmäisessä hahmot eivät vielä olleet yhdessä ja että se sijoittui eri aikaan kuin muut. Repeilin myöskin noille Remuksen kaksimielisille ajatuksille "poikien kanssa olosta".

Maailman paras poikaystävä - Sirius oli mielestäni kolmesta paras. Paitsi että se oli ihanan fluffinen ja suloinen ja kaikkea mahdollista vaaleanpunaista aina haasteen ruusuista ekaan kertaan saakka. Loppulause oli kenties ficin mahtavin ja pidin tässä muutenkin siitä, että vaikka tämä oli ehdottoman lyhyt, täytti mielikuvitus lauseenvälit ja muodosti tästä ainakin pitkän one-shotin verran tarinaa, jos ei sitten enemmän.

Romanttisessa Siriuksessa miesten sanailu ja ehdottomasti myös Siriuksen mahtavat ideat olivat hauskoja. Sontapommit ja varsinkin tuo "minä olen ruusu" -tyrskähdys, minkä itse ihanuus sitten osasi yllättäen hyvin perustella. Yhdessä vaiheessa tuo arkku sai karmi hieman selkäpiitä, tuli mieleen ruumisarkku, mihin sitä verrattiinkin. Onneksi Sirius tuli sieltä sentään elävänä ulos ^^ Ja erään tekstisi suklaata syövä Sirius sau nyt kilpailijan, nimittäin Sirius the Huulirasvan ^^ <3

Kiitos paljon!
Carolynne
"Forever may only be twelve days."
"Then we'll take those twelve days, and we'll live twelve lifetimes."

Enkeliprinsessa

  • Luihuisen Vampyyri
  • ***
  • Viestejä: 431
  • Would you be my vampire...?
Aaww...
Tämä oli aivan älyttömän ihana!
Rakastuin tähän todella paljon. Ihan liian ihana!
Tosi hyvin kirjoitettu ja erittäin mielenkiintoinen.
Veti nyt kyllä melko sanattomaksi. Mutta ehdottomasti yksi lempificeistäni nyt.
Olet erinomaisen hyvä kirjoittaja, ja ehdottomasti sinun täytyy jatkaa tällaisten kirjoittamista.

Tässä vielä lempikohtani:
Lainaus
”Remus sinun on kuunneltava, tämä on oikeasti tosi hyvä juttu, mietin tätä tosi pitkään. Ruusuissa on piikkejä ja sinähän tiedät, että minä osaan olla aika piikikäs välillä.” Sirius ei suostunut jatkamaan ennen kuin Remus oli nyökännyt huvittuneesti päällään.

”Ruusut ovat kauniita. Sinun pitäisi ymmärtää tämä yhteys hetkessä, mutta valaisen silti asiaa vähäsen. Minä myös olen riipaisevan komea.” Tämä itseriittoinen kommentti sai Remuksen silmät pyörimään.

”Ruusut ovat punaisia, se on intohimon väri. Sinä tiedät myös, että minä osaan olla aika intohimoinen joidenkin asioiden suhteen.” Viimeisen lauseen jälkeen Sirius kohotteli kulmiaan tökerön ja erittäin yliampuvan vihjailevasti.
« Viimeksi muokattu: 10.03.2008 01:47:36 kirjoittanut Enkeliprinsessa »

Kevytmelankolia

  • Vieras
Lainaus
”Ruusut ovat kauniita. Sinun pitäisi ymmärtää tämä yhteys hetkessä, mutta valaisen silti asiaa vähäsen. Minä myös olen riipaisevan komea.” Tämä itseriittoinen kommentti sai Remuksen silmät pyörimään.

Niin jotenkin hyvin siriusmainen kommentti. :'D

Muttajoo, vaikka välillä tuntui että siirappi tunkee jo korvistakin ulos (ja minä sentään pidän fluffysta : D) niin silti tämä oli hyvin iloinen fic. Semmoinen, että kun lukee niin ei voi olla enää pahalla tuulella. Sopinee siis hyvin marraskuuhun jota tässä elellään. ^----^

fudge

  • ***
  • Viestejä: 13
En voinu olla nauramatta tolle Siriuksen älynväläykselle!

Ensin minkän vähän välttelin tätä paritusta, mutta hyvä kirjoittaja voi tehdä ihmeitä, niinkuin sinä juuri teit.  :D
Ihanaa tekstiä, ei kirjoitusvirheitä tai mitään! Ah.

Lahjoitan sinulle ruusun tästä.  :D
we´re all stars.

Annie Black

  • ***
  • Viestejä: 297
  • VIVA ESPAÑA!
    • Salmiagin epäsyvälliset mietiskelyt
Olipas kyllä iloinen yllätys, että joku oli jaksanut kaivaa ficcini tuolta jostain sivujen syövereistä! Piristi iltaani kummasti!

Sierra, kiitos kommentista ja hyvä, että pidit.

emit, hyvä, että kirjoittajat ovat käännyttäneet sinut. Sirius/Remus on parasta huumetta [Such a cliché]. :'D

Cora kiitoksia kommentistasi. Kiva, että pidit tästä! Lisää S/R:ää tulossa, kunhan "inspiraationi" päättää palata ja aikaa löytyy. Ideoita kyllä löytyy. :>

avada kedavra, kiitos kommentista. Verrattuna edelliseen 3X ficiini tämähän oli jo kilometrin pituinen! :D

Wiwiene, kyllä, minä itse ainakin nauroin kovasti kirjoittaessani ainakin Romanttista Siriusta. Mutta minä aina nauran omille jutuilleni ;D

Carolynne, ensiksi pitää kiittää noista ensimmäisistä sanoista, et uskokaan, kuinka iloiseksi sait minut niillä! :> Itse mietin kyllä MPP Siriuksen kohdalla sitä viimeistä lausahdusta, koska siinä kohtaa mieleeni tuli, että fluffyisempaa ja kliseisempää tekstiä ei kukaan muu kuin minä voi tuottaa, mutta kiva, että sinä pidit siitä!

Eihän tämä fic kovin fluffyinen enää olisikaan ollut jos arkusta olisi ollut kuollut Sirius! Ajatus ei käynyt mielessänikään kun sitä kohtaa kirjoitin. Sirius the Huulirasva, tämä täytyy pitää mielessä. :'D

Enkeliprinsessa, kiitoksia kommentistasi ja kivaa, että tykkäsit. Sanaton? Lempific? Ei voi muuta sanoa kuin  :o

Kevytmelankolia, siirappi tosiaan yritti tunkea korvista ulos, mutta varoitin siitä etukäteen! ;D Hyväntuulen ficit ovat niitä parhaita. (:

fudge, kiitoksia kommentista ja ruususta! :>

Kiitoksia siis kaikille kommenteista, lisää S/R:ää löytyy AB:n satumaasta ja yritän taas päästä vauhtiin kirjoittamisessani. ;)
Just laughing my ass off.

AVATAR

Werewolfie

  • ***
  • Viestejä: 20
Aww... hieno ficci Sirius/Remus on niin aww...välil. Ja mä vaan toistan itteeni  ;)

Hufflepuff

  • Vieras
Vs: 3 ruusua, jotka Remus on saanut [SM/RL - K-13 - FF100 - 3X]
« Vastaus #12 : 08.08.2011 10:34:17 »
Tää on sit eka kerta kun kommentoin täällä jotai ;)  Ja tämäkin kunnia vaan sen takia, että haluun sun tietävän tuon kolmannen kohdan lukemisen seuraukset:

Arvasin jo ekaks että Siriushan se siellä paketissa on :D Hekotin koko ajan sitä lukiessani ja viimesten lauseitten kohalla pärskähin nauruun silleen että pikkuveli tuli tarkistaa että " onko kaikki varmasti kunnossa?" Ja että senkinjälkeen meni ainaki kaks minuuttii ennenku pystyin juomaan (vaikka oliki kauhee jano) koska suu oli lukittunu nauru-asentoon <33 XDD Sori ettei oo oikeesti mitään järkevää, mutta Sirius nyt vaa on niin

IHANA !!

NeitiMusta

  • ***
  • Viestejä: 977
  • Hakunamatata
Vs: 3 ruusua, jotka Remus on saanut [SM/RL - K-13 - FF100 - 3X]
« Vastaus #13 : 14.08.2011 15:37:19 »
Oih.. Sirius on kyllä ihana. :D Okei, ehkä siinä on aina se sellanen lapsellinen puoli, mutta se tekee siitä vaan ihanamman. :D Eihän se ois ollenkaan jännää, jos Sirre ois ihan vakava kakskymppinen. :D

NeitiMusta. :)
Kliseiden vannoutunut liittolainen! ♥