Kirjoittaja Aihe: Murrun kunnes vahvaksi muutun || Sirius/James, K-11, drama, raapale  (Luettu 2726 kertaa)

Unohtumaton

  • Uno
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 2 869
Ikäraja: K-11
Paritus: James/Sirius
Genre: drama, romance, raapale
Vastuuvapaus: J.K. Rowlingin hahmot ja maailma, minun hetken inspiraationi.

Tiivistelmä: Kun 16-vuotias Sirius jättää kodin taakseen, mielessä on jo paikka, jonne hän on aina kuulunut.
A/N: Apua. Pistetään tämä vaikka sitten kellonajan piikkiin ja lisättäköön, että menee reippaasti sinne tajunnanvirta -kategoriaan.


Murrun kunnes vahvaksi muutun


"Minä lähdin, James."

Kasvot ovat uhmakkaat, mutta silmissä välähtää tunteiden kirjo, ja James ymmärtää. Sirius astuu askeleen eteenpäin ja James vetäisee hänet sisälle taloon, jossa ketään ei ole kotona, mutta seinillä on silti liian monia silmiä ja korvia. Yläkertaan vievät rappuset jäävät taakse, kun James syöksyy Sirius perässään huoneeseen, jonka oven taakse heidän salaisuutensa saavat jäädä. Epätoivoiset sormet haparoivat pitkään Jamesin hiuksissa, kunnes ne saavat otteen ja kiskaisevat, ja samalla huulet hapuilevat solisluuta peittävää ihoa, joka värisee jokaisen vähemmän harkitun lipaisun alla.

"Sinä lähdit, Anturajalka. Sinä lähdit", James huokaisee hiljaa ja hetkeksi aika pysähtyy, hengitys tasaantuu ja sanat uppoavat tajuntaan yhä uudestaan ja uudestaan.

Pala palalta Sirius murtuu Jamesin käsivarsille, mutta ei surusta, ei ilosta, ainoastaan halusta herätä uuteen aamuun entistä vahvempana.

Ja sinä yönä painajaiset saavat vihdoin hukkua onnellisiin huokauksiin.
« Viimeksi muokattu: 02.11.2014 14:58:35 kirjoittanut Unohtumaton »

ja ilo viilsi heitä miekan lailla
ja heidän ajatuksensa liitivät maille joilla tuska ja ilo virtaavat yksiin
ja kyyneleet ovat siunauksen viini.

listaus

Unohtumaton

  • Uno
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 2 869
Lupa: Näin neljä vuotta myöhemmin lienee paikallaan kiittää kommentista, jota oli kerrassaan ilo lukea jo silloin kauan aikaa sitten. Harmittaa, että välillä jää vastaamatta kommentteihin, ja sitten kun käy listausta läpi havahtuukin tällaisiin.  :D Mutta hurrrrjasti kiitoksia, olipa mielenkiintoista muuten palata oman tajunnanvirtansa tuotoksiin näinkin paljon myöhemmin.


ja ilo viilsi heitä miekan lailla
ja heidän ajatuksensa liitivät maille joilla tuska ja ilo virtaavat yksiin
ja kyyneleet ovat siunauksen viini.

listaus

Violetu

  • Winter Soldier
  • ***
  • Viestejä: 5 365
Oooo, tää oli hieno 😍

Tykkäsin erityisesti tuosta Siriuksen positiivisesta murtumisesta (sellaistakin on, mikä hieno oivallus!), vaikka angstihaukka sisälläni assosioi sen toki ensin itkemiseksi ja sellaiseksi, ennen kun luin eteenpäin  ;D

Tää shippi, ja koko tuo Siriuksen lähtemisen aiheuttama sekavien tunteiden kirjo, tietty riemastuminen ja silti pitää vielä Jamesilta tavallaan varmistaa, että onhan tämä nyt varmasti totta <33 Tämä tuntuu vähän suurelta, yhteiseltä voitolta tälle parivaljakolle.

Stalkkerinappulalla tämän löysin ja pidin kovasti :D

~Violet kiittää

You did it for me.
I'm asking you to do it again
.

Vendela

  • Teeholisti
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 6 478
  • Maistuisiko kupponen teetä?
Hieno raapale hienolla parituksella :D

Tämä oli tosi kiva tulkinta tuosta Siriuksen lähdöstä, koska tavallaan tästä saattoi lukea paljon enemmän mitä tässä todella sanottiin. Se syy, miksi Sisirius oikeastaan lähti kotoaan, voikin olla oikeastaan juuri James. Mutta olipa se mikä vaan, niin ihanaa että Siriuksella on paikka minne mennä ♥ ja ihminen johon luottaa ♥

Lainaus
Ja sinä yönä painajaiset saavat vihdoin hukkua onnellisiin huokauksiin.
Tämä lopetus oli tosi hieno!

Kiitos tästä :D

Vendela

Bannu©Waulish

I think it's time for little story... It's definitely Storytime!

Altais

  • ***
  • Viestejä: 954
Ihailijakaartista huomenta! Päätin aloittaa fanitukseni tällaisesta itselle tutusta aiheesta ja parituksesta, ja olipa tämä ihana ja tunnepitoinen raapale! En voi kuin ihailla, miten olet saanut pieneen sanamäärään vangitsemaan noin upeasti Siriuksen ja Jamesin välisen hetken, jossa Sirius samalla on rikki, sekaisin ja kuitenkin onnellinen, ja ainakin kokonaan uuden äärellä. Voi että, tällainen saa minut aina huokailemaan onnesta, kun itsekin näen Siriuksen kotoa lähdön ja sen jälkeisen yhdessäolon Jamesin kanssa juuri noin. Näen myös Siriuksen, ja miksei Jamesinkin, sellaisena, jolle on tosi paljon luontevampaa ilmentää tunteiden sekamelskaa fyysisesti, ja voisi niin hyvin kuvitella, että juuri Pottereiden luona Jamesin suljettujen ovien takana pojilla on jotain, jota ei jaeta kenenkään muun kanssa.

Lämmin kiitos ja kumarrus, toivottavasti sinua ei haittaa, että kaivoin esiin tällaisen ihanan arkistojen aarteen vanhemmasta tuotannostasi!  :)
I am human and I need to be loved
Just like everybody else does