Ikäraja: sallittu
Paritus: Lily/James, yllättyikö joku?
Genre: fluff ja romance, joku saattaa löytää vähän angstiakin, mutta se ei ole tarkoituksellista
A/N: Lisää ystävänpäiväficcejä, plaah. Mä varmaan kyllsätyn koko ystävänpäivään jo ennen kun se ees on...
Haasteet: FF100 sanalla 011: Punainen, FF10 sanalla 04: Yllätys, Yhtyeen tuotanto -haaste (Maija Vilkkumaa) kappaleella
Ystävä, OTS20 aiheella paritus: Lily/James, Ystävänpäivähaaste III
Lilyn paras ystävä oli ollut James niin kauan kuin hän saattoi muistaa. Osittain se saattoi johtua siitä että hän oli kolmannella luokalla saanut niin pahan muistinmenetyksen että hän hädin tuskin muisti oman nimensä. Nyt seitsemännellä luokalla James oli Lilyn elämän tärkein henkilö. James oli aina ollut se, joka lohdutti kun Lily oli ollut yksinäinen, joka teki kotitehtävät jos itse sattui olemaan laiskalla tuulella, huolehti kun oli flunssassa. Lily kertoi Jamesille kaiken, ihan kaiken, ja James piti salaisuudet turvassa. James oli Lilylle kaikki kaikessa.
Joo, sä oot mun ystävä
Esittelet mulle tyyppejä
Ja sitten kerrot, miten ne mua kommentoi
Niin julmasti jotkut voi
Sä tajuat mun kyyneleet
Joo, sä oot mun ystävä
Sä järjestit mun elämän
Ja mä tein kaiken kuin sä pyysit
Nyt sä otat syleilyysi
Kun iltaisin oon onnetonJames oli rakastunut Lilyyn jo ensimmäisenä koulupäivänä. Siihen, kuinka tytön punaiset hiukset valuivat kuin sulana kuparina pitkin selkää, siihen, kuinka vihreät, mantelinmuotoiset silmät tuikkivat ilosta ja jännityksestä. James rakasti kaikkea Lilyssä, hymyä, naurua, itkua, vihaisuutta, kaikkea. Kolmetoistavuotiaaksi asti hän eli unelmissaan, joissa hänellä ja Lilyllä olisi oma perhe.
Kolmannella luokalla, kun ryhmy oli lentänyt huispausottelussa katsomoon ja pyyhkinyt pysyvästi lähes kaikki Lilyn muistot, James oli se ainut ihminen joka jaksoi auttaa Lilyä palauttamaan kaikki takaisin mieleen - taiat ja motoriikan sekä kaiken minkä hän oli kahden ensimmäisen vuoden aikana ehtinyt oppia. Kukaan muu ei jaksanut vaivautua, olihan kyseessä kuitenkin pelkkä tylsä jästisyntyinen tyttö. Omat opinnot olivat tärkeämmät.
James sen sijaan keskitti kaikki voimavaransa Lilyyn, ja auttoi tätä jaksamaan kaiken raskaan yli. Hän piti Lilylle kesälomalla tukiopetusta ja oli mukana kaikilla samoilla kursseilla. Lilystä ei koskaan tullut sitä huippuoppilasta jollainen hän oli kaksi ensimmäistä vuotta ollut, mutta loppujen lopuksi hän pääsi kaikki kurssit ihan kiitettävin arvosanoin läpi.
Ja ne sanoo mä en tiedä susta yhtään mitään
Enkä nää ketä vihata ja kestä pitää
Joskus mietin millaista elämä ois ilman
Ystävän seuraaKukaan muu ei välittänyt Lilystä. Vain James ja tämän parhaat ystävät Sirius, Remus ja Peter. He olivat joka paikassa viidestään, ja jos eivät niin sitten Lily oli kahdestaan Jamesin kanssa. Vuosien saatossa James melkein unohti syvimmät tunteensa Lilyyn kaiken ystävyyden tieltä, mutta vain melkein. Lilyllä ei ollut aavistustakaan siitä, kuinka hänen parhaan ystävänsä pinnan alla kuohui.
Monesti oli täpärällä ettei Sirius mennyt lipsauttamaan mitään typerää. Yleensä se oli Remus joka osasi ennakoida ja vaihtaa aihetta, mutta hän huomasi samalla, ettei Lily ollut niin tietämätön kuin miltä vaikutti. Aina välillä Lilyn katse saattoi miettiväisenä kulkea Siriuksen ja Jamesin välillä, ja silloin hän mietti, oliko tässä jotakin mitä hän ei tiennyt.
Joo, sä oot mun ystävä
Esittelet mulle tyyppejä
Ja sitten kerrot, miten ne mua kommentoi
Niin julmasti jotkut voi
Sä tajuat mun kyyneleetSeitsemännelle luokalle mennessä Lily oli jo lähes varma siitä, että James salasi jotain. Samalla hän oli humannut omat tunteensa poikaa kohtaan ja sen, kuinka perhoset alkoivat aina lentää vatsassa kun James hymyili hänelle. Koko syksy oli ihan täyttä tuskaa, kun hän yritti pitää tiedon itsellään.
Ystävänpäivänä kaikki muuttui.
Ensinnäkin heti aamulla Lily heräsi siihen että James huusi tyttöjen makuusaliin vievien portaiden alapäässä lujaan ääneen "LILY HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ!" Sitä ei ollut tapahtunut koskaan aikaisemmin. Päästyään alas Lilylle kerrottiin että se oli päivän ensimmäinen yllätys. Pojat vaihtoivat keskenään merkitseviä katseita samalla kun James tarttui Lilyä kädestä ja lähti viemään suureen saliin aamiaiselle. Lily tunsi kuinka hänen poskensa muuttuivat punaisiksi ja katui sitten sitä että oli laittanut ylleen samanvärisen paidan. Hän oli nyt kauttaaltaan punainen.
Ja ne sanoo mä en tiedä susta yhtään mitään
Enkä nää ketä vihata ja kestä pitää
Joskus mietin millaista elämä ois ilman
Ystävän seuraa
Ystävän seuraaToinen ja koko Lilyn elämän suurin ja ihanin yllätys tuli aivan keskellä suurta salia, jonka pöydät ja penkit oli taiottu niin että niihin saattoi piirtää punaisilla kynillä mitä vain. James laittoi Lilyn istumaan yhdelle penkille ja käski tämän katsoa mitä pöydässä sillä kohdalla luki. Lily katsoi pöytään uteliaana ja hymyili sitten Jamesille aurinkoisesti.
"
Lily, minä rakastan sinua", James toisti samat sanat jotka oli kirjoittanut pöytäänkin. "Olen aina rakastanut ja tulen aina rakastamaan. Sinä olet minun ystäväni, ja vielä paljon enemmän."
Ja ne sanoo mä en tiedä susta yhtään mitään
Enkä nää ketä vihata ja kestä pitää
Joskus mietin millaista elämä ois ilman
Ystävän seuraa
Ystävän seuraa
