KK-haasteesta moikkista. (:
Kun sain Carolynneltä kommentoitavien ficcien listani, luin vain tämän ficin ensin. Sitten jonkun ajan päästä siitä luin kaksi jäljelle jäänyttäkin ficciä ja kävin kommentoimassa niitä, ja silloin luin tämän uudestaan, mutten kommentoinut tätä. Ja nyt, haasteen viimeisenä päivänä luin tämän kolmannen kerran.
En oikein tiedä, miksen kommentoinut tätä jo heti.. jäin ehkä hieman ymmälleni joka kerta, olen edelleenkin hieman uppeluksissa ficcisi kanssa. Mutta yritän nyt silti eritellä tunteeni. (:
Noh, aloitetaan vaikka parituksesta, F/G on yksi lemppareistani, joten luin mielelläni tämän ficin. Mutta kuitenkaan tässä ei ollut vahvasti korostettu heidän suhdettaan, mikä oli oikeastaan hyvä juttu, vaikkei kunnon twincest-pwp-pläjäyksessäkään mitään vikaa ole, mutta tämä nyt oli vain ehkä hieman canonimpaa.
Siis voisin hyvinkin kuvitella F:n ja G:n pienessä asunnossaan elelemässä, ja tämä kohta ehkä ilmensi parhaiten koko ficin uskottavuutta:
Vaikka onnellinen lapsuus oli Kotikolossa, lapsuuden haaveet ja tulevaisuus olivat siinä värikkäässä, paukkuvassa ja meluisassa putiikissa.
Muutenkin tämä lause oli mielestäni hyvin mietitty ja se sisälsi oivallusta.
Kirjoitustyylistäsi sitten seuraavaksi; eli se on melko hetkipainotteista. Siis, ficissä ajallisesti kulunut varmaankaan varttia enempää, mutta silti siihen sisältyi niin paljon.
Ja tämä yksityiskohtainen, lähes merkityksettömien asioiden korostus oli hauska tyylilisä, ja juuri esim. appelsiinien tuoksun mainitseminen sai minut ajattelemaan kirjaa Parfyymi. Haju- ja kuuloaisteja ei yleensä korosteta teksteissä mielestäni tarpeeksi, vaan lähinnä näön havaintoja, joten oli kiva lukea välillä tuoksuistakin.
Ja nyt allekirjoittaneesta tuntuu, että olen kirjoittanut elämäni omituisimman kommentin, mutta toivoakseni sait irti siitä jotakin, ja sain välitettyä tässä, että pidin ficistäsi, ja juonen helposta yksinkertaisuudesta, josta kuitenkin sai hyvin paljon irti. Kiitos. (:
¤ DN ¤