Kirjoittaja Aihe: Yövaloja, S, FF100-raapaleita, Regulus, gen  (Luettu 3429 kertaa)

Jillian

  • Vieras
Yövaloja, S, FF100-raapaleita, Regulus, gen
« : 03.08.2007 23:41:10 »
Title: Ihmeköynnös (011. Punainen)
Author: Jillian
Fandom: Harry Potter
Genre: General
Pairing: -
Rating: S

Disclaimer: Kaikki hahmot kuuluvat J.K. Rowlingille, en saa tämän ficin kirjoittamisesta rahallista korvausta.
Beta: -
Words: 100
Tense: Imperfekti.
Status: Raapale, valmis.
A/N: Näin ihmeköynnöksiä Egyptissä. Ne olivat upeita. Nyt meillä on yksi kotona, muistuttamassa siitä ajasta, jolloin kaikki tapahtui kuin liian kauniissa sadussa. Huomatkaa a-sanaleikki toisen kappaleen lopussa. ^^



Se oli upea.

Yönmustassa ruukussa sen häikäisevyys oli entistäkin suurempaa; pensas täynnä kirkkaanpunaisia ja vihreitä lehtiä, ja kaikki se värien loisto mustaa ruukkua vasten näytti lähes ainoalta aidolta asialta Aramintan olohuoneessa. Regulus katsoi ihmeköynnöstä kuin se olisi ollut jokin merkittävä aarre; hunajankatkuinen hetki, jolloin ymmärtää kaiken; kuin äkillinen lusikan kilahdus mukin reunaa vasten, jolloin herää uupuneista unelmistaan keskelle repivää todellisuutta.

”Araminta, mistä sanoitkaan saaneesi tuon kasvin?”
”Egyptistä. Eräs ystävättäreni toi sen minulle. Eikö olekin viehättävä kasvi?”
”Kyllä”, Regulus henkäisi. Hän pystyi näkemään Egyptin, sen elämänhajuiset päivät ja liian kuuman auringon, ja poltteen; hiekassa vai sydämessä.

Regulus sulki silmänsä. Liian punaista.


*

Title: Yövaloja (015. Sininen)
Author: Jillian
Fandom: Harry Potter
Genre: Angst, tunnelmointi
Pairing: -
Rating: S

Disclaimer: Kaikki hahmot kuuluvat J.K. Rowlingille, en saa tämän ficin kirjoittamisesta rahallista korvausta.
Beta: -
Words: 100
Tense: Imperfekti.
Status: Raapale, valmis.
A/N: Sinistä. Nam.



Reguluksen huone kylpi syvässä, tummansinisessä valossa. Hän erotti vain jotenkuten muodot; jokainen esine tuntui vajonneen tuon mystisen värin alle. Regulus ei halunnut sytyttää valoja sillä hän pelkäsi, että lumous rikkoutuisi.

”Sirius? Mitä sinä teet?”
”Katson ikkunasta. Siellä sataa. Haluaisin mennä ulos.”

Sade raapi kynsillään ikkunaa. Sirius hymyili.

”Tiedäthän sinä että me emme saa mennä ulos näin myöhään.”
”Säännöt ovat taivutettavissa, Reg.” Sirius astui ikkunan luota ja katosi ulos ovesta. Regulus nousi sängyltään ja meni ikkunalle. Hetken päästä hän näki Siriuksen, joka pyöri ympäri nauraen, kädet levällään.

Salama valaisi taivaan ja näytti hetken ajan todellisuuden; hetken, kun pelko on liian lähellä.


*

Title: Hengittää (066. Sade)
Author: Jillian
Fandom: Harry Potter
Genre: Angst, tunnelmointi
Pairing: -
Rating: S

Disclaimer: Kaikki hahmot kuuluvat J.K. Rowlingille, en saa tämän ficin kirjoittamisesta rahallista korvausta.
Beta: -
Words: 100
Tense: Imperfekti.
Status: Raapale, valmis.
A/N: Sadetta. Se on kovin märkää. Mutta se ei haittaa.



Maa oli märkää. Ruoho kasteli Reguluksen kengät ja sai hänet palelemaan. Kylmä tuuli tunkeutui vaatteiden alle ja turrutti ihon.

Mutta hän hengitti. Sisäänulossisäänulos. Ja hän tunsi ilman raikkauden, sen terävät hampaat keuhkoissaan. Vesi kasteli hänen kasvonsa, mutta hän jatkoi juoksemista.

Siriuksen loittoneva selkä, joka sattui enemmän kuin mikään muu.

Regulus ravisti päätään ja nopeutti vauhtiaan. Hiukset liimaantuivat kasvoille, humina korvissa oli kovaa. Sydäntä pisteli, hengästymisestä ja ikävästä. Hän liukastui ja kaatui maahan. Suussa maistui veri, iskusta vai petoksesta. Regulus sulki silmänsä ja upotti päänsä ruohoon. Se oli aitoa; todiste, että hän oli yhä elossa.

Sirius oli turvassa, Regulus tuhansina kappaleina.

Jillian

  • Vieras
Vs: Yövaloja, S, FF100-raapaleita, Regulus, gen
« Vastaus #1 : 03.08.2007 23:42:11 »
Title: Yövaloja (015. Sininen)
Author: Jillian
Fandom: Harry Potter
Genre: Angst, tunnelmointi
Pairing: -
Rating: S

Disclaimer: Kaikki hahmot kuuluvat J.K. Rowlingille, en saa tämän ficin kirjoittamisesta rahallista korvausta.
Beta: -
Words: 100
Tense: Imperfekti.
Status: Raapale, valmis.
A/N: Sinistä. Nam.



Reguluksen huone kylpi syvässä, tummansinisessä valossa. Hän erotti vain jotenkuten muodot; jokainen esine tuntui vajonneen tuon mystisen värin alle. Regulus ei halunnut sytyttää valoja sillä hän pelkäsi, että lumous rikkoutuisi.

”Sirius? Mitä sinä teet?”
”Katson ikkunasta. Siellä sataa. Haluaisin mennä ulos.”

Sade raapi kynsillään ikkunaa. Sirius hymyili.

”Tiedäthän sinä että me emme saa mennä ulos näin myöhään.”
”Säännöt ovat taivutettavissa, Reg.” Sirius astui ikkunan luota ja katosi ulos ovesta. Regulus nousi sängyltään ja meni ikkunalle. Hetken päästä hän näki Siriuksen, joka pyöri ympäri nauraen, kädet levällään.

Salama valaisi taivaan ja näytti hetken ajan todellisuuden; hetken, kun pelko on liian lähellä.

Jillian

  • Vieras
Vs: Yövaloja, S, FF100-raapaleita, Regulus, gen
« Vastaus #2 : 03.08.2007 23:43:42 »
Title: Hengittää (066. Sade)
Author: Jillian
Fandom: Harry Potter
Genre: Angst, tunnelmointi
Pairing: -
Rating: S

Disclaimer: Kaikki hahmot kuuluvat J.K. Rowlingille, en saa tämän ficin kirjoittamisesta rahallista korvausta.
Beta: -
Words: 100
Tense: Imperfekti.
Status: Raapale, valmis.
A/N: Sadetta. Se on kovin märkää. Mutta se ei haittaa.



Maa oli märkää. Ruoho kasteli Reguluksen kengät ja sai hänet palelemaan. Kylmä tuuli tunkeutui vaatteiden alle ja turrutti ihon.

Mutta hän hengitti. Sisäänulossisäänulos. Ja hän tunsi ilman raikkauden, sen terävät hampaat keuhkoissaan. Vesi kasteli hänen kasvonsa, mutta hän jatkoi juoksemista.

Siriuksen loittoneva selkä, joka sattui enemmän kuin mikään muu.

Regulus ravisti päätään ja nopeutti vauhtiaan. Hiukset liimaantuivat kasvoille, humina korvissa oli kovaa. Sydäntä pisteli, hengästymisestä ja ikävästä. Hän liukastui ja kaatui maahan. Suussa maistui veri, iskusta vai petoksesta. Regulus sulki silmänsä ja upotti päänsä ruohoon. Se oli aitoa; todiste, että hän oli yhä elossa.

Sirius oli turvassa, Regulus tuhansina kappaleina.

Sakura

  • ***
  • Viestejä: 172
Vs: Yövaloja, S, FF100-raapaleita, Regulus, gen
« Vastaus #3 : 04.08.2007 17:26:33 »
Ah mä rakastan tuota ensimmäistä, Ihmeköynnös. Se tosiaan on punainen teksti, hiekkainen, suoraan Egyptistä. Mieleeni tulee pehmeä lämmin pimeä, vuoropuhelun kohdalla puolestaan vaaleneva aamu ja kamelit, jokin sellainen.

Uskomattoman kauniita sanavalintoja olet käyttänyt tässä, ne eivät vaikuta mitenkään liian koreilevilta. Jokainen sana tuntuu itsenäiseltä - aivan kuin se yksin voisi olla kokonainen kiemurainen romaani tai avaruus - mutta on kuitenkin omalla paikallaan ja kuuluu siihen, yhteen liimautunut kokonaisuus yksittäisistä sykäyksistä. Hunajankatkuinen hetki, nam mikä kohta, tässä on arkista juhlaa. Ainoa mikä häiritsi, ja sekin vain juuri ja juuri huomattavasti, oli mustan ruukun toistaminen toisessa kappaleessa - vaikkakin se ensin oli yönmusta ja sitten pelkkä musta; onhan siinä ero, mutta musta särähti korvaani silti. Ehkä.

Kasvin olet todellakin kuvaillut upeasti, värit etenkin raikkaasti, toivat mieleeni ilotulituksen. Näinkin ne silmieni edessä, tämä koko raapale tuntuu melkein enemmän maalaukselta kuin tekstiltä.

Ja ihana tunnelma! Regulus on kuin uusi hahmo, ihan erilainen ja silti hän. Egyptin elämänhajuisuus ja sellainen maustaa hänet enemmällä inhimillisyydellä ja sillä pölyisyydellä. Hiekassa vai sydämessä ihastutti erityisesti, vaikka en ehkä ymmärtänytkään sen merkitystä. Tai tavallaan: kyllä se toi mieleeni tietyn kuvan, mutta en osaa määritellä sitä - ja sen todenmukaisuus taas on asia erikseen.

Niin, Araminta on täydellinen valinta toiseksi tähän; hänen nimensä luo sen viimeisen vivahteen. Egypti, Araminta, Regulus. Faaraot ja pyramidit. (Vaikkeivät hahmot Egyptissä varsinaisesti olleetkaan.)

Liian punaista puolestaan: tyylikäs, arvokas lopetus. Ensin töksähti, muttei enää toisella kertaa, kun ehti maistellakin sitä ja kuvitella tajunneensa sen. Huh, en ole pitkään aikaan lukenut toista yhtä hyvää fikkiä (en kyllä fikkejä lähes ollenkaan, mutta unohdetaan se :D). Enkä taida pystyä keskittymään toisiin raapaleisiisikaan enää.

Kiitän tästä!
kuinka sarastuksen aikaan hehkuu graniitti

mystic

  • Vieras
Vs: Yövaloja, S, FF100-raapaleita, Regulus, gen
« Vastaus #4 : 18.06.2010 16:34:05 »
Helvetin kaunista. Mistä sä oikein repäsit noin hyviä juttuja? Syystä tai toisesta, mulle tuli tästä heti mieleen yks mun lempparificeistä. Se ei kuitenkaan Regulusta ollu, vaan ihan Dramionea. Mutta viis siitä.

Esimmäinen kysymys kuuluu; miks noi on kahteen kertaan noi ensimmäiset rapaleet? Huomasin tässä, kun lueskelin näitä, että ainakin Yövaloja ja Hengittää oli kahteen kertaan.

Ja niinn kun Sakura jo sanoikin tuossa aikaisemmassa kommentissa, että jokainen sana tuntuu itsenäiseltä - aivn kuin se yksin voisi olla kokonainen kiemurainen romaani tai avaruus. Mä olen niin paljon sen kanssa samaa mieltä. Mä en ainakaan omista niin hyvää sanakirjaa mun päässä, et voisin sanoo sitä paremminkaan. Sakura osu naulan kantaan.

Ja kun luki noita tuli sellanen olo, et ihan kuin olis niinku jossin eri planeetalla, ihan jossain eri maailmassa, missä pitäis oikeesti olla. Se tuntu vaan niin hämmentävältä vaan lukee näitä, ja lainaan taas Sakuraa siinä, et se tuntu aivan siltä, et olis lukenu vaan maalausta tai taidetta, eikä mitään tekstiä.

Sitten taas ku oli saanu luettuu nää, ni sit tuuli sellnen olo, et tätä ei ikinä unoha, et tää pysyy aina mun mielessä ja niin edes päin. Onneks mä tässä vähän aiksemmin päätin, et mä yritän lukee mahdollisimman monta Potter-ficciä, mitä mä nyt jaksan tässä, ja jos on aikaa.

Tää vaan oli paljon parempaa, ku lukemisen arvonen. Paljon kalliimpaa ku sata kiloo kultaa tai ihan mitä vaan. Tuli hieman sellanen haikee olo kans, ku huomas et on lukenu tän loppuun asti, ettei tässä oo enempää tullu, eikä varmaan tuukkan. Toivottavasti kuitenkin tulee, nimittäin mä oon ainkin yks niistä, joka tulee lukemaan sitä vaikka helvetin liekkien läpi, jos ei muuta keinoo löydy.

Niin paljon kuitenkin jäi sanomatta ja niin paljon jäi kertomatta, mut kiitokset valtavat

mystic