Kirjoittaja Aihe: Valheen taitekulmia (raapaleita 7/7, max K-11)  (Luettu 6571 kertaa)

Claire

  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 1 757
  • grafiikka © Ingrid

Valheen taitekulmia
(raapalesarja)
7/7

ikäraja korkeimmillaan K-11


Title: Elovenahiuksia
Author: Claire
Rating: S
Pairing: Astoria/Luna
Genre: romance, angst, fluffy
Summary: Astoria nyökkää ja väläyttää hymynsä, joka melkein huijaa häntä itseään.

A/N: Tavoitteena on siis ihan oikeasti kirjoittaa joka päivä viikon ajan yksi raapale, ei väliä onko sitä 'inspiraatiota' sitten laisinkaan (tänään se on vähäinen, mutta olkoot). Joten perjantaiksi menee tämä Spurttiraapale II:een. Osallistuu myöskin femme10:een. Kommentit olis kivoja!


Elovenahiuksia

Kulkee pitkin taivaanrantaa, hymyilee kun tuntee pehmeän hiekan paljaalla ihollaan ja tarttuu kiinni käteen maidonvalkeaan; aina yhdessä? Astoria nyökkää ja väläyttää hymynsä, joka melkein huijaa häntä itseään. Toinen nauraa ja Astoria rakastaa katsella, kun hän nauraa - mutta hänen sydäntään särkee ja hän nauraa, ja vaikka hän melkein itkee niin hän vain nauraa;

nauraa nauraa nauraa.

Juoksee ja vesi roiskuu ympärillä; se on lämmintä, tietää sen, mutta juuri nyt se tuntuu vain kylmältä.

Hymyilee ja toivoo
ettei sattuisi.


Elovenahiuksia ja toisiinsa kietoutuneita unelmia, eikä voi käsittää, etteivät vanat toisen poskilla johdu onnesta.
« Viimeksi muokattu: 24.05.2015 00:55:48 kirjoittanut Beyond »
I threw my hands in the air and said:
Show me something

He said: ”If you dare, come a little closer

Claire

  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 1 757
  • grafiikka © Ingrid
Vs: Valheen taitekulmia
« Vastaus #1 : 04.09.2010 00:03:16 »
Title: Rohtunutta toivoa
Author: Claire
Rating: S
Pairing: Sirius/Remus
Genre: romance, angst

A/N: Remuksen POV. Tänään olen erityisen tykästynyt loppusointuihin, teksti on vissiin sen näköistäkin. Jep, tällainen pätkä syntyi kuunnellessa Tokio Hotelin biisiä Rette mich. Hope you like it! Slash10:een sekä Spurttiraapale II:een lauantaiksi.

Ja erityiskiitos Lilylle tuesta, piristyksestä ja sen semmoisesta! ;)


Rohtunutta toivoa

En kuulu suuriin saleihin, en tähän hetkeen voi vaikuttaa; en voi omistaa sinulle koko maailmaa, kuolla puolesta kun jo itse tuntuu kaatuvan pelkästä katseesta.

Sinä voit nauraa ja minä katsella sinua; voin antaa tuulen tuoda usvaisia haaveita, sitten hetkessä hätkähdyttävässä pettyä, peittyä kyynelvirtoihin ja luoda lisää haavoja. Voin toivoa, että sinäkin katselet minua.

Kosketa minua, pitkällä vakaalla katseella, kosketa jo kertaalleen kuolleita huulia, rohtunutta toivoa, lyö vasten ja alista, mutta älä katoa; älä enää, sillä en vain kestä olla tässä tuskassa.

Ja silti minä olen, mutta vain sitä voin; olla heikko, väsynyt, mutta lopultakaan en sinutta.
« Viimeksi muokattu: 24.05.2015 00:55:26 kirjoittanut Beyond »
I threw my hands in the air and said:
Show me something

He said: ”If you dare, come a little closer

Claire

  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 1 757
  • grafiikka © Ingrid
Vs: Valheen taitekulmia
« Vastaus #2 : 05.09.2010 01:23:19 »
Title: Kannattele sadetta
Author: Claire
Rating: k-11
Pairing: Narcissa/Ginny
Genre: pääasiassa angst

A/N: Nopea tuhrustus jonka tein eilen eh mutta olkoot! Juuri nyt oon niin fiiliksissä tämänpäiväisestä, että en jaksa välittää. :D Kommentit lämmittäisivät mieltä!

Menkööt näin sunnuntaiyöksi Spurttiraapale kakkoseen sekä femme10:een.


Kannattele sadetta

Anna minun viivyttää pohjoistuulia, odotuttaa kylmyyttä joka virtaa joka solussa; se hiljalleen leviää, pitkin maidonvalkeaa selkärankaa ja harsittua ihoa. Anna minun nauttia lempeydestä suudelmiemme kohdatessa; sillä minä rakastan kesää sinussa.

Ja sinä jatkat, se on vain lyhyt ikuisuus, hetken verran ekstaasissa. Hetki, jona luulin olevan loputtomasti aikaa; mutta se juoksee eteenpäin hämmästyttävän nopeasti, kunnes on syksy ja lehdet tippuvat; siinä sinä olet, sanomassa minulle kuinka kaikki on hyvin - mutta silläkään hetkellä en usko sinua.

Minä lähden, vähäiset hymynrippeet kasvoillani, sinä jäät ja juna kiitää eteenpäin, kaartaa mutkan taa. Kuulen ukkosen jyrinän ja äänetön kyynel vierähtää poskelleni; minun kesäni on ohitse.

Ole vahva ja
kannattele sadetta.
I threw my hands in the air and said:
Show me something

He said: ”If you dare, come a little closer

Claire

  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 1 757
  • grafiikka © Ingrid
Vs: Valheen taitekulmia
« Vastaus #3 : 06.09.2010 16:15:52 »
Suuret kiitokset kommentistasi, Kiiruna! Juuri nyt puuttuu aikalailla aikaa vastata viestiisi kunnolla, mutta voin sentään vähän tässä jonkinsortin vastausta yrittää rustata. Eli jep, olen samaa mieltä Elovenahiuksista, ja olenkin yrittänyt näin jatkossa hm... lisätä omaperäisyyttä? parannella vähän tekstiä ja tuoda sinne sun tänne parempia lauserakenteita (<- eeeh? :D), joka näin ollen taitaakin näkyä noissa kahdessa viimeisimmässä; kuten juuri näissä loppusoinnuissa. Kiva kuitenkin, kun tykkäsit!

Rohtuneesta toivosta sen verran, että itse taasen en kovinkaan innostunut ole lukemaan kyseistä paritusta, sillä olen ehdottomalla Remus/Severus-kannalla ja Siriuksen laittaisin niin mieluusti Reguluksen, Jamesin tai Harryn kanssa, hih. Mutta minähän olen se outo lintu, joka tykkää kirjoittaa myös niistä epämieluisista parituksista; aivan pakkohan se on ottaa haaste vastaan. Tästä tykkään itsekin (köhköh, omakehua), ehkä lempparini omista raapaleistani? Niitä nyt ei kuitenkaan ole edes kovin montaa. Mutta tällä haasteella sekin juttu hoituu!

On myös ihanaa kuulla, että pidit Kannattele sadetta-raapaleesta, koska itse olin vähän epäileväinen sen suhteen. Femme ei oikein vielä niin luonnollisesti luonnistu minulta, mutta ehkäpä ajan kanssa. En muuten edes itse tajua, miten päädyin moiseen paritukseen; ajattelin, että sen piti olla femmeä ja sitten jotenkin tuli mieleen tällainen paritus. Noh, mikä ettei?

Ja voi, nytpä tulikin vähän paineita tuosta Raapaleficcipiiristä. :D Hih, eipä vaineskaan, sehän olisi suuri kunnia saada oma raapale arvosteltavaksi. Vaikka kyllähän se vähän jänskättäisi. Mutta eipä sanota tästä nyt vielä mitään, kun ei varmaa ole. ;) Mutta joo, kiitoksia vielä valtavasti!


~

Title: Pilvien päällä kulkea
Author: Claire
Rating: S
Varoitukset:insesti
Pairing: Charlie/Ginny
Genre: romance, angst, fluffy(?)

A/N: Ginny's PoV. En ole varma, oliko paritus tähän paras mahdollinen valinta, mutta juuri nyt en pysty ajattelemaan tätä tekstiä miltään muultakaan kantilta. :p Toivon, että saan tarpeeksi aikaa tehdä nämä kaikki raapaleet edes kunnolla, sillä viikosta on tulossa hirmu kiireinen.

Maanantain raapale ja voisinpa osallistua tällä myös het10:een.


Pilvien päällä kulkea

Miksi en saisi rakastaa sinua; pilvien päällä kulkea, nauraen hymistä lauluja, jotka kertovat niistä olemattomista asioista, joita en saisi mainita? Sinusta, minusta ja tulevaisuudesta, niistä haaveista, jotka ainoastaan pitävät pystyssä toivoa; minä, vain minä, sillä ei kukaan koskaan milloinkaan

voisi sinua enempää rakastaa.


Joten miksi en saisi haluta; sinun kauniita kaariasi iholla? Suudelmiasi, jotka maistuvat mintulta? Ja voi, kuinka sinä lupasit maltaita, lupasit sitä ainaista rakkautta ja voit uskoa, etten minä lupauksia koskaan unhoita; olihan se totta, että

minä ha-lu-sin pilvien päällä kulkea, mutta tänään ne olivat

tummia

raskaita


eikä aurinko enää paistanutkaan sinussa.
« Viimeksi muokattu: 26.03.2017 18:42:24 kirjoittanut Renneto »
I threw my hands in the air and said:
Show me something

He said: ”If you dare, come a little closer

Claire

  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 1 757
  • grafiikka © Ingrid
Vs: Valheen taitekulmia
« Vastaus #4 : 08.09.2010 19:36:27 »
Title: Kirsikankukka
Author: Claire
Rating: k-11
Pairing: Tonks/Ginny
Genre: romance, fluffy sekä jonkinmoinen angst

A/N: Tiistain raapale, en eilen ehtinyt enää linkittää. Tässä ficissä ajattelen Tonksia aikalailla vanhemmaksi kuin hän oikeasti on. Njaa. Tämä ei ehkä ole parhaimmistoa, mutta kyllä tyksin itse ainakin jonkin verran. :D Olen tainnut jo kolmen kertaa peräkkäin parittaa Ginnyä, hui, enhän minä edes pidä koko hahmosta. :o No niin, mutta olisi kiva saada tästäkin raapustuksesta kommenttia.

Ai niin, voisin osallistua tällä femmekymppiinkin.


Kirsikankukka

Kynsien naputusta puupintaa vasten, knap knap, hajamielisyys ja kirsikankukka korvasi takana. Lempeitä suudelmia hartioilta solisluihin; "minä rakastan sinua." Minäkin sinua, luon katseen alas alas alas enkä voi olla ajattelematta rakastatko todella. Sillä kuinka voisin koskaan omistaa mitään mikä sinussa on olennaista; minulla on vain eletyn elämän ryppyjä, juonteita tuskasta, joka keinuttaa pahuutta. Mi-nä olen vanha, sinä nuori ja mahdollisuudet avoinna; miksi silloin rakastaisit minua?

Koska. Hipaisu, suudelma, jalkaterä sääressä; voi, kuinka niiden vahapinnat ovatkaan sileitä! Suudelmien lomasta; sinä olet täydellinen. En, vain hulluna sinusta.

Hetki juoksee, kirsikankukat kuihtuvat, mutta me pysymme; voittamattomina.
« Viimeksi muokattu: 24.05.2015 00:55:07 kirjoittanut Beyond »
I threw my hands in the air and said:
Show me something

He said: ”If you dare, come a little closer

LillaMyy

  • ekoterroristi
  • ***
  • Viestejä: 3 645
  • "Oot pönttö :D <3" "ja ylpeä siitä! :D"
    • Sulkakynän rapinaa
Vs: Valheen taitekulmia
« Vastaus #5 : 09.09.2010 13:17:18 »
Raapaleficcipiiristä huomentapäivää!

Lukaisin sinulta tuon Rohtunutta toivoa-raapaleen, ja täytyy kyllä sanoa, että pidin siitä erittäin paljon! Sulla on aivan älyttömän ihana kirjotustyyli. Ja vaikken mä enää Tokio Hotelista niin kauheesti piittaakaan, niin Rette Mich on kyllä tosi koskettava kappale ja sä onnistuit hyvin tuomaan sen biisin tunnelman myös tähän raapaleeseen.
Lainaus
En kuulu suuriin saleihin, en tähän hetkeen voi vaikuttaa; en voi omistaa sinulle koko maailmaa, kuolla puolesta kun jo itse tuntuu kaatuvan pelkästä katseesta.
Oli pakko lainata toi kohta, kun se on vaan niin ihana ja todella upeasti kirjotettu! Etenkin toi kursivoitu kohta!
Lainaus
Ja silti minä olen, mutta vain sitä voin; olla heikko, väsynyt, mutta lopultakaan en sinutta.
<33 Ihana lopetus! Tätä ei ois oikeesti voinut paremmin lopettaa! Kiitän erittäin ihanasta (ja pienten sydänten täytteisestä) lukukokemuksesta! (: Tulen jossain vaiheessa vielä varmaankin lukemaan muutkin raapaleesi ja kommentoimaan niitäkin...

"Durin's folk do not flee from a fight."
ava & banneri © Ingrid

Koiranruusu

  • Hirnyrkki hybridi
  • ***
  • Viestejä: 1 222
  • Malja Pimeyden Lordille ♥
    • Koiranruusun rönsyilevä ficcipuutarha
Vs: Valheen taitekulmia
« Vastaus #6 : 09.09.2010 18:38:03 »
Raapaleficcipiiristä minäkin :)

Rohtunutta toivoa oli kaunis ja vaikka siinä oli angstia, niin nimensä mukaisesti toivo korostui enemmän. Oli helppo nähdä Remus tuossa kertojana/kokijana, saattoi jopa kuvitella hänen käyttävän yhtä runollisia ilmaisuja. Jos joku kelmeistä olisi pöytälaatikko runoilija niin Remus, sillä miehen herkkyys välittyi kirjoista ja se oli sisällytetty myös elokuviin. Joten tähän raapaleeseen ei kertojaksi kukaan muu sopisikaan näin hyvin.

Teksti soljui eteenpäin ihanan rauhallisesti ja sujuvasti. Kerrassaan viehättävä raapale, jossa elämän ikävät asiat sekoittuivat suloisesti romantiikan kanssa. Ja lopetus oli tosiaan täydellinen, tuo sinutta on jo sanana söpö, mutta lauseen ajatus kerrassaan lumoava ja toimiva raapaleen kokonaisuuden kannalta.

Kiitos :-*

Claire

  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 1 757
  • grafiikka © Ingrid
Vs: Valheen taitekulmia
« Vastaus #7 : 09.09.2010 22:26:16 »
Voi jestas, kun tänne on sadellut kommentteja! Siitä saa nähtävästi kiittää suureksi osaksi Kiirunaa, kaikki näyttävät tulleen Raapaleficcipiiristä :D Mutta hyvähän se vain on, tuntui niin ihanalta kirjautua sisään ja huomata, että omaa ficceröistä on tultu kommentoimaan.

LillaMyy; Voi, kiitoksia! Itse fanitin Tokio Hotelia joskus muutama vuosi takaperin, sitten tuli pidettyä pieni breikki kyseisen bändin kuuntelusta ja nyt on tullut taas moiseen hullaannuttua. :D Pidän itse nimenomaan niistä kyseisen bändin vanhemmista biiseistä, nuo uudet eivät oikein sytytä, vaikka ihan kivoja nekin. Ihanaa kuulla, että pidit tästä pikkuisesta ficistä!

koiranruusu; Oih, olen oikein otettu kommentistasi. Minustakin Remus on vähän sellainen herkkishahmo ja on ihanaa kirjoittaa hänestä sellaisena. On hienoa myöskin tietää, että lopetus oli onnistunut; pelkäsin nimittäin juuri tuolla sinutta-sanalla rikkovani tunnelmaa, mutta mahtavaa kuulla, että sillä olikin täysin päinvastainen vaikutus. Kiitos, kun kävit kommentoimassa!

Pyhimys; Kiitoksia aivan valtavasti kommentistasi! Taisin tästä jo jotain Kiirunalle ketoa, mutta sanonpa vielä tässä, että täytyy itsekin myöntää, ettei Sirius/Remus kuulu minunkaan lemppareihini. Siltikään en voinut olla ajattelematta tätä miltään muulta kantilta. Ja kyllä, nuo jotkut paritukset ovat omasta mielestänikin aika outoja, mutta pakkohan niistä oli kirjoittaa. :D Oli kuitenkin ihanaa kuulla, että pidit tästä parituksesta huolimatta! Yleensä kerrontani on juuri sellaista, etten mainitse nimiä ja niin parituksen ja kertojan voi tulkita omalla tavallaan, hih. Ja voi kuinka kiva, että vaivauduit lukemaan kaikki tämän sarjan raapaleeni ja pidit niistäkin!

Mustalupiini; Voi sentään, saat minut melkein punastumaan kehuistasi. Ihmeellistä, että tämä vetää lukijan sanattomaksi. Kiitos!


~

Title: Liian kaukana rannasta
Author: Claire
Rating: S
Pairing: Tonks/Bill
Genre: angst

A/N: Tonksin PoV. Eilisen eli keskiviikon raapale, vähän vain tämä kirjoitusrytmi hukassa? Tämän päivän raapaleen laitan tulemaan vaikka huomenna, tänään ei vaan enää jaksa *laiskimus*. Osallistutaan tällä nyt vielä vaikkapa het10:een. Ja taidan itsekin ihmetellä tätä paritusta. :D


Liian kaukana rannasta

Tulevaisuus, jota en tahtonut tavoitella - nyt se jo kulkee, liian kovaa, liian pitkin askelin; lopeta! Pysähdy, kompastu, niihin riippakiviin matkalla; mitä vain, kunhan jätät laskematta ajan ja sen hukutat. Jo juoksullaan jalat alta saa; ta-ri-na, se mikä ei koskaan onnellinen ollutkaan.

Älä anna niiden ujuttaa ajatuksiisi katkeruutta; leikitään, että kaikki on hyvin ja kaunista, vaikka meri rikkoo laineitaan eivätkä satamat enää ohjaa laivojaan; uppoaa, yksi kerrallaan, kunnes on enää rajaton haaksirikko rakkaudessa. Katsot minua kuin hullua ja kaikkoat, sinua tuskin on enää mahdollista saavuttaa; liian kaukana rannasta.

Kyyneleitä taivaanrannalla, jälleen yksi uusi epätoivoon hukkunut ja tähti taivaalla.
« Viimeksi muokattu: 24.05.2015 00:54:53 kirjoittanut Beyond »
I threw my hands in the air and said:
Show me something

He said: ”If you dare, come a little closer

Claire

  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 1 757
  • grafiikka © Ingrid
Vs: Valheen taitekulmia
« Vastaus #8 : 10.09.2010 15:45:55 »
Title: Laahustaen
Author: Claire
Rating: S
Pairing: Ginny/Severus
Genre: angstia ja yksipuolista rakkautta
Summary: Ei katsonut edes pitkin nenänvarttaan yksinäistä kulkijaa; selän silmät olivat suljetut, avunhuutoja tuskin kuulikaan.

A/N; Tässä nyt on torstain raapale ja päätäntä koko viikolle! Osallistun tällä myös het10:een ja Yhtyeen tuotantohaasteen Hannah Furyn kappaleella Away. Ginnystä tässä on puhe, vaikka kappaleessa sanotaan mitä sanotaan. Toivoisin hartaasti kommentteja!


Laahustaen

Kirpeä pakkasilma puri poskipäistä, pienistä kätösistä ja nenänpäistä; iho kalpeni pisamistaan, kylmä eikä kukaan koskaan tullutkaan - auttakaa! Ei katsonut edes pitkin nenänvarttaan yksinäistä kulkijaa; selän silmät olivat suljetut, avunhuutoja tuskin kuulikaan.

Laahustaen rakastaa, yhä vaikka on niin kylmä ja paleltaa; huurtuu hengitys ja kyyneleet poskien pintaan, kalmankalpeaan halveksuntaan tuskin päätyy koskaan viittaamaan; rakastaa, vain rakastaa, sillä siinä kaikessa naiivisuudessaan osaa tuskin mitään muutakaan.

Voisit hyvästiksi vilkuttaa; nähdään taas eikä kuitenkaan, säröinen hymy taivaisiin ja jäätyneiden sormien vaellusta lumella, kunnes aika pysähtyy ja silmät lasittuvat. Jos oltaisiin ihan hetki hiljaa kuultaisiin; se väritön laulu, joka soi taivaissa.

Pilvien pitsireunat olivat karkeita.
« Viimeksi muokattu: 24.05.2015 00:54:32 kirjoittanut Beyond »
I threw my hands in the air and said:
Show me something

He said: ”If you dare, come a little closer

Ruskapoika

  • Kivikuorinen
  • ***
  • Viestejä: 1 547
  • Mock me.
Vs: Valheen taitekulmia
« Vastaus #9 : 12.09.2010 19:14:10 »
Joo, mie myönnän, oon auttamattomasti myöhässä, mutta minäkin siis raapaleficcipiiristä hyvää iltaa.

Rohtunutta toivoa oli nätti raapale, johon toisaalta voi kuvitella Sirius/Remuksen tilalle oikeastaan minkä tahansa muun parituksen mikä on minusta suuri plussa, koska vaikka Sirius/Remus on suloista niin aina sekään ei mene :D Tuo loppu oli aivan mahtava! mutta lopultakaan en sinutta, mistä te ihmiset näitä nättejä lopetuksia oikein vedätte? Sulin tuolle lopulle tänne lattian pohjalle ja nyt toivon, että saisin jotenkin koottua itseni tuolta, että saisin vielä läksyt tehtyä tänä iltana :D

Kiitos kaunis siis tästä!

~Ruskapoika
Hei homepää! Leikitäänkö sanahippaa, jos saatais aikaan tarinoita?

millann

  • Neiti Salaperäisyys
  • ***
  • Viestejä: 98
  • My paper heart will bleed
Vs: Valheen taitekulmia
« Vastaus #10 : 18.09.2010 19:11:49 »
Kommentoimpa nyt kaikkiin yhdellä kertaa (vaikky kyllä pyysit vain yhteen, mutta who cares? :D )

Elovenahiuksia

Voisin quoteta koko ficceröisen tähän, niin kaunis se on.
Tämä ficci kuvailee ehkä eniten yhteistä otsikkoaan. Kaunista, lyhyttä ja suloista, mutta myös niin surullista, valheellista, haikeaa.
Paritusta pohdimme yhdessä silloin joskus, ja se toimii tässä.
Paras kohta:
Lainaus
Elovenahiuksia ja toisiinsa kietoutuneita unelmia, eikä voi käsittää, etteivät vanat toisen poskilla johdu onnesta.
Katkeransuloista. Melkein valheellisen kaunista. tykkään tykkään tykkään!

Rohtunutta toivoa


Tämä kuvailee ajatuksia ihanasti, Remus on ihan itsensä.
Lainaus
Kosketa minua, pitkällä vakaalla katseella, kosketa jo kertaalleen kuolleita huulia, rohtunutta toivoa, lyö vasten ja alista, mutta älä katoa; älä enää, sillä en vain kestä olla tässä tuskassa.
Paras virke, ja todellakin ansaitsit paikkasi Raapaleficcipiirissä!

Kannattele sadetta

Paritus herättää huomioni, nam!  Maidonvalkea selkäranka ja harsittu iho, mistä sinä keksit noita? Kirjoitustyylisi on todella kaunis ja omaperäinen hyvällä tavalla. Tässä ficissä on myös sitä suloisuutta ja haikeutta mitä ensimmäisessa, ja en tiedä pitäisikö hymyillä suloisuudesta vai itkeä haikeudesta tätä lukiessa. Ja se on pelkästään hyvä asia. ;)
Lainaus
Minä lähden, vähäiset hymynrippeet kasvoillani, sinä jäät ja juna kiitää eteenpäin, kaartaa mutkan taa.
Tässä kohdassa haikeus on niin käsin kosketeltavaa, tykkään tykkään tykkään!

Pilvien päällä kulkien

Koko ficci alkaa kauniisti;
Lainaus
Miksi en saisi rakastaa sinua; pilvien päällä kulkea, nauraen hymistä lauluja, jotka kertovat niistä olemattomista asioista, joita en saisi mainita?
Haikeus jatkuu läpi koko sarjan, ihanaa. Tuo kohta jää ikävä kyllä toiseksi loppu ficille:
Lainaus
Ja voi, kuinka sinä lupasit maltaita, lupasit sitä ainaista rakkautta ja voit uskoa, etten minä lupauksia koskaan unhoita; olihan se totta, että

minä ha-lu-sin pilvien päällä kulkea, mutta tänään ne olivat

tummia

raskaita


eikä aurinko enää paistanutkaan sinussa.
Kaunista, miten yksinkertaiset sanat voivat muodostaa tuollaisen, erittäin kauniin yhdistelmän?

//: Anteeksi pitkä lainaus, mutta se oli kaunista.

Liian kaukana rannasta


Tämä ficci piti lukea nopeasti nopeasti nopeasti, melkein henkeä pidättäen loppuun, onneksi se ei ollut pidempi! :D
Ihanaa että tuo valheellinen teema jatkuu koko sarjan läpi, ja tuo haikeus. Tämä on kaunein sarjasta,
Lainaus
Tulevaisuus, jota en tahtonut tavoitella - nyt se jo kulkee, liian kovaa, liian pitkin askelin; lopeta!
Kuvaa täysin omia tuntemuksiani, mitä? Mutta tuo on todella kauniisti kirjoitettu, ehdoton lemppari kohta. Kuvailee täydellisesti ajatuksia, voinki vähillä aineksilla. Taidokasta, ansaitsit paikkasi! Älä unohda loppua, joka kruunaa taas koko ficin yksinkertaisuudellaan.

Laahustaen


Tässä ficissä on ihanta loppusoinnut, ja kipristelevä pakkanen on todellakin kosketeltavaa tuossa ficissä.
Lainaus
Laahustaen rakastaa, yhä vaikka on niin kylmä ja paleltaa; huurtuu hengitys ja kyyneleet poskien pintaan, kalmankalpeaan halveksuntaan tuskin päätyy koskaan viittaamaan; rakastaa, vain rakastaa, sillä siinä kaikessa naiivisuudessaan osaa tuskin mitään muutakaan.
Haikeaa, kaunista, totuutta. Sinä osaat käyttää pillkuja ja pisteitä, ja ne tuovat sinun lauseisiisi lisää ulottovuutta, vaikka luulin sen olevan jo mahdotonta. Ja tuo loppu, se teki ficistäsi yksinkertaisesti täy-del-lisen!

Muhaha saapas olla yllätys kun kommentoinki kaikkiin ;)

millann
Ficcien listaus
Avatar by Brianna

Claire

  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 1 757
  • grafiikka © Ingrid
Vs: Valheen taitekulmia
« Vastaus #11 : 18.09.2010 19:55:09 »
Kiitokset ihanasta kommentistasi, Ruskapoika, se lämmitti mieltäni kovasti. :)

millann; Juu, minä tosiaan pyysin sinua kertomaan mielipiteesi yhdestä ficistäni, ja sinä perkules menet ja kommentoit kaikkia tämän sarjan raapaleita - tai no, melkein kaikkia, taisihan tuolta jäädä väliin se Kirsikankukka, mutta ei sen raapustuksen nyt niin välttämätön niitä kommentteja ole saada. :D Olen niin hämmentynyt ja kiitollinen, että vastausta kommenttiisi on erityisen vaikeaa väkertää. Mutta voi kuinka ihanaa oli kuulla, kuinka paljon piditkään noista pikkuisista raapaleistani ja kehuthan saivat minut melkein punastumaan! Tämä viesti kalpenee kommenttisi rinnalla ja olen sen lyhyydestä vähän häpeissäni, mutta en osaa vastata tämän paremmin. Olen hämmentynyt. Ja erittäin kiitollinen; joten kiitos!
I threw my hands in the air and said:
Show me something

He said: ”If you dare, come a little closer

Ametrine

  • youngblood
  • ***
  • Viestejä: 910
  • against the sun we're the enemy
    • Kenguru katukuvassa
Vs: Valheen taitekulmia
« Vastaus #12 : 25.04.2011 19:04:53 »
Hellurei tästäkin suunnasta! o3o/

Olin lukenut nämä raapaleesi joskus kauan sitten, mutta nyt tulin uudestaan ja päätin kommentoida. Rakastuin sun kirjoitustyyliisi heti ensisilmäyksellä. Sinä todellakin taidat tuon loppusoinnuilla leikittelemisen ja kaikki muutkin sanavalinnat ovat kerrassaan loistavia. En muista, milloin jokin lukukokemus olisi saanut mua näin sanattomaksi. Vau. En oikein voi muuta kuin ylistää ja toivoa sinulta lisää tällaisia raapalesarjoja. =D

Itse en ole femmeä hirveästi lukenut enkä kirjoittanut, joten taidan olla huono (ja tuotah.. ehkäpä vähän ennakkoluuloinenkin) tulkitsija, etc etc. O_o Sä kuitenkin olet onnistunut kirjoittamaan nämä niin hyvin, että tekstistä välittyvät ajatukset uppoavat jopa minuun, ja kaikki tuntuu luonnolliselta ja sujuvalta.

Jotkut sarjassasi näkyneet paritukset ovat tosiaan yllättäviä, hyvällä tavalla. Mutta se ei ole yhtään häiritsevää. Ginnyä olet selvästi parittanut aika useasti ja onnistunut siinä mainiosti, vaikka muistaakseni jossain sanoit, että et edes idä koko hahmosta.Sirius/Remus on mielestäni erittäin hyvä ja toimiva paritus, ja on hienoa lukea sulta pätkän sitäkin. Rohtunutta toivoa oli yksi suosikeistani. Liian kaukana rannasta on toinen, ja Pilvien päällä kulkien täydentää kolmikon.

Mä suorastaan palvon tuota sun kirjoitustyyliä; ta-vu-vii-vo-ja, rivityksiä ja kursiiveja. Loppusointuja ja sitä tiettyä rytmiä, jota teksti noudattaa. Kiitos näistä. <3
It's not me, it's you
Actually, it's the taxidermy of you and me
Untie the balloons from around my neck and ground me

Claire

  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 1 757
  • grafiikka © Ingrid
Vs: Valheen taitekulmia
« Vastaus #13 : 29.04.2011 18:10:52 »
Ametrine
Perinpohjainen yllätys saada palautetta näinkin vanhoihin ficceihin; vaan toki iloinen yllätys, siitä ei käy kiistäminen. :D Minullekin femme on yhä aika vierasta, ja tämä raapalesarja juurikin on sitä ensimmäistä koskaan kirjoittamaani femmeä (eivät kaikki tietenkään, mutta kuten vaikkapa Elovenahiuksia - taisi olla toinen ikinä kirjoittamani femmeraapale, femmefic ylipäätänsä). Minäkin olen ennakkoluuloinen paritusten suhteen, ja yleensä luenkin ficcejä vähän tutumpien paritusten kera ja vierastaen rarea, vaikka itse sitä tykkäänkin kirjoittaa. Olen outo, myönnetään.

Olen siinäkin mielessä outo, että totta tosiaan minä suoraan sanottuna inhoan Ginnyä, mutta hänestä on niin kiva kirjoittaa ja parittaa ties kenelle varsinkin kun romanssin saa laittaa päättymään huonosti. En tiedä, vierastan yleensäkin kirjasarjan naispuolisia henkilöitä, suurinosa vain on niin sietämättömiä. Tai sitten minulla on vikaa korvien välissä (kallistunee jälkimmäiseen vaihtoehtoon).

Mutta ihanaa kuulla, että pidit koko raapalepläjäyksestäni ja lempparitkin löytyivät ja kirjoitustyyli miellytti! Kiitokset aivan valtavasti kommentistasi. :)

I threw my hands in the air and said:
Show me something

He said: ”If you dare, come a little closer

Sisilja

  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 2 050
Vs: Valheen taitekulmia
« Vastaus #14 : 20.08.2011 17:17:41 »
Heipsansaa! Päädyin tänne kommentinkerjäyshaasteen kautta ja olen tavattoman iloinen, että arpa osui näihin raapaleisiin, sillä turhat ennakkoluuloni olisivat saattaneet estää minua lukemasta näitä valloittavia tekstejä noin muutoin. En nimittäin juurikaan lue femmeä ja olen paritusten suhteen noin ylipäätään aivan liian kaavoihini kangistunut nirsoilija, joten on hirveän virkistävää välillä repeytyä irti kahleista ja lukea jotain ihan uutta ja erilaista.

Rakastuin kekseliään runolliseen kirjoitustyyliisi. En tiedä, kuinka paljon viimeistelet ja viilaat tekstejäsi, mutta näissä tekstipätkissä on runsaasti kauniita ja omaperäisiä kielikuvia, vaivattomalta vaikuttavia loppusointuja ja unenomaisen romanttista tunnelmaa, ja kaikki se hienous näyttää lukijasta siltä, että kaunis kirjoittaminen sujuu tekijältä täysin luonnostaan, ilman sen suurempia ponnistuksia. Ja vaikka olisit kuluttanut näiden raapaleiden parissa tuntikausia, kirjoittanut ja poistanut, muokannut ja kirjoittanut taas, ei se muuta sitä tosiasiaa, että minun mielestäni sinä olet tässä jutussa äärettömän taitava ja sinulla on vallaton ja mahtava mielikuvitus. Ihailen sitä, kuinka sulavasti olet osannut ujuttaa tekstiin pieniä mutta tunnelmaa olennaisesti syventäviä yksityiskohtia, omaperäisiä sanamuotoja tai lauserakenteita. Ja koska joka ikisessä raapaleessa on jotain, jonka haluan nostaa esille, taidan ihmetellä niistä jokaista erikseen.

Elovenahiuksia. Jo raapaleen nimi on hieno, pysäyttävällä tavalla kaunis. Astoriasta en ole mieleeni muodostanut sen syvempää kuvaa, hän on aina ollut vain se Dracon nimetön vaimo, lyhyt maininta epilogissa, vähän niin kuin Narcissa kakkonen, niin tylyltä kuin mielikuva kuulostaakin. Tässä kuitenkin esiin astuu elävä, hengittävä, tunteva Astoria, joka ei halua satuttaa, muttei oikein osaa kunnolla rakastaakaan, ei tarpeeksi. Luna istuu hyvin toiseksi osapuoleksi, se haaveileva tyttönen on juuri sellainen, ettei välttämättä kykene näkemään asioita niiden todellisessa valossa, ja häntä on helppo huijata valhenaurulla. Raapaleen onnistunein ilmaus on hymy, joka melkein huijaa Astoriaa itseäänkin. Oivaltavaa ja satuttavaa.

Rohtunutta toivoa. Minä rakastan Sirius/Remusta, ja surumielinen, hieman jopa epätoivoinen Remus iskee sisäiseen synkistelijääni. Tämä oli kenties runollisin kaikista ketjun raapaleista ja loppusoinnuissaan äärettömän onnistunut. Romantiikkaakin tästä löytyi, voih, ei minulta löydy juuri nyt oikeita sanoja. Ja silti minä olen, mutta vain sitä voin; olla heikko, väsynyt, mutta lopultakaan en sinutta. En muista lukeneeni pitkään aikaan yhtä kaunista virkettä.

Kannattele sadetta. Narcissa/Ginnyä en noin yhtäkkiä olisi uskonut ikinä lukevani. En ollut tätä ennen ajatellutkaan, että heistä edes saisi pariskunnan, eivätkä he kovin yhteensopivilta vaikuta vieläkään. Ehkä siksi en saanut tähän pätkään samanlaista otetta kuin kahteen edelliseen. Toisaalta pidin kovasti raapaleen kielestä ja melankolisesta sävystä, teksti oli siis oikein kaunis ja koskettava. Ainoa vain, että hahmot jäivät tavallaan etäisiksi, sillä en kyennyt kuvittelemaan juuri heitä tähän. Silti, otsikko liikautti minussa jotain, ja luen tätä yhä uudelleen, sillä en saa tarpeekseni kauniista sanoista tässä. Rakastan kesää sinussa. Suosikkini.

Pilvien päällä kulkea. Jos en lämmennyt edelliselle paritukselle, niin tälle suorastaan sulin. Olit kuvannut Ginnyn tunteita hellästi ja suloisesti, vilpittömin silmin. Tyttö ei näe suhteessa mitään väärää, eikä Charlie ilmeisesti osaa kertoa säännöistä. Tässä tunne on kiedottuna hienosti taivaaseen, pilviin ja aurinkoon. Pitkään luulin, etten pitäisi Ginnystä, mutta alan pikku hiljaa nähdä hänenkin hahmossaan kiinnostavia puolia, kiitos sinun.

Kirsikankukka. Tonks/Ginny. Miten minusta tuntuu, että olen joskus lukenut jotain tällä parituksella, sillä tämän asetelma vaikuttaa etäisesti tutulta? No jaa, samapa tuo, olennaista on, että pidin tästäkin, etenkin tässä väreilevästä hitaasta itseinhosta ja surusta. On äärettömän mielenkiintoista, että Tonks pohtii olevansa nuorelle Ginnylle liian vanha, että toinen ansaitsee parempaa, sillä canonissahan Lupin yrittää tolkuttaa Tonksille samaa. Jäin ehkä hieman kaipaamaan elämäniloista ja hauskaa Doraa, mutta koska muut raapaleet ovat tyylilajiltaan angstisia, tuntuisi omituiselta, jos tämä pomppaisi kauheasti porukasta. Kaunista tekstiä, luulen että näiden tekstien myötä alan oikeasti lukea femmeä siinä missä slashiakin.

Liian kaukana rannasta. Tässä jatkuu edellisen tekstin tunnelma ja ääni pysyy samana, vain paritus vaihtuu. Tonks/Bill on parituksena kiehtova, ja koin suurta sympatiaa Tonksia kohtaan raapaletta lukiessani. Minusta tuntui, kuin asiat olisivat oikeasti voineet näin ollakin, että myös canonissa Tonksin ja Billin välillä olisi voinut olla jotain syvempää, joskin tuskaista ja vaikeaa. Kirjoitat aidosti ja pidin tämän pätkän vertauskuvista, merestä ja haaksirikoista.

Laahustaen. Severus/Ginny oli koko raapaleketjun mielenkiintoisin ja samalla erikoisin paritus, ja siksi pidin päätöspätkästä erityisen paljon. Tässä oli taas päässyt valloilleen täydellinen runollisuus, minusta tuntui kuin olisin istunut nojatuolissa ja lueskellut menestysproosarunoa. Näin jälkeen päin ajatellen tämä raapale oli sittenkin se kaikista paras, täytyy erikseen tallentaa se itselleni, että voin lueskella sitä koska tahansa. Kaunein ilmaus oli tämä: Voisit hyvästiksi vilkuttaa; nähdään taas eikä kuitenkaan, joka vihjaa ainakin minusta Severuksen arvaamattomuudesta. Oijoi, miksi tämän parituksen pitääkin olla rare?

Kokonaisuudessaan raapaleketjusi oli eheä ja viihdyttävä, ajattelemaan pistävä lukukokemus. Toivottavasti mahdollisimman moni tajuaa klikata itsensä sitä lueskelemaan. Minä lopetan tähän ja kiitän. Toivon, että saan lukea yhtä kauniita tekstejä sinulta jatkossakin.   
Kirjoittamisen riemusta

Avasta kiitos aijulle!

Claire

  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 1 757
  • grafiikka © Ingrid
Vs: Valheen taitekulmia (raapaleita 7/7, max K-13)
« Vastaus #15 : 23.09.2012 22:44:40 »
Voi eikä, täytyy pyytää nyt ihan totta anteeksi, en ole lainkaan muistanut vastata kommenttiisi, joten tämä vastaus tulee sellaisella, öö, vuoden viiveellä? Siis ihan oikeasti, olen varmasti nähnyt viestisi ja ajatellut vastata, mutta sitten se on unohtunut ja niin. Nöyrimmät anteeksipyynnöt *häpeää*

Mutta joo, luin kommenttisi nyt siis uudestaan ja vielä näinkin pitkän ajan jälkeen kirjoittamisesta se pistää minut hymyilemään huulet korvissa asti. Niin ihanaa, että olet nähnyt sellaisen vaivan ja jaksanut jokaista raapaletta erikseen pohtia noin syvällisesti ja kommentoida yhtä ahkerasti, ja olen niin iloinen, että nautit lukemastasi! Ja hei, ei hätiä mitiä, minäkin olen erittäin nuuka siinä, että mitä parituksia luen, mutta tykkään kirjoittaa (tai ainakin tuolloin tykkäsin, nyt en ole kirjoitellut vähään aikaan, joten en ole varma :D) mitä oudoimmilla parituksilla, ja yrittää sovitella eri hahmoja yhteen, miettiä, millaisia heidän suhteensa voisivat olla. Joskus se onnistuu, joskus ei. Ei ole kyllä mikään ihme, että Narcissa/Ginnysta on vaikeampi saada otetta, näin jälkikäteen vähän viisaampana tajuan, kuinka epärealistiselta tuo paritus oikeasti kuulostaa. Ja jos sen haluaa saada toimimaan, siihen tarvitaan vähän pidempi ja syvällisempi teksti kuin vain pelkkä raapale. Mutta muuten olen yllättynyt, että kaikki muut toimivat (tai siis ainakin sinulle, eivät varmaan kaikille lukijoille :D), sillä on siellä kyllä niitä muitakin oudohkoja parituksia kyllä. Ja hei, en minäkään pidä Ginnystä, en ole ikinä pitänyt. Häntä on vain kiva tunkea ficceihin ja kokeilla eri hahmojen paritettavaksi (ja varsinkin pistää hänet kärsiväksi osapuoleksi... mahdan olla ilkeä).

Mutta kiitoksia aivan valtavasti kommentistasi ja pahoittelut vielä näin myöhäisestä vastauksesta! Mutta hei, parempi myöhään kuin ei milloinkaan..!
I threw my hands in the air and said:
Show me something

He said: ”If you dare, come a little closer