Kirjoittaja Aihe: Karanteenikupla (S • keväinen karanteeniromantiikka, Ville/Jouni • 1,5-raapale)  (Luettu 2856 kertaa)

Waulish

  • rohkupuusku Nedric ♡
  • Administrator
  • *****
  • Viestejä: 8 828
  • ”Mutta totta kai sitä munnaaki pittää olla.” #50




S

Tämä teksti on kirjoitettu alun perin Kuuden lauseen lahjat -tempaukseen Thelinan toiveesta (keväistä originaalia). Editoin tämän 150-sanaiseksi raapaleeksi, jonka julkaisen nyt omillaan blokinpurkuna ja muistona Tarvehuoneen kätköihin siirtyneestä lahjatempauksesta. :) Alkuperäiselle idealle uskollisesti tekstissä on yhä kuusi virkettä. Koronasta ei valitettavasti vielä näin melkein vuotta myöhemminkään olla päästy, mutta toivottavasti tämä pieni pätkä tuo kuitenkin jonkinlaista lohtua ja toivoa tähän maailman tilanteeseen. ♥



Joka ikinen kevät vaivihkaa lisääntyvä luonnonvalo ja uuteen alkuun virkoava luonto saavat Villen heittäytymään romanttiseksi: hän alkaa lukea siirappisia rakkausromaaneja ja katsella käsikkäin käveleviä pariskuntia hölmösti hymyillen, kirpeänkaunista kaihoa rinnassaan. Hänellä itsellään ei kuitenkaan koskaan ole ollut konkreettista kaihoilun kohdetta omassa elämässään, ei ketään jonka näkemistä odottaa ja jännittää enemmän kuin tenttituloksia – ei ennen kevättä 2020.

Ville tapaa Jounin poikkitieteellisillä sitseillä joulukuussa 2019, silloin kun koronaviruskaaos karanteeneineen ei ole vielä edes kaukainen aavistus ja he molemmat viettävät tavallista opiskelija-arkea luentosaleissa, kirjastoissa ja kampusruokaloissa. Kevät koostuu valmiuslaeista, yhteiskunnan poikkeustilasta, kokoontumisrajoituksista ja etäopiskelusta, mutta kaikesta huolimatta se on Villen elämän romanttisin kevät. Hän viettää yönsä Jounin viidentoista neliön yksiössä ja jakaa aamukahvinsa ja iltapäiväluentonsa Jounin kanssa pienen, pyöreän keittiönpöydän ääressä. Iltaisin he katselevat Netflixistä romanttisia komedioita toisiinsa painautuneina, ja niinpä jälkeenpäin Ville muistaa keväästä 2020 jotain aivan muuta kuin loputtomat koronavirusuutiset: hän muistaa Jounin vartalon turvallisen lämmön ja heidän ihanan, ikioman karanteenikuplansa.


lately I’ve been looking hard
where is my love, where is my luck, where is my faith


my reason to die another day

Vendela

  • Teeholisti
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 7 268
Ihana koronakaranteenikupla! Siis vaikka itsessään korona ja kaikki rajoitukset ovat sanonko mistä... niin ihanaa, että tästäkin rankasta ja kurjasta aiheesta voi kuitenkin löytää jotain näin ihanaa ja suloista :D Joten kiitos tästä! Kummasti piristi iltaa ja sai ajattelemaan, että ehkä ne tulevat nykyiset rajoitukset voi käätää jotenkin paremmiksi. Edes sitten tällä tavalla fiktiivisessä muodossa, pakona hetkestä ja sukeltamalla itse kuplaan lukemaan jotain mukavaa.

Kommentti oli lyhyt, mutta halusin kertoa että luin ja pidin :) Hyvää yötä!

Vendela

Bannu©Waulish

I think it's time for little story... It's definitely Storytime!

Seila

  • Vieras
Tämäpäs oli todella söpö ja lyhykäisyydessään kertoi jotenkin todella paljon. Voi, kyllä se sanonta kevättä rinnassa pitänee joidenkin ihmisten kohdalla paikkansa. Kaipa nyt, kun ensin on pitkän ja kylmän talven ajan nökötetty mörökölleinä kotona ja sitten alkaa lämmetä, luonto herää jälleen eloon ja itsekin. Totta kai siinä yksi jos toinenkin alkaa kaihoamaan jotain romantiikkaa.

Ihanaa että Ville löysi Jounista kaihoilun kohteen :3 Söpöä miten miehet viettävät karanteenia yhdessä. Onkos sen parempaa! Eipä tarvitse olla yksin ja varmasti jos tarvitsee, niin jää vain omaan kämppään eikä mene toisen luo. Mutta onhan siinä ainakin seuraa, kun ei voi nähdä muita. Voi nukkua ja herätä toisen ihmisen vierestä, vaihtaa kosketuksia ja nauttia tai surkutella yhdessä etäopiskelun tuomaa vapautta ja vaikeutta, mitä se kellekin on. Ja jääpä keväästä juuri jotain muutakin mieleen kuin vain rajoitteet, korona ja pelko.

Kiitos tästä pätkästä, oli aivan ihastuttava :3

Salem

  • Vieras
Onpa makea kokonainen tarina pienessä paketissa. Tuli kyllä viime kevään olot mieleen, mutta ihan mukavalla tavalla. Paljon oli hyviäkin hetkiä. Mulle jäi kevyt ja positiivinen olo tämän lukemisesta. Kiitos kovasti :)

Felia

  • ***
  • Viestejä: 1 605
  • jokainen päivä on sun arvoinen
Aww, karanteenikupla. ♥

Näin koronakaaoksen keskellä tämä oli aivan ihanan piristävä teksti. :D Kevät tosiaan on romantiikan aikaa, ja samaistun siinä mielessä Villeen, että tulee kiinnitettyä enemmän huomiota pareihin, jotka tuolla kaduilla liikuskelevat. Ja kyllähän sitä monesti hieman kaihoisasti seurasi, jos näki jonkun oikeen rakastuneen parin, kun itsellä ei ollut parisuhteen saralla vielä onnea suotu.

Voi että, tuo Villen ja Jounin tapaaminen, aww. ♥ Opiskeluiden lomassa, varsinkin bileissä, sitä helposti varmasti löytää vierelleen jonkun erityisen henkilön ja sitten se on menoa. Tässä oli niin ihanasti kuvattu se, että vaikka korona muutti elämää paljonkin, niin miehillä oli toisensa ja he saattoivat nauttia yhteisestä ajasta. Yhteinen karanteenikupla on the best. ♥ Pystyin paikoin samaistumaan tähän tekstiin todella hyvin ja tämä tavallaan myös toi mieleeni nykyisen suhteeni ja sen alkutaipaleet viime kesältä. :)

Tunnetta tästä ei tosiaan puuttunut, aivan ihanasti olit saanut taas vähäiseen sanamäärään saanut mahdutettua tarinaa. Tästä tuli oikein lämmin ja romanttinen fiilis, että sulin totaalisesti. ♥ Nyt hymyilen täällä tyytyväisenä. :) Tykkäsin hirmusen paljon, iso kiitos! ♥
minne ikinä sä meet, sinne minä jään
ku siellä missä oot ei oo ikävää

Waulish

  • rohkupuusku Nedric ♡
  • Administrator
  • *****
  • Viestejä: 8 828
  • ”Mutta totta kai sitä munnaaki pittää olla.” #50
Miten monta kivaa kommenttia! Olen iloisesti yllättynyt siitä, että tästä pienestä hömppäpätkästä on ollut iloa muillekin kuin minulle. ♥

Vendela, korona kaikkine rajoituksineen on kyllä syvältä, mutta onneksi sitä voi tosiaan paeta fiktiivisiin hetkiin! Vaikka korona on läsnä tässäkin tarinassa, halusin sen muodostavan söpön kahden mahduttavan kuplan sen sijaan, että se imisi arjesta kaiken sosiaalisuuden ja normaaliuden. Eskapismi tarinoihin auttaa ainakin itseäni käsittelemään ja kestämään tosielämän haasteita, ja siksi on kivaa kirjoittaa välillä (tai aika useinkin) jotain, missä kaikki on hyvin ja onnellisesti. Kiitos kovasti sinulle, mukavaa kun luit ja pidit! :-*

Seila, jep, siinä on minustakin toden totta perää, kun sanotaan, että on kevättä rinnassa! Huomaan kevään vaikuttavan usein myönteisesti omaankin mielialaani, vaikka samalla rakastankin syksyn ja talven pimeyttä ja tunnen oloni kotoisaksi sen ympäröimänä. Toki on sitten vastaavasti olemassa kevätmasennusta ja muuta, mutta onneksi Villeä vaivaa tässä vain romanttinen kaihoilu. Minäkin iloitsen näiden hahmojen puolesta siitä, että he saavat viettää korona-aikaa yhdessä, nauttia toisistaan ja tallettaa hyviä muistoja kurjasta maailman tilanteesta huolimatta. Kiitos paljon! :-*

Salem, oi että, ihana kuulla että tämä tuntui kokonaiselta tarinalta, vaikka lyhyt teksti onkin! Vielä parempaa, jos lukemisesta jäi hyvä mieli, vaikka viime kevät kaikkine ikävine asioineen muistuikin mieleen. Lämpimät kiitokset sinulle! :-*

Felia, itsekin muistan kaihoilleeni rakkauden ja jaetun onnen perään joskus silloin, kun en vielä parisuhteessa ollut. Tämän pätkän parissa oli hauskaa palata niihin aikoihin ja tunnelmiin, vaikka niistä on vierähtänyt tovi jos toinenkin, sillä olen ollut lähes koko aikuisikäni parisuhteessa saman tyypin kanssa. Mukava kuulla, että sinäkin pystyit samaistumaan Villen romanttisiin fiiliksiin! Tässä on tosiaan kivaa se, että yksi ainoa kohtaaminen muuttaa nuorukaisten elämän ja tekee samalla koronakeväästä aika paljon siedettävämmän. :) Oi voi, iloitsen siitä että tämä pätkä sai aikaan lämpimän ja romanttisen fiiliksen, koska on hienoa onnistua välittämään piristystä koronan keskelle! Kiitos paljon! :-*


lately I’ve been looking hard
where is my love, where is my luck, where is my faith


my reason to die another day

Larjus

  • IƧƧИA
  • ***
  • Viestejä: 6 614
  • En kaipaa kirjoituksiini (negaa) kritiikkiä tms.
    • twitter
Olipa kiva lukea tähän koronatilanteeseen liittyen jotain pohjimmiltaan positiivista ja söpöä! Vaikka tää tilanne onkin ollut melko masentava kaikkine rajoituksineen ja vahinkoineen, onneksi jotain positiivistakin voi löytää. Karanteenikuplassa eläminen on osin ihan tervettäkin.

Kiva lukea siitä, miten kevät Villeen vaikuttaa. Niinhän sitä tosiaan sanotaan, että kevät on rakkauden aikaa (vaikka en minä siitä tälleen aromanttisena oikee osaa sanoa siihen juuta enkä jaata, ja fluffihömppärakkautenikin on ympärivuotista ;D). Valon lisääntymisen ym. vaikutuksen kyllä huomaan (mut niitä käsi kädessä kulkevia pareja en :D). Ihana että Villellä on joku, jonka kanssa keväänsä jakaa, sujuu korona-aika huomattavasti mukavemmissa olotiloissa 😊 Tykkään siitä, että Villen ja Jounin yhdessä tekemät asiat eivät ole mitään ihmeellisiä (eihän se tällaiseen aikaan oikein onnistuisikaan), mutta spesiaalia niissä onkin juuri se, että sitä aikaa vietetään yhdessä ja jaetaan asioita. Ja sehän se ihmissuhteissa yleensä tuppaa olemaan yksi tärkeimmistä asioista :3 Toisen turvallinen lämpö merkkaa huomattavasti enemmän kuin se, että olis ehkä päässyt kaiken maailman bileisiin ja kiertelemään maailmaa ♥
お~ラスティ
ファンタスティック
頭の中

Violetu

  • Draamaprinssi
  • ***
  • Viestejä: 5 968
Awww <3 tässä kiteytyy tosi hyvin, miten rakastuneena päällimmäisenä mielessä on vaan se yksi ihminen ja siihen liittyvät jutut, vaikka maailma olisi millaisessa myllerryksessä^^
Tykkäsin erityisesti noista yksityiskohdista (15 neliön yksiö, pieni, pyöreä keittiönpöytä), ne toivat tekstin lähemmäs lukijaa ja niistä oli helppo saada kiinni.
Söpö pieni arkiromantiikkamaistiainen sunnuntai-iltaan, kiitän!

~ Violet

I spend my days so close to you
'cause if I'm standing here,
maybe everyone will think I'm alright.
.