Kirjoittaja Aihe: Absolutely Rose | K-11 (Femme, Fluff, Romance)  (Luettu 1750 kertaa)

Am Cullen

  • kuunlapsi
  • ***
  • Viestejä: 64
Kirjoittaja:Am Cullen
Ikäraja:K-11
Paritus:monia
Genre:Femme, Fluff (kai), Romance (kai)
A/N: nyt korjattu versio täällä
Tämä oli yksi niistä aivoissani kytevistä ideoista ja ystäväni halusi minun kirjoittavan tätä yhden netti sivun lehteensä ja ajattelin laittaa sen tänne
ja ekassa osassa prologia tyttö on 5 vuotias


Prologi

”Eevi!” kaikuu huuto metsässä, ja pieni tyttö kääntää katseensa äänen suuntaan. Tytön hätääntyneille kasvoille nousee hymy. Hän näkee naisen hahmon tulevan itseään kohti.
”Älä enää ikinä karkaa noi”, nainen hössöttää, kun pikkutyttö ojentaa kätensä naista kohti ja tämä nostaa tytön syliinsä.
”En, äiti”, pikku tyttö sopertaa, ennenkuin nukahtaa äitinsä turvalliseen syliin.

8 vuotta myöhemmin...
Pov. Eevi

Ravaan suuressa talossamme edes takaisin ja etsin avaimiani. Yhtäkkia ovikello soi ja ryntään ovelle. Avaan oven ja hymyilen poikaystävälleni Mikalle.
”Moi, tuu sisälle”, sanon ja lähden hakemaan villatakkiani huoneestani. Juoksen portaat ylös ja juoksen huoneeseeni. Otan sieltä tuolilta harmaan villatakin ja juoksen takaisin alas.
”Okei, mennäänkö?” sanon hymyillen ja Mika nyökkää. Ihmettelen vähän tämän käytöstä, kun lähdemme takaovestamme kävelemään rantaa pitkin. On kaunis ilta, vihertävänsininen vesi kimmeltää kuunvalossa.
”Kaunis ilta”, sanon ja hymyilen Mikalle. Tämä nyökkää taas ja johdattaa minut istumaan kivelle jossa han sanoi ekaa kertaa rakastavansa minua.
”Meidän pitää puhua”, Mika sanoo pahaenteisesti. Katson hantä kauhuissani ja nyökkään konemaisesti. Mika on varmaan kahdestoista poikaystäväni kahteen vuoteen.
”Meidän pitää erota”, hän tiputtaa pommin ja henkäisen terävästi.
”O-onko sinulla joku toinen?” änkytän kysymykseni ja hän nyökkää.
”Kuka?” kysyn terävästi ja vihaisesti.
”Karoliina”, hän sanoo ja työnnän hänet veteen.
”Petturit!” huudan ja lähden juoksemaan kotiini ja ajattelen samalla, että Karoliina on paras ystäväni. Miten hän voi?


A/N:  kommentteja rakastan, eli jos vaivaudutte lukeen vaivautuisitteko kommentoimaankin ja jatkoa tulee hetikun joku sitä haluaa ja joku sen betaa mun kulta mussu foxrain ei oo paikalla enkä sitä Mariaa ystävääni viittee häiritä, mutta voinhan mä sitäkin tietysti häiritä jos joku haluaa jatkoa

« Viimeksi muokattu: 06.12.2014 12:45:03 kirjoittanut Pyry »
»Voit valita Rohkelikon, koska Lajitteluhattu kuuntelee valintaasi»

Am Cullen

  • kuunlapsi
  • ***
  • Viestejä: 64
Vs: Absolutely Rose
« Vastaus #1 : 12.08.2009 16:00:58 »
A/N: Noh täsä tulee ensimmäinen osa, lähetän tän foxrainille jos se haluis betata ja sit tuleepi korjattu verio kun saan sen xD


Osa 1.

Kävele katua pitkin kohti kotia. Koulu jää taakse ja kiljaisen ilosta. Vihdoin pääsin pois sieltä pirunluolasta. Kävelen kohti kotia päälläni lyhyt musta mekko ja kädessäni kassi ja päättö todistus. Pääsen kotimme eteen. Edessäni kohoaa kolmi kerroksinen valkoista kalkkikiveä oleva talo. Astun etuovista jotka ovat auki sisään.
Heitän kassin tuolille ja kompuroin rappuset ylös olohuoneeseen, jossa äitini lukee lehteä.
”Mä pääsen Yaleen”, sanon ja istun äitini viereen iloisesti hymyillen.
”Ihana uutinen kulta”, hän sanoo ja katsoo minua hymyillen.
”Joten me muutamme”, hän jatkaa ja ilmeeni on varmaan näkemisen arvoinen.
”Muutamme sentakia, että pääsen Yaleen”, sanon ja huokaisen, eikun pakkaamaan.

3 päivää myöhemmin...

Istun uuden talomme portailla ja katson, kun joukko nuoria kävelee sen ohi ja yksi tytöistä kiinnittää huomionsa minuun. Huokaisen ja nousen. Kävelen joukon luo.
”Moi kaikki”, sanon hymyillen ja paiskaan kättä Selenan kanssa. Selena on paras ystäväni muutettuani tänne. Kerromme toisillemme lähes kaiken. Mitin välillä miksi Selenalla on 3 tytön kuvat yöpöydällään. En ole koskaan tavannut heita ja olen tavannut Selenan lähes kaikki ystävät. Hän ei suostu kertomaan keitä he ovat.
”Moi”, Selena sanoo naurahtaen ja jatkamme matkaa kohti rantaa. Rannalle menenme istumaan vakio puumme alle ja kaivan kassistani jota kannan aina mukana 2 batterya ja heitän toisen pojille, Villelle ja Mikelle. Toisen avaan ja ojennan Selenalle. Tyttö hörppää pullosta ja ojentaa sen minulle Hörppään pullosta ja ojennan sen takaisin parhaalle ystävälleni. Mike ottaa maasta hiekkaa ja kaataa sen Villen hiekkaan. Poika lähtee jahtaamaan toista takaa ja kikatamme Selenan kanssa puun alla.
”Tiäks mitä Eevi?” tyttö kysyy minulta yhtäkkiä.
”No?” vastaan ja käännän katseeni toiseen tyttöön.
”Musta on mahtavaa et muutit tänne”, tyttö sanoo ja heittää battery pullon lähimpään roskikseen ja alamme nauraa.
Pojat tulevat takaisin eivätkä ihmettele yhtään, mehän nauramme aina. Kaivan kassistani pussin karkkia ja tarjoan muille. Olen onnellisempi täällä kuin ikinä siellä misää ennen elin.
”Hei, Eevi, kuuletko lähdetään kaupunkiin”, kuulen äänen vierestäni, olin nukahtanut.
”Jaa, lähdetään vain”, sanon ja nousen ylös maasta. Lähdemme kävelemään tienviertä pitkin kohti kaupunkia ja ohitamme talomme.
”Minun pitäisi varmaan mennä kotiin”, sanon ja käännyn ympäri kasvot muihin.
”Noh nähdäänhän me huomenna”, Selena sanoo toiveikkaasti hymyillen.
”Tietysti”, sanon ja huikkaan moikat. Kävelen sisälle taloon ja suuntaan kylpyhuoneeseeni ylös toiseen kerrokseen. Kylpyhuoneessa laitan veden valumaan ammeeseen ja lähden huoneeni puolelle riisuutumaan. Kylpyni jälkeen kietoudun pyyhkeeseen ja kävelen alakertaan keittiöön hakemaan juotavaa. Kävelen huoneeseeni ja vaihdan pälleni yöpuvun. Menen suureen sänkyyni pehmeän peiton alle ja suljen silmäni. Huomenna menisin Selenalle ja meillä tulisi olemaan hauskaa. Vähän ajan kuluttua nukahdin rauhalliseen uneen.

A/N: vähä tönkkö mut ei voi mittään, Maria kehui taas kirjoitustaitojani, en itse ole niin vakuuttunut, mutta äidinkieleen päätän panostaa tänä lukuvuonna
»Voit valita Rohkelikon, koska Lajitteluhattu kuuntelee valintaasi»