Valoviikoilla, K11

[mapwe]

// Alaotsikko: k11, femme

tittle - Valoviikoilla
author - mapwe
pairing - Mirella/Enni
genre - älkääkysykö, fluffya ja öö femme
raiting - k11
warnigs - kirosana :')
disclaimer - omistan kaiken paitsi en Stockaa, Coffee Housea, Keskustoria enkä kyllä Tamperetta muutenkaan saati sitten valoviikkoja.
a/n - tää tuli jostain puskista teki vaan mieli kirjottaa. mä ite rakastan valoviikkoja joten. :33 enjoi ja kommenttia saaaa sitten jättää n_n

Valoviikoilla

Valot. Joo. Valot. Kaupunki on täynnä niitä, vaikka on vasta alkuilta. Valoja siellä, täällä ja tuolla. Valoja kauppojen ikkunoissa, lyhtypylväissä ja jouluvaloissa. Niin, jouluvalot. Vaikka on vasta Lokakuun viimeinen päivä. Halloween. Jouluvalot Halloweenina. Mua naurattaa ja mä pyörin ympyrää keskellä keskustoria. Tietysti täällä on jouluvalot. Nyt on valoviikot. Mun lempiviikot tässä kaupungissa. Neljännetkymmenennet viidennet valoviikot Tampereella. Mua naurattaa lisää ja päässä heittää. Joku ottaa mun olastani kiinni.
“Mirella, lopeta pyöriminen, sinä oot tarpeeksi sekaisin muutenkin”, Enni huokaa mulle ja mä nauran sille. Sillä tavalla, miten nauretaan kun toinen sanoo tai tekee jotain todella tyhmää. Enni kuvittelee omistavansa mut ja olevansa se, joka pitää musta huolta. Se on väärässä.
“Haista paska, Enni. Kokeile, pyöri mun kanssa, rakas”, mä nauran tällä kertaa iloisesti ja kuplivasti. Mä tartun tytön käsiin ja me pyöritään. Ihan hulluna. Valot vaan välkkyvät meidän kummankin silmissä. Mä nauran ja Ennikin nauraa. Tai ainakin se hymyilee ihan haltioituneena. Sekin rakastaa valoja.
Mä irrotan itseni Ennistä ja lähden juoksemaan nauraen kohti Tammerkoskea. Mä rakastan ihmisten oudoksuvia katseita kun mä nauran ja juoksen täydessä meikissäni niiden ohi. Halloweenin kunniaksi mulla on Misfits-meikki. Se tarkoittaa, että mun naamani on vitivalkoinen, paitsi silmät ja nenänpää on mustina. Lisäksi mun suuni on sillä tavalla hienosti tehty mustalla. Mä kiipeän yhden patsaan kylkeen kiinni ja sylkäisen alas.
“Mirella, mitä sinä teet? Tule alas sieltä!” Enni repii mua mun toisesta kädestäni, eikä sitä naurata. Mua naurattaa. Se katsoo mua vihaisesti ja lähtee sitten kiivaasti kävelemään kohti lähintä kahvilaa. Joka on tietenkin Coffee House -ketjun yksi toimipisteistä. Mä rakastan sitä paikkaa, se on suoraan Stockaa vastapäätä ja siellä on mukava tunnelma.
Enni on ostanut mullekin kahvin, mintulla maustetun, kun menen vähän ajan päästä sen perässä. Se istuu semmoisessa jännässä pöydässä, sen ääreen mahtuu vain kaksi ja se on mun mielestä helvetin hauskasti toteutettu. Mä tykkään istua siinä ja lukea kirjaa jalat puristettuina rintaa vasten. Kauhukirjoja. Niitä juuri. Ne soveltuu siihen paikkaan, kun se on semmoinen hämärä ja tummasävyinen sisustukseltaan.
Me ei puhuta ollenkaan sinä aikana kun me juodaan meidän kahvit. Enni tuijottelee kahviaan kokoajan ja mä tuijotan sitä hiukan ihmeissäni. Toisaalta mua naurattaisi edelleen mutta tiedän saavani tappotuomion jos nauraisin. Mä hipaisen tytön kättä ja tämä nostaa katseensa muhun. Me lähdetään pois kahvilasta taskut täynnä pieniä sokeripusseja, kuten aina.
Valot. Mä jään tuijottamaan niitä keskustorin bussipysäkille ihan ihmeissäni. Me ollaan kävelty takaisin sinne ja istutaan nyt yhdellä semmoisella pyöreällä penkkisysteemillä. Se on kylmää kiveä, mutta mä en jaksa välittää. Enni istuu mun sylissäni ja lämmittää. Sen kädet puristavat mun omiani ja sen pää nojaa mun olkaani niin, että sen otsa on mun kaulaani vasten. Välillä se kohoaa ja me vaihdetaan suudelma tai pari.
Meidän yhteiseen kotiin vievä bussi ajaa pysäkille ja me juostaan sen oven eteen. Korttilaite piippaa ja me kipitetään bussin perälle. Enni istuu ikkunan puolelle ja mä sen viereen. Nojaudun sen olkaa vasten ja suljen silmäni. Bussin valot ei ole kivoja. Niistä mä en tykkää ollenkaan.

[Wiima]

okei miulla ois ehkä miljoona kysymystä. Kuten se että miks oon vielä hereillä ja hillun finissä? Ja mitä helvettiä luen femmeä? Alkaa olla jo liikaa pienelle päälleni joka ei saa koskaan tarpeeks unta.
JA KERTOKAA MIULLE MIKS HITOSSA KUKAAN EI OO KOMMANNU NÄIN HIENOO FICCIÄ?
Koska oikeesti äy en ees muista millo oisin viimeks käyny jossai tampereella ja tuli vaan sellanen olo että voisin esim haluta sinne koska diu.
Tää oli kiva ja en tiä oaws tykkään<3
En oikeesti osaa nyt keksii mitään paitsi että rakastuin tän ficin tunnelmaan<3
Ja tota äö.oikeesti miks kukaan muu ei oo kommannu tätä, minä en ymmärrä o_o'
No olinpahan ainaki eka öitä<3

[mapwe]

Wiima, en osaa nyt kyllä vastata tohon sun kysymykseen, sitä on tullu joskus itekin pohdittua X)) ja femmeä on kiva lukea välillä :33 awwww tuitui :3 kukaan ei ikinä kommaile originaaleihin :') tai siis oneshot originaaleihin, tosi harvoin. Minun mielestäni siis. :') Tampere on ihana tosin nyt on valoviikot ohi ja angst siellä ei oo enää niiiiin hienon näköstä, vaikka hienon näköstä onkin :/ Awwww kiva jos tykkäsit ja oli kiva ja tunnelma oli sun mieleen jaa joo kiitos ku sinä edes kommasit :33

[bbrickless]

Mä tykkäilin tästä, tunnelma oli jotenkin niin semmoinen ihana ja Mirellaan pystyi samaistumaan (ehkä vähän liiankin) hyvin (: Rakastan coffaria <3 joten ommmmh ja oikeesti tää oli vaan niin ihuna. musta ei valitettavasti nyt oikeen irtoa mitän järkevää mielentilan takia, mutta halusin kumminkin kertoa et mä tykkäilin ((:

Niin ja Tampereelle en oo kyllä koskaan eksynyt, mut silti mun päänsisällä valoviikot näytti kivoilta ja aloin haluta nähdä ne joskus!

Kiitti tästä<3

bbricks

[mapwe]

bbrickless, oii, kiitos kommentista! Kiva jos tunnelman pystyi sieltä nappaamaan ja Mirellaan samaistumaan. Coffari on ihana. :3 Kiva että kommentoit ja kerroit mielipiteesi kuitenkin, se on koko hommassa tärkeintä. :3
Suosittelen eksymään joskus Tampereelle valoviikoilla, ne on ihan älyttömän hienot. Varsinkin kun on vähän lunta niin koko keskusta suorastaan hohkaa upeuttaan.
Kiitos itsellesi kommentista. :3