Vastuuvapautus | (Tonks/Remus, one-shot, sallittu)

[Rowena]

Tittle: Vastuuvapautus
Author: Rowena
Rating: Sallittu
Pairing: Tonks/Remus
Genre: Angst
Vastuuvapautus: Maailma ja hahmot kuuluvat Rowlingille.
Summary: Jos satumme sattumalta kohtalon kautta tai johdatuksen tai minkä ihmeen kaupalla tahansa kohtaamaan joskus jossakin.
A/N: Kun minä kaipaan vastuuvapautusta, minä kirjoitan.



VASTUUVAPAUTUS
(Tonks PoV)


Hän sanoi vapauttavansa minut vastuusta. Yhtä hyvin hän olisi voinut sanoa vapauttavansa minut elämästä. En sitä paitsi kaivannut vastuuvapautusta. Mitä vastuuta edes kannoin? Vastuuta itsestäni, totta kai, mutta siitä kukaan ei voinut minua vapauttaa. Vastuuta siitä, etten tuhlaisi elämääni ihmissuden kanssa. Mutta sekin vastuu kuuluu käsittääkseni vain ja ainoastaan minulle. Mutta juuri siitä Remus halusi minut vapauttaa, estää minua tuhlaamasta elämääni itseensä.

Vaan mitä tuhlausta se muka olisi! Minä haluan olla hänen kanssaan, oli hän miten paljon tahansa minua vanhempi, ihmissusi ja köyhä ja hylkiö! Hän ei ole köyhä minulle. Hän ei ole hylkiö minulle. Tosiasioita en sentään voi kieltää - hän on minua vanhempi, mutta mitä sitten! Ja kyllä, hän on ihmissusi, mutta se ei ole tarttuva sairaus, joka oikeuttaisi siihen, että siitä kärsivää velhoa pitäisi vältellä.

Päinvastoin. Ihmissutta pitäisi tukea. Seistä hänen rinnallaan.

Seistä hänen rinnallaan, juuri sitä lausetta Remus pelkää. Hän haluaa olla riippumaton, koska on aina ennenkin ollut. Hän haluaa olla yksinäinen, koska on tottunut olemaan. Onko siinä mitään järkeä? Ei, ei ole. Tai sitten Remus on niin järkevä, ettei pysty ajattelemaan muulla kuin järjellä.

Nyt me sitten paastoamme toisistamme. Se on aivan yhtä naurettavaa kuin miltä se kuulostaakin. En saa lähettää Remukselle pöllöpostia, en saa mennä käymään hänen luonaan, en saa ajatella häntä, miten naurettavaa sentään. Jos satumme sattumalta kohtalon kautta tai johdatuksen tai minkä ihmeen kaupalla tahansa kohtaamaan joskus jossakin, niin Remus ei juokse karkuun. Sen hän kai tarkoitti minulle lohdutukseksi. Nyt sitten odotan sitä sattumaa, kohtaloa, johdatusta tai ihmettä. Yhtä hyvin voisin odottaa Bellatrix-tätiä syntymäpäiväjuhlilleni.

Vaikka tottahan on, että Killan puitteissa Remus ja minä tulemme varmasti kohtaamaan. Mutta tilanteissa on tällöin muitakin. Kolmansia, neljänsiä ja yhdeksänsiä pyöriä. Remus on oma viileä itsensä ja minä kasvoiltani punainen. Tervehdimme ja Remus juoksee karkuun, sisälle itseensä. Tiedän, että juoksee. Ihmissudet juoksevat aina.

On täysikuu ja minulla on ikävä. Mutta minä en itke, koska minut on vapautettu vastuusta. Jos ihmissusi haluaa juosta tuhoon, niin juoskoon. Juoskoon niin lujaa, että sattuu.

Minä syön suklaata ja itken ehkä sittenkin vähän.

[Kaarne]

Oi. (Aloitan nykyään ihan liikaa kommenttejani tuolla, pitänee karsia.)

Kauhean kaunis. Tykkään vastuuvapauden ideasta. Ficin nimenäkin se herättää mielenkiinnon ja tuo heti uuden näkökulman aika usein käsiteltyyn aiheeseen. Tykkään myös Tonksista kertojana, häneen törmää ficeissä aika harvoin vaikka hahmossa potentiaalia onkin.

Tämä on perusrakenteeltaan hyvä ja eteneekin suhteellisen soljuvasti. Vähän turhan paljon jaarittelua on ehkä havaittavissa. Vaikka idea kantaakin itsensä loppuun asti, silloin tällöin juoni notkahtaa koska se jää rullaamaan paikalleen. Joissain kohdin olisit kenties voinut hieman tiivistää tai miettiä, oliko jokaisen yksityiskohdan pohtiminen tarpeellista.

Lopetus on hyvä. Tykkään tuosta luovuttamisesta ja toisaalta sattuman ajatuksesta. Se on kaunis ja hauras ja surullinen. Kritiikistä huolimatta tykkäsin tästä kyllä muutenkin. Molemmat hahmot tuntuvat suhteellisen omilta itseiltään ja Remusta käy sääliksi kuten Tonksiakin.

Oivaltava.

[Rowena]

Vehka, kiitos paljon kommentistasi!

Jaarittelu on eittämättä yksi helmasynneistäni, sekä ficcaillessa, että siviilissäkin . Nyt, kun asiasta mainitsit, niin tässä ficissä jaarittelua on paljon jopa minun mittapuullani. En nyt käy Vastuuvapautusta enää sorkkimaan, mutta täytyy olla varovaisempi jatkossa.

Hauskaa, että luit, kommentoit ja vielä piditkin!

[Milgia]

Löysin ficcilistauksesi, kävin sen läpi ja kappas löytyi  ficci jossa parituksena Tonks/Remus, tietenkin se piti lukea enkä sitten kadu ollenkaan. Maybe tässä oli hieman jaarittelua, mutta tähän se sopi minun mielestäni erinomaisesti. Tonks kertojana oli myös oiva ratkaisu ja erilainen, josta pidän hyvin paljon Oikeasti, tämä oli ihanan vakava, romanttinen ja angstinen... no nauroin minä vähän tuossa yhdessä kohtaa.

Päinvastoin. Ihmissutta pitäisi tukea. Seistä hänen rinnallaan.

Seistä hänen rinnallaan, juuri sitä lausetta Remus pelkää. Hän haluaa olla riippumaton, koska on aina ennenkin ollut. Hän haluaa olla yksinäinen, koska on tottunut olemaan. Onko siinä mitään järkeä? Ei, ei ole. Tai sitten Remus on niin järkevä, ettei pysty ajattelemaan muulla kuin järjellä.

Tämä, tästä ei voi sanoa mitään, täydellistä...  juuri noin minäkin ajattelen, mutta se ei liity tähän. Säälin oikeastaan molempia, varsinkin nyt kun luin tämän ficin, en tiedä mistä se johtuu ...

Pidin tästä ja paljon, ihana, etenkin tuo edellä lainaamani ja sitten tuo Bellatrix täti kohta. Rakastan tuota kirjoitustyyliäsi, tässä ja Teatterirakkaudessa *vinkvink*

Tämä on suosikkini ehdottomasti sinun ficeistäsi.

M

[Rowena]

Voi, Milgia, kiitos kommentistasi!

Remus/Tonks on yksi lempiparituksistani, ja unelmissa olisi kirjoittaa joskus moniosainen ficci siitä,  miten kaksikko tutustui, rakastui ja miten kaikki loppui. Unelmaksi tuo saattaa jäädäkin, mutta on hyvä olla haaveita! Remus/Tonksia sitä paitsi kirjoitetaan aivan liian vähän!

Ja eh, Teatterirakkautta... se ei jää haaveeksi, vaan sen saatan kyllä loppuun, vaikka nyt heikolta näyttääkin. Viimeinen luku on kuitenkin viimeistä kappaletta vaille valmis, joten suunta on ylöspäin.

Ihanaa, että kommentoit! Arvostan sitä todella.

[Marlene McKinnon]

Ei olisi pitänyt heti yhden Remus/Tonksin jälkeen lukea toista. Tämä paritus ihan oikeasti vain hermostuttaa mua tosi kovasti! En oikein tiedä, miksi olen vastustanut sitä aina niin suuresti, ei mulla juuri perusteluja ole, tai no en vaan oikein Tonksista tykkää. Mutta tämähän on hyvä, tässä Remus on toiminut juuri hyvin, ei Tonksia sille! Sopivan remusmaista tehdä tuollainen vastuuvapautus. Aika huvittava sana sinänsä tässä yhteydessäkin. Sopivia ajatuksia Tonksilla, todellisia, ja toisaalta arvattavia. Ihanaa, kun Remus haluaa olla yksinäinen ja riippumaton. Bella synttäreille, jee. Tuskin Tonks kuitenkaan silti edes kutsuu sitä . Jee, juoksee karkuun sisälle itseensä. Jotenkin vähän laimea tämä on (mua harmittaa kun sataa vettä ja lumi sulaa).