nonaah-kiitos paljon
4.lukuKoulussa kiersi huhu, että Hermione Granger ja Draco Malfoy olivat yhdessä. Harry ja Ron eivät puhuneet vieläkään Hermionelle, eivätkä Draconkaan ystävät enää pahemmin jutelleet pojalle. He viettivät paljon aikaa yhdessä, usein tarvehuoneessa turvassa ihmisten katseilta. Nytkin Hermione makoili Dracon vieressä ja silitteli pojan selkää. Yhtäkkiä Dobby ilmestyi sängyn päätyyn ja se tuijotti pelokkaana entisen omistajan poikaa.
- Pä-päivää herra Malfoy ja neiti Granger, Dobby sanoi arasti.
- Hei Dobby, mitä sinä täällä teet? Hermione kysyi. Dobby mutisi jotain.
- Mitä? Draco kysyi. Dobby parahti ja hypähti taaksepäin. Draco nielaisi ja puraisi huultaan.
- A-anteeksi Dobby jos perheeni on kohdellut sinua huonosti, Draco sanoi. Kotitonttu mutisi jotain ja nyökkäsi.
- Herra Potter ja herra Weasley odottavat teitä rohkelikkojen makuuhuoneessa, Dobby sanoi ja katosi saman tien. Hermione tuijotti sängyn päätyä hiljaa, Draco samaten.
- Meidän pitää varmaan mennä, Draco sanoi. Hermione aukaisi suunsa ja nyökkäsi.
- Mennään, hän sanoi hiljaa ja nousi ylös.
Ron ja Harry istuivat selkä suorina sängyillään ja tuijottivat lattiaa.
- No? Hermione sanoi hiukan tylysti. Harry rykäisi ja nosti katseensa pariin. Draco ei voinut vastustaa kiusausta laittaa kätensä Hermionen reidelle. Hermione tarttui poikaystävänsä käteen ja puristi sitä lujaa. Käsien tärinä paljasti Hermionen, häntä jännitti valtavasti.
- Teistä puhutaan paljon, Harry sanoi.
- Oliko se teidän asianne? Nimittäin kyllä me sen tiesimme, Hermione sanoi.
- Ihan totta? Kuinka te voitte olla noin rauhallisia ja...Ron sanoi, mutta vaikeni yllättäen.
- Vähitellen ihmiset ovat tajunneet, että te olette hyvä pari. Niinpä mekin päätimme ymmärtää ja pyytää anteeksi, Harry sanoi. Ron nyökkäsi hitaasti.
- Selvä, Draco sanoi. Ron nosti katseensa poikaan ja tuijotti tätä hämmästyneenä.
- Mitä? Hermione kysyi Ronilta. Ron kohautti olkiaan.
- Oliko muuta? Hermione kysyi. Harry ja Ron pudistivat päitään ja Hermione nousi ylös. Hän käveli ovelle ja vilkaisi parhaita ystäviään.
- Nähdään ehkä illalla, hän sanoi ja lähti. Draco nousi ylös ja kääntyi lähteäkseen tyttöystävänsä perään.
- Sinun on parasta olla tosissasi Hermionen kanssa. Hän on paras ystävämme, emmekä halua hänelle mitään pahaa, Ron sanoi. Draco kääntyi ja hymyili pojille.
- En voisi enää koskaan satuttaa Hermionea, Draco virnisti ja lähti.
- Draco, Harry sanoi. Draco kääntyi viimeisen kerran ja katsoi Harryä kysyvänä.
- Niin...Harry, Draco kysyi.
- Nähdään matsissa, Harry sanoi.
- Joo, Ron sanoi. Draco nyökkäsi ja lähti. Heistä ei koskaan tulisi parhaita kaveruksia, mutta voisivathan he tulla toimeen Hermionen takia.
____________
Viimeinen luku tästä ficistä, enjoy
<3
